Ekologiset yhteydet -ryhmä

Ekologiset yhteydet tulisi ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa luomalla yhtenäisiä viheralueverkostoja ja viherkäytäviä alueiden halki. Eläinten kulkureittejä voitaisiin turvata esimerkiksi rakentamalla alikulkutunneleita, vihersiltoja ja askelkiviä, joista hyötyvät myös pienet ja hitaat eläimet, kuten siilit ja sammakot. Ekologiset yhteydet pyritään ottamaan huomioon sekä EU-tasolla että Uudenmaan maakuntakaavassa.

Ekologiset yhteydet -ryhmän tarkoituksena on saada suunnittelijat ottamaan aina huomioon suunnittelu- ja toimenpidealueen eläimistö, niiden elinympäristö, elinolosuhteet sekä kulku tulevien katujen, teiden, rautateiden ja vesistöjen yli tai ali. Ekologiset yhteydet tulisi ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa luomalla yhtenäisiä viheralueverkostoja ja viherkäytäviä alueiden halki.

Ekologiset yhteydet ovat erityisen tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeuduttaessa.

Ryhmän tavoitteena on erityisesti eläinten liikkumisen turvaaminen yhä tiiviimmin rakennetulla Uudellamaalla. Tieverkostojen tihentyminen on aiheuttanut mm. lukuisia vakavia liikenneonnettomuuksia, joissa toisena osapuolena on ollut hirvieläin. Lisäksi hirviaidat johtavat eläimiä pääkaupunkiseudulle, jolloin vauhkoontuneet eläimet on jouduttu lopettamaan. Eläinten kulkureittejä voitaisiin turvata esimerkiksi rakentamalla alikulkutunneleita, vihersiltoja ja askelkiviä, joista hyötyvät myös pienet ja hitaat eläimet, kuten siilit ja sammakot.

hirviä tiellä Ryhmä kartoittaa eläinten kulkureittejä yhteistyössä Uudenmaan riistanhoitopiirin kanssa. Tutkimuksen pohjalta päätetään tavoitteista ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä sekä tiedotetaan asiasta.

TULEVIA TAPAHTUMIA:

GIS-koulutus osa 3, paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin.

EKR-RYHMÄ JÄRJESTÄÄ GIS-KOULUTUSTA - TERVETULOA!

GIS tulee sanoista Geographical Information System ja on suomeksi paikkatietokantajärjestelmä. Tämä teema sisältää karttojen käsittelyn, niin teemakarttojen teon kuin karttapohjaisen ympäristön analysoinnin, esimerkiksi valumavesialueiden analysoinnin ja ekologisten yhteyksien arvioinnin.

Koulutusiltoja tulee olemaan talven mittaan muutamia, vähän tarpeen mukaan. Saamme ehkäpä myös ulkopuolisia alustuksiakin.

Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka tekevät inventointeja, teemakarttoja, vaihtoehtokaavoja jne. Henkilöillä tulee olla tietokoneen käyttövalmiudet. Oma kannettava kannattaa ottaa mukaan. Koulutus on ilmainen.

Agenda:

Tavoitteena on antaa valmius ohjelmistoista ja karttojen käsittelystä seuraavia koulutusvaiheita varten:

1. GIS eli paikkatietokanta: perusteet

2. Ohjelmistot

- yleisesti sekä suositeltavat ja koulutuksessa käytettävät

3. Kartat

- karttatyypit ja koordinaatistot

- mistä kartat: avoimia karttalähteitä

- karttapohjat koneelle

4. Loppukeskustelu ja seuraavasta koulutusillasta sopiminen

Ekologiset yhteydet -seminaari 9.3.2012

Seminaari järjestetään pe 9.3. klo 9.00 - 13.00 Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6, Helsinki, sali 104.

Seminaarin alustava ohjelma:

- Tilaisuuden avaus – Kari Salovaara, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ekologiset yhteydet -työryhmän puheenjohtaja

Vesivuosi 2012

- Luonnonsuojeluliiton vesivuosi 2012 – Hannele Ahponen, SLL

- Vuoden laji taimen – Ari Saura, RKTL

- Padot taimenen tiellä Uudellamaalla – Markku Marttinen, Uudenmaan ELY

- Avaavatko kalastuslaki ja kalatiestrategia vaelluskalojen tiet – Ilpo Kuronen, SLL

- Vaelluskaloille apua virtavesikunnostuksilla – Aki Janatuinen, Virtavesien hoitoyhdistys

Kahvi

Uusia keinoja ekologisten verkostojen suojeluun

- ZONATION-ohjelma suojelusuunnittelun työkaluna – professori Atte Moilanen, HY

- MetZo-projektin Zonation-pilotti Etelä-Savossa

- Avoimet luontohavainnot – Kirsi Valanne, Luonnontieteellinen keskusmuseo

- Ilveksen radioseuranta ja ekologiset yhteydet – Katja Holmala, RKTL

- Loppukeskustelu

Ilmoittautumiset tästä linkistä tai anne.ukkola (at) sll.fi

Tervetuloa!

MENNEITÄ TAPAHTUMIA:

Ekologiset yhteydet 6 -seminaari 9.3.2011

Yhteenveto ja esityksiä

Pienvesiseminaari Hyvinkäällä 9.6.2010

Katja Holmala (RKTL) alusti 9.2.2010 otsikolla "ILVES" RKTL:n tutkimuksesta sekä Uudenmaan (ja vähän muunkin Suomen) tilanteesta. http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/kaynnissa_oleva_ilvestutkimus.html .

Kokouksen sihteeri oli yllättynyt yksilöiden liikkuvuudesta ja laajasta ruokalistasta, johon kuuluivat myös kettu, supikoira ja possuhaaskat.
Tutkimuksesta saadaan aikanaan lisätietoja muun muassa ilveksen maisemankäytöstä.
Keskustelussa nousi esille muun muassa suurpetovalistuksen tarve. Sillä voidaan säädellä ilveksen sosiaalista kantokykyä.

Kari Salovaara alusti 6.4.2010 Luontodirektiivin poikkeusluvista

Englannissa pitämänsä esityksen pohjalta.

Ilmeni, että Suomessa on annettu kaksi poikkeuslupaa lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseen ja heikentämiseen.
Säädökset ja hallinto ovat sekavia, koska asioita on luonnonsuojelulaissa ja metsästyslaissa.

Ekologiset yhteydet 5 -seminaarin esitykset (Tieteiden talo, Helsinki, 3.3.2009)

Tutkija Heini Kujala (HY): Ilmastonmuutoksen haasteet suojelusuunnittelussa - voidaanko tulevia muutoksia ennakoida? (esityksen kalvot, pdf)
Tutkija Marianne Kettunen (Institute for European Environmental Policy, IEEP): Ekologiset yhteydet EU-tasolla (esityksen kalvot, pdf)
Luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salminen (YM): Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja ekologisten yhteyksien säilyttämismahdollisuudet kaavoituksessa (esityksen kalvot, pdf)
FT, tutkija Vesa Yli-Pelkonen (HY): Arvio maakunnallisen ekologisen verkoston rakenteesta, toimivuudesta ja merkityksestä ekosysteemipalveluille – esimerkkinä Uudenmaan maakuntakaavoitus (esityksen kalvot, pdf)
FT, Risto Sulkava (SLL): Ekologiset yhteydet - miten tästä eteenpäin? Tapaus Keski-Suomi. (esityksen kalvot, pdf)