Vihtarin kylässä yrittäjänä toimiva Heinäveden luonnonystävien puheenjohtaja Risto Sulkava on turhautunut. Kunnalla olisi tässä vaiheessa kaivoshanketta mahdollisuus estää sen eteneminen kaavoittamalla alue muuhun käyttöön.
”Voisi esimerkiksi piirtää harpilla Lintulan luostarin ympärille 10 kilometrin alueen hiljaisuudelle.”
Sulkavan mukaan paikalliset päättäjät eivät ole tottuneet lobbaamisen kohteena olemiseen. Kaivosyhtiö on jo hankkinut itselleen toimistotilat ja vaikuttaa päättäjiin aktiivisesti. Aluksi suhtautuminen kaivokseen oli kielteistä, mutta nyt kaivostoiminnan estäviä päätöksiä ei uskalleta tehdä.
”Ihmisten hyväuskoisuus on ongelma”, Sulkava sanoo. ”Suomalaiset tuntuvat uskovan, että ympäristölle haitalliselle toiminnalle ei anneta lupia. Se ei pidä paikkaansa.”
Sulkavalla on kokemusta muistakin kaivoshankkeista, kuten Talvivaarasta, sillä ennen asettumistaan Heinävedelle hän toimi 10 vuotta Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana.
Paikallinen rakennusfirma on kertonut Sulkavalle, että mökkiläiset ovat lakanneet kunnostamasta vapaa-ajan asuntojaan kaivossuunnitelmien ilmaannuttua. Kiinteistövälittäjä on valittanut, että Kermajärven mökkikaupat ovat hyytyneet. Kaivoksen taloudellinen haittavaikutus näkyy, vaikkei sitä ole edes olemassa.
Toteutuessaan grafiittikaivos saastuttaisi Saimaan Kolovedelle johtavan Heinäveden reitin kristallinkirkkaat, juomakelpoiset vedet. Matkan varrella sijaitsee myös Kermajärven Natura-alue.
Kaivoslaki kaipaa uudistusta
Kaivosvarausten taustalla on Suomen kaivoslaki. Sen näkee ongelmallisena Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun: ”Kaivoslaki sallii malminetsinnän ja kaivostoiminnan edistämisen suojelualueilla. Suomesta puuttuu myös kunnollinen kaivosvero, jonka turvin pystyttäisiin korjaamaan luonnolle aiheutuneita tuhoja kaivostoiminnan päätyttyä.”
Heinävedelle suunnitteilla oleva kaivos on osa suurempaa trendiä. Lappi–Kuusamo–Kainuu-akselilla kaivosbuumi on ollut valloillaan jo pidempään. Nyt etelämmäs Suomeen on alkanut ilmaantua uusia kaivoshankkeita. Hämeessä Torronsuon kansallispuistoston kupeesta, Pohjanmaalla Kaustisilta ja Pirkanmaalla Valkeakoskelta löytyy tuoreita esimerkkejä.
Suomi on verotuksen vähäisyyden ja kaivoslakinsa vuoksi houkutteleva kohde kansainvälisille kaivosyhtiöille mineraalien hintojen noustessa. Elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla akkumineraaliklusterin vahvistaminen on nostettu valtiovallan suojeluun.
”Hienoa, että kaivoshankkeita tulee Etelä-Suomeen”, Sulkava provosoi. ”Siellä on ihmisiä enemmän ja tietoisuus kaivosten todellisuudesta leviää. Tampereen ja Helsingin seudulle vaan hakemuksia vetämään!”
