Toivo syntyy yhdessä tekemällä – vapaaehtoiset Elina, Jerry ja Anna kertovat, miten he lähtivät mukaan ilmastotyöhön
”Tuli tarve tehdä jotain”. Vapaaehtoisten motivaatio nousee yhteisestä huolesta ja turhautumisesta nykyisiin päättäjiin. Eduskuntavaaleista aiotaan tehdä ilmastovaalit.
Teksti Liisa Hulkko
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2019
On pikkupakkanen ja lumihiutaleet leijuvat Oulun kaupungintalon portailla istuvien mielenosoittajien päälle. Kylteissä lukee: ”Ei muuteta ilmastoa, vaan politiikka” ja ”Toivo syntyy teoista”.
Yksi heistä on Luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistyksen aktiivi Elina Rönkä. Hän on osallistunut mielenilmaukseen lukuisina perjantaiaamupäivinä marraskuun lopusta lähtien. Silloin järjestettiin Koko Suomi istuu Gretan kanssa -tapahtuma, josta lähtien oululaiset luonnonsuojelijat ovat sitkeästi jatkaneet mielenilmaustaan säässä kuin säässä.
Gretalla tarkoitetaan ruotsalaista 16-vuotiasta Greta Thunbergiä, joka istuu Ruotsin parlamenttitalon edessä perjantaisin, kunnes maa noudattaa Pariisin sopimuksen mukaista ilmastopolitiikkaa.
”Greta on osoittanut, että me todella pystymme vaikuttamaan, että yksikin ihminen voi vaikuttaa”, Rönkä kertoo.
Nuoren ruotsalaisen mielenilmauksesta on tullut kansainvälinen ilmiö.
500 kilometriä etelämpänä raumalainen yhdistysaktiivi Jerry Hurvi osallistui Suomi istuu Gretan kanssa -mielenilmaukseen. ”Ilmastonmuutosta ei torjuta lupauksilla vaan päätöksillä”, luki hänen kyltissään.
Rovaniemellä taas järjestettiin ilmastomarssi. Luonnonsuojeluliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Anna Bagge kertoo, että marssi syntyi nopeasti. Perjantaina eräs opiskelija laittoi ilmoituksen Facebookiin. Lauantaina marssille lähti ensin 50 ihmistä ja mukaan liittyi vielä 50 lisää matkan varrelta.
”Se on paljon näin pienessä kaupungissa, näin lyhyessä ajassa”, Bagge sanoo.
Tehdään ilmastovaalit!
Rönkää, Hurvia ja Baggea yhdistää ilmastovaalikampanja, johon he kaikki ovat ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi. Luonnonsuojeluliiton ja kahdeksan muun järjestön kampanjassa ilmastonmuutoksesta aiotaan tehdä eduskuntavaalien suurin kysymys.
Intoa ja oppia ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan vapaaehtoiset kävivät hakemassa Klaukkalasta, jossa järjestettiin ilmastovaalikampanjan koulutustilaisuus.
”Viikonloppu oli todella innostava, koska kaikki olivat niin motivoituneita. Tuli entistä enemmän sellainen olo, että täytyy tehdä jotain! Vain tekemällä tapahtuu”, Rönkä kertoo.
”Yksi syy lähteä koulutukseen oli täydentää tietämystä. Olikin aivan loistavaa tiedonsaantia”, Hurvi sanoo.
Vapaaehtoisten motivaatio nousee yhteisestä huolesta ja turhautumisesta nykyisiin päättäjiin.
”Olen itse jo 80–90-luvulla lukenut biologian opinnoissa ilmastonmuutoksesta. Mutta oikein mitään ei tapahdu. Pohjoisessa luonnossa ilmastonmuutos näkyy jo. Muutos tapahtuu nopeasti”, hän sanoo.
Vapaaehtoisia harmittaa, että ilmastonmuutos jää talouden jalkoihin. Siihen halutaan muutos.
