Uudenmaan uhatut suotyypit
Suomen alkuperäisestä suoalasta on luonnontilaisia soita enää alle puolet. Soiden säilymisen uhkana ovat metsäojitukset, turpeenotto ja muu maankäyttö. Etelä-Suomen ojittamattomasta suopinta-alasta noin 50 % kuuluu uhanalaisiin suotyyppeihin, noin 40 % silmälläpidettäviin ja noin 10 % säilyviin. Uudenmaan alueella on vain vähän laaja-alaisia suoalueita, pääosin ne ovat pienilalaisia suolaikkuja metsän keskellä. Suosta riippuvaisten eliöiden elinalueet ovatkin pirstotuneet ja näin niiden kulkeutuminen uusille elinalueille on vaikeutunut.
Etelä-Suomen suotyyppien uhanalaisuusluokitukset
Äärimmäisen uhanalaiset:
- Kaikki lettoiset tyypit (avoletot, lettonevat, lettorämeet, lettonevarämeet j alettokorvet)
- Maankohoamisrannikon harmaaleppäluhdat
Erittäin uhanalaiset:
- Ruoho- ja puolukkakangaskorvet
- Saniais- ja ruoholehtokorvet
- Kaikki Ruohokorvet
- Metsäkorte-, juolasara- ja tupasvillakorvet
- Suomyrttiluhdat
Vaarantuneet:
- Rehevät korvet
- Karut korvet
- Nevakorvet
- Sarakorvet
- Korpirämeet
- Pallosararämeet
- Nevarämeistä sara-, kalvakka- ja lyhytkorsirämeet
- Minerotrofisista välipintanevoista sara-, kalvakka- ja minerotorfiset lyhytkorsinevat
- Metsäluhdat
Silmälläpidettävät:
- Kangas-, isovarpu- ja tupasvillarämeet
- Rimpinevarämeet-, rimpi-, luhta-, kuljunevat, ombrotrofiset lyhytkorsinevat
- Pajuluhdat ja avoluhdat
Säilyvät:
- Rahkarämeet
- Keidasrämeet
(Lähde: Suomen ympäristö: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -osa 1, s. 85)
