Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Uusi ve­sis­tö­lä­het­ti­läs ja uusi kohde Saarijärvellä

Vesistölähettiläs -blogissa seurataan, kuinka Luonnonsuojeluliiton uusi vesistölähettilästoiminta käynnistyy ja kehittyy. Bloggaajana on Anita Pätynen, joka työskentelee vesistölähettiläänä Saarijärven reitillä Keski-Suomessa.
Vesistölähettiläs Anita Pätynen.
Vesistölähettiläs Anita Pätynen.

Blogia aiemmin kirjoittanut Mervi palasi vuoden alussa päätoimeensa Jyväskylän kaupungille. Minä jatkan Mervin käynnistämää vesistölähettilästoimintaa Kyyjärvellä, mutta etsin sille myös uusia kohteita Saarijärven reitin varrelta. Työn alkaessa viimeistelin toimintaterapian opintojani, mutta vesistöasiat, erityisesti järviin ja niiden vedenlaatuun liittyen, ovat ennättäneet tulla hyvinkin tutuiksi akvaattisten tieteiden opintojen ja tutkimuksen parissa.

Alkuvuosi hujahti vauhdilla vesistölähettilästyöhön sekä koko Freshabit LIFE IP -hankkeeseen ja sen väliraportointiin perehtyessä. Pystytimmepä siinä ohessa pienen Luonnonsuojeluliiton sivukonttorinkin Jyväskylään Hiilipörssiä luotsaavan Heikki Susiluoman kanssa – meidät löytää täältä Tourujoen tuntumasta, entisen Koskenharjun koulun upeasta punatiilisestä rakennuksesta!

Pitkin kevättä haeskelin vesistölähettilästoiminnalle sopivaa kohdetta Saarijärveltä, sillä järviä onkin kunnan alueella melko runsaasti. Vierailu kunnan ympäristösihteerin luona sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalouskampuksella toi paljon lisätietoa eri vesistöjen tilanteesta. Näiden keskustelujen pohjalta nousi esiin Pylkönmäellä sijaitseva Karankajärvi, ja olin yhteydessä Paajalan osakaskuntaan, jonka alueella järvi sijaitsee.

Pylkönmäeltä löytyikin joukko aktiivisia ihmisiä ja sain opastetun kierroksen Karankajärven yläpuolisen Moksinjoen rannoilla. Joki ja sen varrelle jäävä luonnonsuojelualue oli upea tutustumiskohde, vaikka komeimmat kuohut puuttuivatkin alkukesän kuivuuden jäljiltä.

Moksinjoki Saarijärvellä.
Moksinjoki Saarijärvellä.

Alueen vesistöjen ongelmat liittyvät paikallisten ja mökkiläisten mukaan erityisesti turvetuotantoon. Järvien vedenlaadun heikkenemisen lisäksi huolen on herättänyt myös mm. uhanalaisen järvitaimenen kohtalo. DNA-testit ovat osoittaneet, että Moksinjoessa elää taimenen alkuperäiskanta. Sen yksilömäärä on laskenut kuitenkin hälyttävän alhaiseksi. Turvetuotantoalueilta tulevien happaman veden ja kiintoaineen lisäksi taimenen lisääntymistä haittaa aikoinaan uittoja varten perattu joenuoma, joka vaatisi kunnostusta kutupaikkojen lisäämiseksi. Onneksi taimen oli jo pari vuotta sitten riittävä peruste Paajalansuon uuden turvetuotantohakemuksen hylkäämiselle, tästä on hyvä jatkaa!

Vesistölähettilästoiminta voi nyt osaltaan edistää sekä järvitaimenen puolesta tehtävää työtä että järvien vedenlaadun hyvän tilan säilymistä. Pienimuotoista tapahtumaideointia saatiinkin jo käyntiin ja toivottavasti pH-mittareille ja näkösyvyyslevyille löydetään aktiivisia käyttäjiä!

 

Anita Pätynen

Kirjoittaja on vesistölähettiläs Freshabit-hankkeessa

 

Jaa sosiaalisessa mediassa