Uutiskirje 8/2010

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY. 3.8.2010

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry.

Martinkatu 5, 20810 Turku

Puh. 02-2355255, 040-3725301

Sähköposti: varsinais-suomi@sll.fi

http://www.sll.fi/varsinais-suomi/

VARSINAIS-SUOMEN LUONNONSUOJELUPIIRIN UUTISKIRJE 8 / 2010

TUNNETKO KANGASAJURUOHON KASVUPAIKKOJA ?

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin ja Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kangasajuruohon kasvupaikkojen kartoitusprojekti on sujunut mukavasti. Havaintoja Varsinais-Suomesta kaivataan edelleen elo-syyskuun ajan.

Elokuuhun mennessä yleisöhavaintoja kangasajuruohosta on tullut 37 kappaletta. Eniten havaintoja on Rymättylästä.

Turussa on vanhojen havaintojen mukaan kangasajuruohoa kasvanut monin paikoin, mutta nyt sieltä ei ole löytynyt kuin yksi ajuruohopaikka Ispoisten uimarannalta. Myöskään Salosta ei ole liiemmälti havaintoja kertynyt, vaikka kirjallisuuden mukaan laji kuitenkin on melko yleinen kallioilla ja hiekka-alueilla.

Kangasajuruoho kukkii paikoin edelleen, mutta suurimmaksi osaksi elokuusta eteenpäin törmää jo kukkineisiin kasvustoihin. Tunnistus ei silti ole mahdotonta. Kangasajuruohon lehdet ovat pienet, vain n. 5 mm:n levyiset. Lehdistä lähtee myös niitä hierottaessa voimakas, aromaattinen tuoksu – onhan laji maustekasvi timjamin lähisukulainen.

Niittyhumala on laji, johon kangasajuruoho on helposti sekoitettu. Niittyhumala kuitenkin viihtyy tuoreemmilla ns. normaaleilla pihanurmikoilla, kangasajuruoho taas kasvaa kuivemmilla alueilla. Myös kukan värissä on selkeä ero – niittyhumalan kukka on sinivioletti, kangasajuruohon taas lähinnä punertavan violetti tai jopa vaaleanpunainen. Niittyhumalan lehdet ovat reilumman kokoiset ja pyöreämmät kuin kangasajuruoholla.

Jos tunnistaminen tuntuu hankalalta, ei kannata epäröidä, vaan ottaa tällöin valokuva kasvustosta ja lähettää se havaintoilmoituksen mukana. Havaintoja voi ilmoittaa Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin internetsivuilta löytyvällä kyselylomakkeella http://www.sll.fi/varsinais-suomi/lomakkeet/kangasajuruoho tai koordinaattori Janina Mäkiselle osoitteeseen Kärkänkatu 45, 24130 Salo, puhelimitse numeroon 041 728 9743 tai sähköpostitse osoitteeseen janskumakinen@gmail.com. Havaintoja käydään tarvittaessa tarkistamassa maastokäynnein.

Lisätietoja: koordinaattori Janina Mäkinen 041 728 9743, janskumakinen@gmail.com

Lisätietoja kangasajuruohon tunnistamisesta saa luonnonsuojelupiirin internetsivuilta: http://www.sll.fi/varsinais-suomi/toiminta/kangasajuruohokysely/kangasajuruoho-tunnistusohje

Laukkaneilikan hoitotalkoot Mynämäellä 4.8. ja Uudessakaupungissa 24.8.

Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys järjestää laukkaneilikan hoitotalkoot Mietoisten Ylishaakarin kedolla kes. 4.8. klo 17.00.

Mukaan viikate tai harava ja rento mieli! Yhdistyksen nettisivuilla voi tutustua lisää aiheeseen.

Ajo-ohje: Pyheentieltä maamiesseuran kohdalla käännytään Hietamäen asemalle päin. Ajetaan n.100 metriä ko tietä ja käännytään ison maatalon pihalle vasemmalle. Voit soitella Terhille p. 044-2115661 ja pyytää tarvittaessa lisäohjeita.(Tarvittaessa tuon Sinulle niittotyökalun)

Talkoiden jälkeen Tervoisissa perinteinen sauna, uinti ja ruokailu.

Tervetuloa mukaan!

