Maatalouden ympäristörahat leikkuriin – tuleeko kiurusta Brexitin maksumies?

EU:n maatalouspolitiikka suorine tukineen on hyvä tuottamaan paljon viljatonneja, lihakiloja ja maitolitroja. Tehotuotanto tuottaa kuitenkin myös paljon ympäristöongelmia. Tästä syystä maataloustukia pidetään osin ympäristölle haitallisina tukina.

Maatalouden ympäristörahojen leikkaus olisi luonnolle tuhoisaa. Maatalousympäristöt niittyine ja hakamaineen kilpailevat Suomen uhanalaisten luontotyyppien ja lajien luettelojen kärkisijoista yhdessä metsien kanssa. Varsinkin perinnebiotoopit ovat luonnonhoidon varassa. Viimeksi kuluneen runsaan 30 vuoden aikana esimerkiksi peltolintujen kannat ovat pienentyneet Suomessa keskimäärin noin 40 %.

Maatalous on myös vesiensuojelun ykköskysymys. Lisäksi se vastaa viidesosasta ilmastopäästöistämme.

Näistä syistä maataloustukia pitäisi suunnata suorista tuista ja luonnonhaittakorvauksesta ympäristökorvauksiin. Monet jäsenmaat voivat kuitenkin haluta suunnata väheneviä rahoja ympäristötoimenpiteistä suoriin tukiin tuottajille.

Uudistus on välttämätön

Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet koko EU:n maatalouspolitiikan uudistusta. Suomen luonnonsuojeluliitto on European Environmental Bureaun (EEB) kanssa mukana tätä ajavassa Living land -liittoutumassa.

Järjestöjen mielestä uuden maatalouspolitiikan tulee olla reilu sekä veronmaksajille että tuottajille, jotta julkisilla rahoilla tuotettaisiin yhteistä hyvää. Sen tulee olla ympäristöllisesti kestävä, jotta se tuottaa puhtaampaa vettä ja ilmaa sekä rikasta luontoa ja elävää maaseutua. Maatalouden tulee tuottaa terveellistä, turvallista ja eettisesti kestävää ruokaa kuluttajille. EU:n maatalouspolitiikan tulee olla myös maailmanlaajuisesti vastuullinen ja vastata YK:n kestävän kehityksen haasteisiin.

Kohdennustarve kasvaa

Valtaosa Komission viime vuonna järjestämään kyselyyn osallistuneista oli järjestöjen kannalta. Maatalouskomissaari Phil Hogan ei kuitenkaan ottanut tammikuisessa tiedonannossaan kansalaisten mielipiteitä kovinkaan hyvin huomioon.

Hogan korosti kuitenkin tarvetta tehdä entistä tuloksellisempia toimia. Myös rahoituksen väheneminen lisää painetta kohdistaa tukia aiempaa enemmän. Tukia kannattaisi ohjata esimerkiksi lisätoimiin uhanalaisimmille perinnebiotoopeille, eniten vesistöpäästöjä aiheuttaville rinnepelloille ja ilmastopäästöjen takia turvepelloille.

Jäsenmaiden valta kasvaa

Komissio aikoo siirtää paljon valtaa ja vastuuta maatalouden käytännön toimenpiteistä jäsenmaille. Niille tehtäisiin strategiset suunnitelmat. EU seuraisi vain tavoitteiden saavuttamista.

Ympäristön turvaksi tarvittaisiin kuitenkin kaikille EU:n jäsenmaille pakolliset vähimmäistoimet. Lisäksi biodiversiteetti- ja ilmastotoimille pitäisi varmistaa EU:n laajuinen vähimmäistaso.

Raha ratkaisee

EU-tukien väheneminen merkitsee suurta vaaraa sekä maaseudulle että ympäristölle. Sitä vastoin maatalouden menetelmien kehittäminen ja luonnonhoito ratkaisevat molempien ongelmia. Puhdas ja ympäristöllisesti kestävä ruoka on myös vientivaltti.

Luonnonsuojeluliitto on MTK:n kanssa ajanut sitä, että Suomen pitäisi olla valmis keskustelemaan EU-jäsenmaksun korottamisesta. EU aikoo myös lisätä omia tulojaan esimerkiksi päästökauppatuloista ja muoviverolla. Lupaavaa on, että pääministeri Juha Sipilän ensimmäiset kommentit komission budjettiesityksestä olivat hyvin rakentavia.

Kesällä keskustelu kiihtyy

Maatalouden tulevien toimenpiteiden ja tukien valmistelu vauhdittuu kesäkuun alussa. Komissio julkaisee silloin uudet yhteisen maatalouspolitiikan lainsäädäntöehdotukset. On vitsailtu, että virkamiehien kesälomat olisi jo peruttu.

Tosiasiassa asian valmistelu voi kestää vuosia. On mahdollista, että uuden ohjelmakauden alku vielä viivästyy vuodella tai kahdella. Luonnonsuojeluliitto on joka tapauksessa Suomen valmistelutyössä mukana ja EEB seuraa asiaa EU-tasolla.