IPCC

”IPCC antoi maailmalle hyisen tilannekuvan: ilmastonmuutos on rajoitettava alle 1,5 asteeseen aiemmin sovitun kahden asteen sijaan, muuten ilmastonmuutoksen vaikutukset tuplaantuvat. Samalla raportti antoi myös toivoa ja keinoja”, kirjoittaa päätoimittaja Matti Nieminen Luonnonsuojelija-lehden pääkirjoituksessa.
Teksti Matti Nieminen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2018
Tämä nelikirjaiminen lyhenne on käynyt tänä vuonna monelle tutuksi. IPCC eli Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi ilmastotutkijoiden elintärkeän raportin. Se herätti.
IPCC antoi maailmalle hyisen tilannekuvan: ilmastonmuutos on rajoitettava alle 1,5 asteeseen aiemmin sovitun kahden asteen sijaan, muuten ilmastonmuutoksen vaikutukset tuplaantuvat. Samalla raportti antoi myös toivoa ja keinoja.
Lokakuun 20. päivä Eduskuntatalon portailla oli myös sää hieman hyinen mutta kirkas. Ilmastomarssi oli saapunut jokin aikaa sitten Arkadianmäelle. Banderolleja piteleviä hanskoja, kylmästä punertuneita sormia, toiveikkuutta, ja mikä tärkeintä: ennätysmäisesti osallistujia. Luonnonsuojeluliitto oli yksi marssin järjestäjistä.
Ilmastomarssin loppupuolella järjestäjien tentattavaksi olivat saapuneet Anders Adlercreutz (rkp), Kai Mykkänen (kok), Maria Ohisalo (vihr), Antti Rinne (sdp), Hanna Sarkkinen (vas), Sampo Terho (sin), Tiina Tuomela (kd) ja Matti Vanhanen (kesk). Kaikilla tuntui olevan halua parempaan.
Mieleen jäi demaripomo Antti Rinne puhumassa voimakkaasti, jopa iskulausein. Ja mieleen palasi viime vuosituhannelta Paavo Lipponen (sdp), jyrähdyksillään hallinnut valtionhoitajapuolueen johtaja, havaitsemassa vaali-iltana kannatuksen valumista vihreille. Mooses olisi tuolloin ilmeisen mielellään laittanut erityisesti Heidi Hautalan pajukorissa alavirtaan. Demarit olivat olleet aktiivisin ja aikaansaavin suurista puolueista ympäristön puolustamisessa, mutta jäivät vähitellen enemmän sivuun.
Nyt ympäristöpuolueena syntyneen Vihreiden henkilökiemuratkin antavat tilaa ympäristöpolitiikassa. Tärkeimpänä ajurina on kuitenkin itse asia, ilmastonmuutos. Puoluevaltuustolleen vastikään puhunut Rinne painotti puheensa lähes kokonaan ilmastonmuutokseen, ihmisiä uhkaavaan vaaraan. Ovatko demarit ottamassa jälleen isompaa roolia ympäristöpuolueena?
Suomen vuosittaiset ilmastopäästöt ovat 60 miljoona tonnia hiilidioksidia ja nielumme 30 miljoona tonnia. Siinä haaste Suomen biotaloudelle. Hakkuumääriä pitää vähentää, kiertoaikoja pidentää ja metsien suojelua lisätä. Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) ilmaisi Suomen ilmastopaneelin tilaisuudessa 9. marraskuuta ensi kertaa, että puunkäytölle pitää asettaa rajat.
Metsät ovat olleet tänä 80 vuotta täyttäneen Luonnonsuojeluliiton pääteema. Juhlavuotemme on ollut työn täyteinen ja täynnä hienoja suojeluvoittoja, joista voi lukea tässä lehdestä sivulta 18 ja kymmeniä lisää juuri uusituilta verkkosivuiltamme sll.fi. Kiitos avusta ja tuesta jokaiselle jäsenellemme. Yhdessä suojelemme suomalaisen luonnon!
Tuleva kevät näyttää, saammeko ilmastovaalit. Tehdään parhaamme. Palataan vielä kuuntelemaan eduskuntatalon portaille ilmastomarssin kannustushuutoa.
…kko. Nyt on pakko. Nyt on…
Matti Nieminen, 26.11.2018

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa

Hallitus on paljastanut korttinsa – luonnolle tarjolla leikkauksia
Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen budjettiriihi paljasti hallituksen arvot. Näihin arvoihin ei kuulu luontokadon ja ilmastokriisin torjunta.…
Lue lisää
Luonnonsuojeluliiton lausunto EU:n biotalousstrategian päivitykseen
Luonnonvarojen ylikulutuksen lopettamisen ja kiertotalouden edistämisen tulee olla keskiössä biotaloutta kehitettäessä Suomessa ja koko…
Lue lisää