”Toivon eduskuntavaaleista vahvoja ilmastovaaleja. Ilmaston pitäisi olla numero 1. Mikään ei onnistu, jos ilmasto kusee”, Hurvi painottaa.
Bagge toivoo, että ihmiset heräisivät pohtimaan, ketä kannattaa äänestää. Kuka pystyy ja haluaa vaikuttaa eduskunnassa siihen, että ilmastonmuutosta pitäisi hillitä. Hän rohkaisee äänestäjiä kohtaamaan ehdokkaita ja kysymään, miten he aikovat edistää ilmastonmuutoksen hillintää.
Räppiä ja lätkää
Hurvi aikoo puhua ilmastonmuutoksesta ja tehdä mielipidekirjoituksia. Hänen tapansa levittää sanomaa on kirjoittaa räppilyriikoita. Vaikkapa näin:
Jotkut vielä väittää, ettei meil oo muka mikää kiire/
Ilmastonmuutos on tulos, mut viel voidaa vaikuttaa siihe/
Ettei se aiheuttaisi koko ihmiskunnan tuhoa/
Vaikka mitkään meidän toimet ei sen tapahtumista voi kumota/
Ei anneta elämän viel loppuu, luodaan kehityksestä kestävää/
Et tulevat sukupolvet tän kaiken ehkä näkevät tääl.
Bagge toimii koordinoijana ja kokoaa ilmastonmuutoksesta huolestuneita yhteen Rovaniemellä. He aikovat järjestää ainakin uuden Ilmastomarssin 6.4.
Myös Oulun yhdistyksessä on monia suunnitelmia kevään ilmastovaalikampanjoinnin varalta.
Yksi on pipolätkäturnaus, joka järjestetään 16.3. yhteistyössä jääkiekkojoukkueen Kärppien kanssa. Turnaus on osa Pelastetaan pipolätkä -liikettä.
”On tosi tärkeää, että saimme Kärpät mukaan. Se vetoaa moniin oululaisiin ja helpottaa lähestymistä.”
Rönkä arvelee, että ilmastonmuutos hämmentää ihmisiä ja aihetta on vaikea käsitellä: ”Toivottomuuden tunne aiheuttaa puolustusreaktion, ei haluta tehdä mitään. Sanotaan vain, että mitä me voidaan tehdä, kun meitä on niin vähän.”
Pystytäänkö vapaaehtoisten ilmastotyöllä tekemään muutosta esimerkiksi Suomen kevään eduskuntavaaleihin ja sitä kautta politiikkaan?
”Kyllä pystytään”, Rönkä vastaa varmasti. ”Mitä useampi on mukana ja vaatii, että lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen nyt kun se on vielä mahdollista, sitä varmemmin saadaan aikaan muutos.”
Perjantaisin 29.3. asti Elina Rönkä ja muut vapaaehtoiset istuvat kello 11–12 Oulun kaupungintalon portailla. Ei tiedä, kuka seuraavaksi pysähtyy.
”Pari viikkoa sitten EU-liput liehuivat ja diplomaattiautot saapuivat paikalle. Tutun näköinen mies nousi autosta ja tuli hetkeksi istumaan kanssamme. Se oli Jyrki Katainen”, Rönkä kertoo.
Ehkä seuraava olet sinä.
LISÄTIETOA: Tule mukaan järjestämään ilmastomielenilmauksia! Helsingissä ja Rovaniemellä marssitaan 6.4. ja muualla maassa 30.3. Liity mukaan kampanjaryhmään: varpu.sairinen@sll.fi.
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Kirje ministereille: taloustilanne edellyttää tehokkaampia ilmastotoimia
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä tekemään päätöksiä valtiontaloutta tasapainottavista toimista huhtikuun…
Lue lisääEntistä suurempi osa suomalaisista vähentäisi metsien hakkuita
Suomalaisista vain alle neljännes uskoo Orpon hallituksen turvaavan metsien hiilinielut niin, että Suomen ilmastotavoitteet saavutetaan. Tämä…
Lue lisää