Terve Itämeri on yhteinen asia
Aurajoki, Turku 21.9.2008. Kuva: Aarto Ruohonen
30. lokakuuta 2008
Turku ja Helsinki aloittivat kesäkuussa 2007 haastekampanjan Itämeren tilan parantamiseksi. Kampanjan ideana on sitouttaa kaupungit itse valittuihin toimenpiteisiin, joilla voidaan vaikuttaa vesien tilaan paikallisesti ja samalla koko Itämeren alueella.
Haasteen avulla pyritään saamaan mukaan mahdollisimman laaja joukko muita toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Tulokset ovat paremmin nähtävissä useiden toimijoiden antaessa oman panoksensa vesiensuojeluun.
Itämerihaasteen lähtökohtana on, että toimenpiteet ovat vapaaehtoisia, ja menevät toimijan lakisääteisiä velvollisuuksia ja normaalivalintoja pidemmälle. Toivomme, että haasteessa mukana olevat tahot luovat innovatiivisia ja rohkeita toimintatapoja sekä -malleja.
Kunnilla ja kaupungeilla on lukuisia mahdollisuuksia vähentää aiheuttamaansa kuormitusta. Turun ja Helsingin tekemät omat toimenpideohjelmat sisältävät kohtia piste- ja hajakuormituksen vähentämiseen, sedimenttien ruoppauksiin sekä laivaliikenteen ja veneiden jätevesipäästöihin. Lisäksi kaupungit ovat sitoutuneet kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön ja tutkimushankkeiden tukemiseen sekä yleisen tietoisuuden lisäämiseen. Käytännössä siis kaikilla kaupungin hallintokunnilla ja virastoilla on mahdollisuus ja velvollisuus toimia asiassa.
Kaupungin työ kohdistuu mm. viemäriverkon laajentamiseen, sen saneerauksiin ja hulevesien käsittelyyn. Toimenpiteillä voidaan tehostaa rakenteilla olevan Kakolan jätevedenpuhdistamon toimintaa ja puhdistustehoa sekä saada haja-asutuksen aiheuttama jätevesikuorma pienemmäksi.
Vaikka kaupunki ei ole merkittävä maatalouden harjoittaja, voidaan kaupungin omistamilla tai vuokraamilla pelloilla vähentää maatalouden kuormitusta viljelytekniikoilla, peltoihin kohdistuvilla vesiensuojelutoimenpiteillä tai vuokraehtojen avulla. Esimerkiksi Ruissalon pelloilla on tänä vuonna siirrytty luomuviljelyyn. Saaren valtaojien varsiin on lisäksi suunniteltu ja rakennettu laskeutusaltaita ja kosteikkoja.
Myös satamatoimintoja koskevia hankkeita tullaan toteuttamaan. Lokakuussa aloitettava Aurajokisuun pilaantuneiden sedimenttien ruoppaus on yksi osoitus työstä, jota tehdään puhtaamman ympäristön puolesta. Myös kaupungin pienvenesatamien ja virkistysalueiden jätevesi- ja jätehuoltoa kehitetään suunnitelmallisesti.
Saaristomeren Suojelurahaston perustaminen Centrum Balticum -säätiön yhteyteen viime marraskuussa on ollut Turun näkökulmasta merkittävä kokonaisuus. Säätiön kautta pyritään saamaan rahoitusta vesiensuojelun kannalta tärkeille konkreettisille toimenpiteille. Ensimmäiset rahaston tukemat hankkeet ovat jo vireillä.
Suojelurahaston toiminta sijoittuu luontevasti keväällä perustettuun Itämeritaloon Vanhalla Suurtorilla. Centrum Balticum -säätiön lisäksi talossa toimivat Itämeren kaupunkien liiton ympäristösihteeristö, kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia sekä Itämeren alueen Terveet kaupungit ry.
Syyskuussa Itämerihaasteeseen vastanneita tahoja oli yhteensä yli 130 kpl, joista lähes puolet on tehnyt omaa toimintaansa ohjaavan toimenpideohjelman. Mukana on niin kuntia, kaupunkeja, kuntayhtymiä ja seutukuntia kuin yrityksiä, järjestöjä ja oppilaitoksiakin. Myös haasteen levittäminen muihin Itämeren maiden kaupunkeihin on käynnistynyt, ja kansainvälisiä yhteistyötahoja on tähän mennessä ilmoittautunut mukaan kymmenkunta.
Kampanja on saanut ilahduttavan positiivisen vastaanoton. Haasteeseen vastanneiden lukumäärä ei ole kuitenkaan ainoa tavoite, vaan tärkeimpiä ovat todelliset toimenpiteet. On hyvä muistaa myös meidän yksittäisten kansalaisten rooli. Jokainen voi olla vaikuttamassa tärkeään asiaan omilla valinnoillaan.
Ohjausryhmä ja koordinaattorit seuraavat ja raportoivat haasteen etenemisestä, haasteen vastaanottaneiden tahojen laatimista toimenpideohjelmista sekä niiden pohjalta toteutetuista toimenpiteistä. Lisää tietoa haastekampanjasta ja sen nykytilanteesta on saatavilla osoitteesta www.itamerihaaste.net