Lokalahdella järjestetään tiistaina 24.8. klo 17:30 alkaen uhanalaisen laukkaneilikan hoitotalkoot. Laukkaneilikkatalkoissa niitetään heinikkoa laukkaneilikan elinympäristöjen turvaamiseksi Hermansaaren niityllä ja Kankareenhaan kedolla. Oman haravan tai viikatteen voi ottaa mukaan. Talkoolaisille on luvassa iltapalaa.

Talkoista vastaavat Uudenkaupungin Ympäristöyhdistys ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri.

Lisätietoa talkoista: Pirjo Rinne, Uudenkaupungin Ympäristöyhdistys ry:n puheenjohtaja (puh. 040 565 8834 tai pirjo.i.rinne@uusikaupunki.fi)

Turusta tulevat voivat sopia kimppakyydeistä Hannu Klemolan kanssa (puh. 040 372 5301 tai varsinais-suomi@sll.fi) ja Uudestakaupungista tulevat Pirjo Rinteen kanssa (puh. 040 565 8834 tai pirjo.i.rinne@uusikaupunki.fi).

Perinnemaisemanhoitotalkoot Turussa !

Tiistaina 31.8. iltapäivällä Turun Juhannuskukkulalla osana VR:n Matkalla Maisemaa – luonnollisesti hanketta. Luvassa tarjouilua ja työkalut, mutta voit ottaa omat työhanskat mukaan. Lisätietoja: Marja Haatanen 044-5599755

Turussa Pulssin ikkunassa metsäaiheinen näyttely 8.8. saakka

Bo-Göran Lillandtin, Hannu Siitosen ja Benjam Pöntisen kuvia. Näyttely on luotu Etelä-Suomen metsien suojelun edistämiseksi. Tietoa Etelä-Suomen metsien suojelusta löytyy mm. valtiollisen METSO-ohjelman sivuilta tästä:

http://www.metsonpolku.fi/metso/www/fi/ajankohtaista/index.php?we_objectID=67

Tietoa näyttelystä:

http://www.luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=5576

Suomen ympäristökeskuksen Ohjeita ja yhteystietoja ympäristövahinkojen sekä

luonnon poikkeustilanteiden varalle"

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=111226&lan=fi

Mikä kuuluu saaristoon? Mikä taas on tälle vierasta? Onko mikään lopulta alkuperäistä? Eikö meri aina luo yhteyksiä saarelta toiselle ja maailmalle?

Keskustelu 3.9.2010 klo 10-16 Saaristokeskus Korpoström

Ekologia: muutosten meri

Kysymyksiä muutoksesta ympäristön ja yhteisön, luonnon ja kulttuurin yhteiselossa saaristossa: Mitä merkitsee alkuperäisyys ja paikallisuus, mitä taas vieras ja ulkopuolinen? Miten muutos voidaan ymmärtää positiivisena potentiaalina, ja mitä tämä tarkoittaa suhteessa esim. luonnonsuojeluun, eliölajien monimuotoisuuteen, omavaraisuuteen ja yhteisön elinehtoihin.

Keskustelua alustamassa mm. taiteilija Elin Wikström, meribiologian professori Erkki Leppäkoski ja tulevaisuuden tutkija Katriina Siivonen.

Tilaisuus on yleisölle avoin. Ilmainen bussikuljetus Turun ja Korpoströmin välillä.

Järjestää Contemporary Art Archipelago (CAA) yhteistyössä Åbo Akademin, Turun yliopiston, Biosfäärialueen ja Saaristokeskus Korpoströmin kanssa.

Tarkempia tietoja ohjelmasta ja bussikuljetuksesta elokuussa.

Yhteystiedot: Taru Elfving  0500 424 063 / taru.elfving@vastaboland.fi

www.contemporaryartarchipelago.fi

Lasten ja nuorten ympäristöviikkoa vietetään 16.–22.9.2010

Maakunnallinen ympäristökasvatustapahtuma Lasten ja nuorten ympäristöviikko järjestetään jälleen tule-

vana syksynä. Tänä vuonna ympäristöviikon teemana on samaan aikaan olevan Liikkujan viikon mukaisesti

liikkuminen. Liikkumisteemaa voi toteuttaa sekä liikunnallisilla tempauksilla ja tapahtumilla, koulupihan

liikuntapaikkojen kehittämisellä että autoilun vähentämisellä. Valonia koordinoi ympäristöviikkoa, johon

liittyviä tapahtumia järjestetään muun muassa Raisiossa. Lisäksi ympäristöviikon päättää Autottomana päi-

vänä 22.9. Turussa jokivarressa järjestettävä Aurajokitapahtuma, jossa koululuokat ja muut lapsiryhmät

voivat kiertää rastilta toiselle.

