Jäähyväiset arktiselle Itämerelle
Jääkolmiot, Kustavi 6.3.2007. Kuva: Keijo Viljakainen
16. huhtikuuta 2008
Vähänpä tiesimme maailman suunnasta, kun toukokuun alussa 1985 ajoimme pienen alumiiniveneemme Hangosta Ahvenanmaalle. Vene rohisi aika ajoin jäissä, jotka myös määräsivät reittimme Utön ja Jurmon ulkopuolelle.
Myöhemmin vuosi muistettaisiin sen 1980-luvun puolivälin talvien kolmikon ensimmäisenä jona Itämeri vielä näytti arktisen luonteensa.
Talvella 2007–2008 muinaisen vanavetemme tienoilla seilasi jäätä vain ruotsinlaivojen grogilaseissa. Itämeri oli avoin ja saavutti Merentutkimuslaitoksen mukaan uuden ennätyksen: Jäätä oli enimmilläänkin vain 49 000 neliökilometrin alalla.
Se oli melkoinen ennätys sillä jäätalvien leutoutta on seurattu talvesta 1719–1720 alkaen. Luotettavin tietojen sarja käynnistyy 1830, jota seuraavassa leudoimpien talvien kärkikymmenikössä on kovin monta tuoretta vuotta: 2008, 1989, 1990, 1992 ja 1995. Jään vähyyden kärjestä puolet on kertynyt veneretkemme jälkeen.
Näin ilmaston lämpeneminen piirtää merkkinsä Itämeren pintaan. Ilmastomallien mukaan jopa suurin osa tämän vuosisadan lopun talvista on vähäjäisempiä kuin kulunut ennätysvuosi. Erityisen leutona vuotena koko meri voi olla jäätön Peräkammariaan myöten. Lisäksi sateet lisääntyvät ja vesi laimenee eräiden mallien mukaan ratkaisevan paljon — suolaisen veden elämä, rakkolevä, sinisimpukat, kampelat vetäytyvät ehkä rannoiltamme etelään.
Jään varassa eläjillä meren rajat tulevat vastaan. Sellainen on itämerennorppa, joka vielä asuttaa Perämerta, Riianlahtea, Suomenlahtea ja Saaristomerta, taitava jään käyttäjä joka helmikuun lopulla synnyttää poikasensa jään päälle. Perämeri säilyy asumiskelpoisena pisimpään. Sielläkin kymmentuhatvuotinen eli tuhannen norppasukupolven yhteiselo meren kanssa on uhattuna.
Niin suolaton, jäätön, tuntematon tulevaisuus! Ilmaston lämpeneminen voi lopettaa Itämeren sellaisena kuin sen olemme tunteneet. Ilmastomallit kuitenkin myös kertovat, että lämpenemisen pysäyttäminen pariin asteeseen säilyttäisi paljon meremme perinteisestä luonteesta. Mikäpä olisi Itämerelle sopivampi maanosa kuin Eurooppa, joka sentään taistelee tuon kahden asteen tavoitteen puolesta?
