Luonnonsuojeluliiton teesit eduskuntavaaleihin 2011

Luonnon monimuotoisuus turvataan

Maailman paras luontomaa varmistaa monimuotoisuuden säilymisen sijoittamalla enemmän luonnonsuojeluun. Sen perusta on toimiva suojelualueverkosto, jonka rakentamista tulee jatkaa panostamalla erityisesti metsien ja soiden suojeluun. Luonnon tuottamien palveluiden, eli ekosysteemipalveluiden, säilyttäminen on otettava suojelualueverkoston rakentamisen lähtökohdaksi. Luonnonsuojelutyön perustaksi laaditaan skenaario monimuotoisuuden kehittymisestä ja sen vaikutuksista Suomessa.

Aivan kuten monimutkainen koneisto tarvitsee kaikkia osasiaan, tarvitsee luontokin monimuotoisuutta toimiakseen. Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa yhteiskunnalle välttämättömiä luonnon palveluita ja toipua häiriöistä: haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja luonnononnettomuuksille kasvaa.

Luonnonvaroja käytetään vähemmän

Maailman parhaassa luontomaassa luonnonvaroja käytetään vain sen verran tai vähemmän kuin luonto niitä vuosittain tuottaa. Samalla kehitetään vaihtoehtoinen kehitysmittari bruttokansantuotteen kehittymisen rinnalle.

Ympäristölle haittoja aiheuttavat tuet kartoitetaan ja poistetaan sekä verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta luonnonvarojen kulutuksen verotukseen. Kohtuutalous on kestävä ulospääsy nykyisestä talouskurimuksesta, jossa luonnonvaroja kulutetaan liikaa, eläkkeitä ei ole varaa maksaa ja useita niin sanottuja rikkaitakin maita uhkaa konkurssi.

Siinä missä luontoarvot ovat yleisesti hyväksyttyjä, luonnonvarojen kulutukseen liittyvät kysymykset jäävät helposti sivuun. Suomen ekologinen jalanjälki on tällä hetkellä 12. suurin maailmassa. Samalla nykyinen talousmallimme on ajautunut kriisiin.

Meidän on pienennettävä luonnonvarojen kulutusta murto-osaan nykyisestä, jotta maapallo säilyy elinkelpoisena. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on tämän muutoksen toteutuminen mahdollisimman nopeasti ja hallitusti – ei ympäristökatastrofien kautta.

Tarvitaan ilmastolaki

Maailman paras luontomaa kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Jotta päästövähennykset voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti ja kaikkien sektorien yhteisin voimin, Suomessa säädetään kansallisesti velvoittava ilmastolaki vuosittaisista päästövähennyksistä.

Ilmastolaki luo hallituskaudet ylittävän kehikon joka tapauksessa edessämme oleville päästövähennyksille. Ennakoitava toimintaympäristö on tarpeellinen elinkeinoelämälle, mutta myös muun yhteiskunnan sopeutumisen kannalta. Tasaiset, maltilliset päästövähennykset myös maksavat vähemmän kuin nopeat paniikkiratkaisut.

Huono uutinen on se, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurimpia haasteita, jonka seuraukset näkyvät jo monin paikoin. Hyvä uutinen on taas se, että voimme kuitenkin vielä hillitä ilmiötä. Aikaa ei kuitenkaan ole paljon. Tiedämme, että globaalit päästöt on saatava laskuun vuonna 2015. Suomen näkökulmasta jo ensi vaalikauden aikana. Suomen on kannettava vastuunsa ja vähennettävä päästöjään ilmastotieteen edellyttämällä tavalla vähintään 40 % vuoteen 2020 ja vähintään 95 % vuoteen 2050 mennessä.

Suoluonnon kansallisaarretta suojellaan

Maailman parhaassa luontomaassa arvostetaan soita omaleimaisena alkuperäisluontona ja arvokkaiden ekosysteemipalvelujen tuottajana. Soiden alkuperäinen monimuotoisuus pyritään palauttamaan soita aktiivisesti ennallistamalla. Metsätaloutta harjoitetaan ekologisesti ja kansantaloudellisesti kestävällä tavalla. Arvokkaan hiilivarannon – turpeen – poltto energiaksi on lopetettu.

Suoluonto on Suomessa monimuotoisimmillaan. Suomi onkin maapallon runsassoisin valtio. Suot ovat myös Suomen luonnon suurin hiilivarasto. Luonnon hiilivarastot auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta ja säilyttämään luonnon monimuotoisuutta.