Tulkaa viettämään kanssamme ympäristöviikkoa! Toimitamme koulujen alkuun mennessä materiaalin tee-

man toteuttamisen tueksi.

Lisätiedot: Pirjo Rinne (pirjo.i.rinne@valonia.fi / 044 907 5985)

Kutsu koululuokille Aurajokitapahtumaan 22.9.2010

Aurajokitapahtuma valloittaa jokivarren Föriltä Tuomiokirkkosillalle 22.9 klo 9–15.

Tapahtuma tarjoaa koululaisille pienimuotoisen seikkailun ja leppoisaa liikuntaa. Reitin varrella on eri taho-

jen toimintapisteitä, jotka tarjoavat monenlaista tekemistä ja tietoa öljyvahingon puhdistamisesta ja veden

tutkimisesta jätteiden lajitteluun ja liikuntaan.

Tapahtuma on osa Lasten ja nuorten ympäristöviikkoa ja myös 22.9. vietettävää kansainvälistä Autotonta

päivää. Tapahtumasta tiedotetaan yksityiskohtaisemmin elokuussa 2010 koulujen alettua.

Varatkaa luokallenne tietopitoinen ja hauska liikuntapäivä.

Lisätiedot: Martina Uotinen (martina.uotinen@valonia.fi / 040 197 2257)

Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotteita

SUOPERHOSIA TARKKAILLAAN KESKIKESÄLLÄ

Keskikesä on parasta aikaa perhosten tarkkailuun. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Perhostutkijain Seura keräävät nyt havaintoja soilla elävistä perhosista. Siivekästä lumoa -hankkeessa tarkempaan seurantaan on valittu 12 kiinnostavaa lajia. Valokuvia soilla kuvatuista perhosista pyydetään lähettämään myös Ikkuna Suomen Luontoon -foorumin kautta.

Yleisöhavaintoja ja valokuvia kerätään koko Suomesta. Kokeneiden perhosharrastajien erityisseurannassa on soita varsinkin Kotkan seudulta ja Pohjanmaalta.

"Valtakunnallisessa päiväperhosseurannassa on näkynyt merkkejä soilla elävien perhoslajien laajamittaisesta taantumisesta. Yksiselitteistä kokonaiskuvaa ei ole kuitenkaan muodostunut, joten tarkempi selvitystarve on ilmeinen", kertoo Suomen Perhostutkijain Seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila.

"Muutamat suoperhoset ovat jo vetäytyneet pohjoiseen, eikä niitä enää tahdo löytyä lainkaan etelärannikolta. Esimerkiksi rämekylmänperhonen löytyi vain kahdelta suolta, joiden esiintymät ovat olleet pitkään tiedossamme. Muualta alueeltamme lajista ei ole saatu lainkaan havaintoja", kertoo Kotkan seudulla suoperhosia seuraava Markku Suoknuuti.

Siivekästä lumoa -hankkeessa erityisesti seurattava laji on juuri rämekylmäperhonen. Sen yksilömäärä on päiväperhosseurannan tulosten perusteella voimakkaassa laskussa. Nyt keskikesällä lentäviä seurantalajeja ovat esimerkiksi suokeltaperhonen, suohopeatäplä, kirjopapurikko ja saraikkoniittyperhonen.

Myös muista soilla havaituista perhosista pyydetään lähettämään kuvia SLL:n luonnonharrastajien foorumille osoitteessa www.ikkunasuomenluontoon.fi. Kuvien ei tarvitse olla esteettisesti hienoja eikä perhosta tarvitse osata tunnistaa. Havainnosta on kerrottava aika ja paikka. Sijainnin voi ilmoittaa myös verkkofoorumin karttatoiminnolla.

Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Perhostutkijain Seuran yhteishankkeella edistetään suoluonnon ja suoperhosten arvostusta Suomessa. Suoperhosissa on monia lajeja, joiden säilyttämisestä Suomi on EU:ssa erityisvastuussa. Suoympäristöt ovat jatkuvasti vähenemässä ja myös ilmaston lämpeneminen uhkaa osaa lajeista.

