Merja Ylönen

Taustaa

Olen rannikon ihminen ja syntynyt Kotkassa 1950-luvun puolivälissä. Olen asunut pääosan elämästäni Oulussa, mutta piipahdin Turussa yhdeksän vuoden jakson. Turun kausi oli kyllä merkityksellinen. Luontoharrastus alkoi tuolloin koulun luontokerhosta, jonka nimi oli Hyttyset. Jäsenkortti on vieläkin tallella ja vanhat Molekyylin numerot. Nyttemmin tämä Luonto-Liiton jäsenlehti tunnetaan nimellä Nuorten luonto. 

Monet kerrat tuli lähdettyä aamukahdelta linturetkelle Turun seudun parhaille muutontarkkailupaikoille Ressun ja Klassisen lyseon poikien kanssa. Tulipa käytyä Porkkalassa asti, josta on ikuisesti mielessä näky arktikasta, arktisella alueella pesivien lajien muutosta, kuten tuhansien ja tuhansien allien pitkistä nauhamaisista laivueista, jotka purjehtivat taivaan korkeuksissa kohti pohjoisen pesimäseutujaan. Ekologiaa taas opiskeltiin harmaista vihkosista opintopiireissä ja itse painetun paidan etumus julisti ekologista periaatetta.

Aluepäälliköllä on seinät leveällä ja katto korkealla

Oulun yliopiston biologian opintojen parissa linturetkeily jatkui luontevasti. Luonnonsuojeluaktivismi veti puoleensa ja muuttui säännölliseksi työksi vuonna 1989, jolloin aloitin Luonnonsuojeluliiton aluepäällikkönä Oulu keskuspaikkanani. Tällä hetkellä aluepäällikkö on puolittain alueensa työntekijä, kuten minä Pohjois-Pohjanmaan. Toisen puolen työajasta vievät liiton valtakunnalliset tehtävät.

Seuraamme kaikkea liiton piirissä tehtävää työtä sekä paikallisia luonnon- ja ympäristönsuojeluasioita ja tuemme paikallisyhdistysten toimintaa. Edustamme luonnon- ja ympäristönsuojelun näkökulmaa lukemattomissa neuvottelukunnissa, työryhmissä ja kuulemisissa, joissa aiheet vaihtelevat jätepolitiikasta energia- ja luonnonvarakysymyksiin ja metsäasioista kestäviin elämäntapa- ja maankäyttökysymyksiin.

Erityistehtävänä soiden suojelu

Minun erityisalanani ovat soidensuojelukysymykset. Soihin olen saanut vuosien myötä hyvän tuntuman niin maastossa kuin kirjoituspöydänkin ääressä. Suot ovat tämän Suomen soisimman kolkan, Pohjois-Pohjanmaan, tyypillisintä luontoa. Soiden suojelussa yhdistyvät alkuperäisluonnonsuojelu, vesiensuojelu ja viimeisimpänä ilmastonsuojelu.

Keskiössä on turve, erityisesti turpeen käyttö energiantuotannossa. Pohjois-Pohjanmaalla on kyseenalainen kunnia olla polttoturpeen noston ydinaluetta Suomessa. Turpeen hyödyntämisen ympäristövaikutukset ovat työllistäneet maakunnassa jo kauan, mutta plussana on vuosien kuluessa kertynyt rautainen tietomäärä.

Samat vaatteet työssä ja vapaa-aikana

Biologina nautin työssäni mahdollisuudesta lähteä toimistosta ulos luontoon. Maastoretket ovat aina hyödyllisiä. Hanke kuin hanke muuttuu huomattavasti selkeämmäksi ja mielenkiintoisemmaksi, kun tutustuu siihen paikan päällä. Hauskaa ja konkreettista ulkotyötä porukassa tarjoaa luonnonsuojelupiirin luonnonhoitotyö lintuvesillä ja perinnemaisemissa.

Ekologinen kestävyys on aate ja haaste myös henkilökohtaisessa elämässä. Asuminen vanhassa kivitalossa keskustassa on tietoinen valinta. Talon sijainti Oulujoen suistossa meren äärellä on mainio, mutta ei poista kokonaan kaupunkiliikenteen aiheuttamia harmeja. Arvostan kuitenkin korkealle kävellen sujuvan työmatkan ajan- ja ympäristön säästöä.

Kaupunkiasumisen houkuttelevuus verrattuna lähikunnan omakotitaloasumiseen saisi olla parempi. Kaupunkilaisena jo kolmannessa polvessa saan paljon irti myös kaupunkiluonnosta, kunhan sitä ei liiallisella hoitamisella tukahduteta. Lempiharrastukseni, lajintuntemuksen, harrastuskenttää on kaikkialla, mutta hallittu hoitamattomuttuus takaa lisää monimuotoisua.

Ota yhteyttä:
Puhelin: 044-929 0550.
Sähköposti: merja.ylonen(at)sll.fi, pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
Postiosoite: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelukeskus, PL 326 / Kajaaninkatu 13, 90101 Oulu
Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 4. krs. 90100 Oulu