Kaivoshankkeita kumotaan lakivaikuttamisella
Suomeen tulee jatkuvasti uusia kaivosvarauksia. Ympäristöjuristilla on keinoja hankkeiden pysäyttämiseen.
Toimitus Hannu Toivonen, kuva Merja Paakkanen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä Suojelijan matkassa -palstalla 1/2019
Hannukainen mining -yhtiö havittelee rautamalmikaivosta Kolariin Muoniojoen lähelle. Hanke on vakava uhka alueen luonnolle. Kaivoksen jätevedet ja kemikaalit voisivat tuhota osan jokialueen uhanalaisista kalakannoista, ja se aiheuttaisi merkittävää haittaa seudun Natura-alueille. Jo pelkästään kaivoksen rakennustyöt tuhoavat valtavasti arvokasta luontoa.
Tapaus turhauttaa minua, koska kaivosyhtiön hakemuksessa on paljon puutteita, eikä se ole reagoinut niihin kunnolla – ja silti hanke etenee. Asia on tällä hetkellä aluehallintoviraston harkinnassa.
Olen laatinut hanketta vastustavia valituksia, muistutuksia ja kaavalausuntoja. Niiden avulla ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa pyrimme estämään kaivoshankkeen toteuttamisen.
Tapaus on erittäin ajankohtainen. Suomeen tulee jatkuvasti uusia kaivosvarauksia ja -hankkeita, koska maaperässämme on aika paljon akku- ja sähköteknologiassa tarvittavia metalleja. Niitä kaivosyhtiöt hamuavat.
Kaivoslaki vaatii kunnon korjauksen – pienet paikkaukset eivät riitä.
Kaivoslaki vaatii kunnon korjauksen – pienet paikkaukset eivät riitä. Nykyinen kaivoslaki on kohtuullisen uusi, vuodelta 2011, mutta siinä monia puutteita. Ensinnäkin se on jo lähtökohtaisesti kaivosmyönteinen. Sen mukaan jokaisella on oikeus etsiä malmia. Kaivosyhtiöt saavat etsiä malmia jopa luonnonsuojelualueilta. Se pitäisi kieltää.
Olemme osallistuneet uuden kaivoslain ajamiseen olemalla mukana lainsäädäntöhankkeissa, osallistumalla vahvasti aiheesta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja uudistamalla kaivoslakitavoitteitamme.
Kaivosten lisääntyminen huolestuttaa, koska kaivosyhtiöiden vastuullisuus vaihtelee paljon. Tietenkin parhaimmillaan kaivokset hyödyttävät nykyteknologiaa ja akkujen kehittymistä, mutta tällä hetkellä kaivosteollisuuden intressit ajavat ympäristön ja kaikkien muidenkin yli.
Uuteen lakiin pitää ehdottomasti saada myös jonkinlainen vakuusjärjestelmä. Meillä on jo esimerkkejä siitä, kuinka kaivosyhtiön mennessä konkurssiin, ympäristötuhojen korjaus jää valtion ja veronmaksajien kontolle.
Lainsäädäntö on yksi tehokkaimmista välineistä vaikuttaa ympäristön tilaan ja kohteluun. Siksi me osallistumme tiiviisti lakien valmisteluun ja kehittämiseen.”
Pasi Kallio
Ympäristöjuristi, Luonnonsuojeluliitto
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Suomi ja syvänmeren kaivannaiset
Luonnonsuojeluliitto ja WWF tapasivat ympäristöministerin erityisavustajan esittäen, että Suomi olisi aktiivinen aikalisän saamiseksi syvänmeren…
Lue lisääKaivoshankkeiden yhteisvaikutukset vaarantavat vesistöjen hyvän tilan, varoittaa Luonnonsuojeluliitto
Vihreää siirtymää tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Luonnonsuojelu- ja vesiensuojelutavoitteet uhkaavat kuitenkin jäädä siirtymän…
Lue lisää