"Päiväperhoset reagoivat nopeasti elinympäristössämme tapahtuviin muutoksiin. Monimuotoinen ja omalaatuinen pohjoinen lajistomme ilahduttaa varmasti jokaista suolla liikkujaa", toteaa Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.

LUONNONKUKKIEN PÄIVÄNÄ JÄRJESTETTIIN 103 RETKEÄ

Luonnonkukkien päivänä sunnuntaina 20.6. järjestettiin opastettuja kasviretkiä ennätysmäärä, yhteensä 103 retkeä eri puolilla Suomea. Yhteispohjoismainen Luonnonkukkien päivä innosti tänä vuonna arviolta 2500 suomalaista tutustumaan alkukesän luonnonkasveihin. Pohjoismaissa osallistujamäärä kohosi yhteensä arviolta 10 000 retkeläiseen. Luonnonkukkien päivän suojelijana toimi opetusministeri Henna Virkkunen.

Tänä vuonna vietetään YK:n kansainvälistä Luonnon monimuotoisuuden vuotta ja myös Luonnonkukkien päivänä nostettiin esiin luonnonkasvien monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Luonnonkukkien päivän teemalajiksi oli valittu ahomansikka (Fragaria vesca). Tuttu kasvi on taantunut, koska perinneympäristöjen umpeenkasvu on vähentänyt lajille sopivia avoimia kasvupaikkoja. Luonnonsuojeluliitto järjestää eri paikkakunnilla tänäkin kesänä kymmeniä perinnemaisemien hoitotalkoita, joista ahomansikka ja monet muut avoimia kasvupaikkoja suosivat lajit hyötyvät.

"Monimuotoisuuden vaalimiseen ja vastuunottoon on helpompi sitoutua, kun luonnosta ja sen lajistosta tiedetään", toteaa Luonnonkukkien päivän suojelija opetusministeri Henna Virkkunen. "Olen hyvin iloinen, että arvokkaita perinnemaisemia - ja samalla uhanalaista lajistoa - elvytetään ja vaalitaan talkootyöllä. On muistettava, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille."

Yksi Luonnonkukkien päivän opastetuista retkistä järjestettiin Kainuussa Sotkamon Parkuan kylässä. Vaikka retkipäivä oli Sotkamossa sateinen ja tuulinen, oli retkellä silti 35 osallistujaa. Joukossa oli monia uusiakin kasveista kiinnostuneita. Loppuretkestä aurinkokin jo vähän pilkahteli.

"Löysimme retkellä karjalanruusun ja vuohenkellon, jotka ovat täällä harvinaisempia lajeja. Molemmat löytyivät 1700-luvulta peräisin olevan, autioksi jääneen tilan pihalta. Muita kiinnostavia havaintoja olivat esimerkiksi kaarlenvaltikka, pussikämmekkä ja harajuuri", kertoo oppaana toiminut Alpo Komulainen Sotkamon Luonto ry:sta.

Juhannuksen lähestyessä Suomen kesä on luonnonkasvien tunnistamista ja opettelua ajatellen parhaimmillaan. Monet lajit kukkivat juuri nyt täydessä loistossaan. Luonnonkasvit liittyvät moniin juhannustaikoihin ja niillä on vahva asema suomalaisissa juhannusperinteissä. Myös muuhun luonnontarkkailuun keskikesän juhla tarjoaa hyvän tilaisuuden - esimerkiksi perhosten lento alkaa olla vilkkaimmillaan.

Luonnonkukkien päivän juuret ovat Tanskassa, jossa päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Suomessa Luonnonkukkien päivää on järjestetty vuodesta 2003 alkaen. Yhteispohjoismaisen päivän tavoitteena on kasviharrastuksen edistäminen ja yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle.

Luonnonkukkien päivän järjestivät yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Luonto-Liitto ry, Natur och Miljö rf, Suomen biologian seura Vanamo ry, Societas pro Fauna et Flora Fennica rf, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Suomen ympäristökeskus, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Kasvityöryhmä ja WWF Suomi. Tapahtumaa tuki tänä vuonna VR osana Suomen luonnonsuojeluliiton ja VR:n yhteistä Matkalla maisemaan – luonnollisesti -perinnemaisemien hoitohanketta.