Suot on pitkään nähty arvottomina joutomaina, joita on voitu muuttaa tärkeämpänä pidettyä metsä- ja maatalouskäyttöä varten. Suoluontomme on kuitenkin erittäin uhanalainen ja soiden hiilivarasto on ojitusten ja turpeennoston seurauksena hupenemassa. Turpeen poltto on myös suuri kasvihuonekaasupäästöjen lähde, vaikka sen osuus energiantuotannosta on vain noin 6 prosenttia.

Elinvoimaisista vesistöistä pidetään huolta

Maailman parhaassa luontomaassa vesistöistä pidetään huolta maaseudulta Itämerelle. Yksi keskeisimmästä tavoista on huolehtia maanviljelyn ympäristöystävällisyydestä.

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä uudistetaan ottaen sen keskeiseksi lähtökohdaksi vesiensuojelun tavoitteet. Ympäristötukea kohdennetaan vaikuttavimpiin toimiin ja kuormittavimmille alueille ja luonnonmukaiseen maataloustuotannon osuutta lisätään.

Yhdyskuntien ja maatalouden vesistökuormitusta vähennetään siirtymällä yhä enemmän ravinteiden kierrätykseen. Vesistöjä hoidetaan ottaen huomioon kokonaiset valuma-alueet, turvaamalla rakentamattomat rannat ja esteettömästi virtaavat joet ja purot.

Haluamme kirkasvetisen, luonnoltaan monimuotoisen, tuottavan ja myrkyttömän Itämeren sekä puhtaat sisävedet. Suomen vesistöjen ekologinen luokitus osoittaa, että etenkin Itämeren rannikkovedet ja rannikkoalueen jokivesistöt voivat huonosti. Puolet jokivesistä ja yli puolet rannikkovesien kokonaispinta-alasta on hyvää huonommassa tilassa.

Metsiä arvostetaan

Maailman parhaassa luontomaassa metsiä käytetään säästeliäästi ja metsien kaikkia aineettomia kuin aineellisia arvoja kohdellaan kansallisomaisuutena.

Metsäluonto voidaan turvata vain luomalla riittävän laaja ja edustava suojelualueverkosto, jota talousmetsissä tehtävät suojelutoimenpiteet täydentävät. Metsien käytössä otetaan huomioon aiempaa laajemmin metsien tarjoamat monipuoliset hyödyt ja metsänomistajien kiinnostus monipuolisempaan metsänhoitoon. Metsätaloudessa tähdätään metsien hiilivaraston kasvattamiseen.

Metsä antaa suomalaisille hyvinvointia monin eri tavoin. Samalla metsät ovat uhanalaisten lajien merkittävin elinympäristö maassamme. Metsätalouden aiheuttamat muutokset ovat myös merkittävin lajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden syy. Aikaisemmista suojelutoimista huolimatta metsäluonnon köyhtymistä ei ole saatu vieläkään pysäytettyä.

Liikutaan ja rakennetaan ympäristöystävällisesti

Maailman parhaassa luontomaassa edistetään ekologisesti kestävää liikkumista. Päätavoitteena on liikkumistarpeen vähentäminen, siirtyminen päästöttömään henkilötieliikenteeseen sekä raideliikenteen voimakas kehittäminen.

Liikkuminen on ihmisen perusoikeus. Meillä on kuitenkin myös vastuu siitä, millä tavalla liikumme ja mitkä ovat liikkumisemme vaikutukset ympäristöön. Liikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä viidenneksen ja päästöt ovat lisääntyneet yli kymmenyksellä viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Ilmastokriisin torjuminen edellyttää voimakkaita päästövähennystoimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, myös liikenteessä.

Tarvitaan vahva ympäristöhallinto

Maailman paras luontomaa ansaitsee maailman parhaan ympäristöhallinnon. Oma itsenäinen ministeriö, jolla on myös riittävät resurssit takaa parhaiten, että Suomi säilyy luontomaana. Uuteen ministeriöön on siirrettävä muun muassa energia-asiat työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä kala- ja riistaosasto maa- ja metsätalousministeriöstä. Perustettavan ympäristö-, ilmasto- ja energiaministeriön on johdettava alueellista ympäristöhallintoa.

Aluehallintouudistus sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelma ovat heikentäneet merkittävästi ympäristöhallinnon kykyä palvella kansalaisia ja suojella luontoa. Tämä täytyy korjata.

Väri kuin väri – valitse luontoystävällinen ehdokas!