Vantaanjoen jätevesipäästöt tulee ehkäistä hulevesien erilliskäsittelyllä
(12.4.2010) Kymmeniä tuhansia kuutioita jätevettä on jälleen tänä keväänä laskettu Vantaanjokeen. Syynä on se, että viemärien ja puhdistamojen käsittelykyky ei riitä hallitsemaan kevättulvien sulamisvesiä. Luonto-Liiton Itämeri-ryhmä, Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Virtavesien hoitoyhdistys (Virho) vaativat kunnilta sekaviemäreistä luopumista ja luonnonmukaista hulevesien käsittelyä.
Monien Vantaanjoen valuma-alueen kuntien hulevedet – eli taajama-alueiden sade- ja sulamisvedet – sekä yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet johdetaan samassa sekaviemärissä jätevedenpuhdistamolle. Kun sulamisvedet tai rankkasateet lisäävät huleveden määrää, jätevesipuhdistamojen kapasiteetti ei riitä. Puhdistamatonta jätevettä joudutaan juoksuttamaan pumppaamoilta ja muilta ylivuotopaikoilta sekä puhdistamolta puhdistusprosessin ohi suoraan Vantaanjokeen.
Puhdistamaton jätevesi alentaa veden happipitoisuutta, mikä aiheuttaa kalojen ja muiden vesieliöiden kuolemia. "Puhdistamattoman jäteveden sisältämät ravinteet rehevöittävät Vantaanjokea sekä Itämerta. Jäteveden mukana vesistöön leviää myös paljon ulosteperäisiä bakteereita ja viruksia", toteaa Virhon Kari Stenholm.
"Jokakeväisistä kevättulvien aiheuttamista jäteveden ohijuoksutuksista päästäisiin eroon, jos hulevedet sekaviemäreihin johtamisen sijaan imeytettäisiin maahan. Näin vähennettäisiin vesistöjä rehevöittäviä ravinnepäästöjä", sanoo Lari Karreinen Luonto-Liiton Itämeri-ryhmästä. "Ilmastonmuutos lisää rankkasateita, joten ongelmat kasvavat lähitulevaisuudessa."
"Hyvä luonnon ekosysteemipalveluja hyödyntävä keino on pienentää huleveden virtaamahuippuja viivyttämällä ja varastoimalla hulevettä kasvillisuuspainanteissa ja hulevesikosteikoissa", toteaa Hannele Ahponen Luonnonsuojeluliitosta. "Vettä läpäisemättömien asfalttialueiden minimoiminen mahdollistaa huleveden imeyttämisen maahan jo syntypaikallaan.
Luonnonmukainen hulevesienkäsittely vaatii erikoisosaamista kaavoituksessa ja suunnittelussa. Käytännössä se vaatii kunnilta hulevesistrategian tekemistä.
Maankäyttöä, vesiensuojelua sekä hulevesien ja tulvien hallintaa tulisi tarkastella yhdessä koko valuma-alueen mittakaavassa. Soiden, kuten Hyvinkään Kurkisuon, ja muiden kosteikkojen jättäminen rauhaan on tärkeää, jotta luontaisia tulvanpidätysalueita säilyisi. Valuma-alueen putkitettuja ja muokattuja puro-osuuksia tulisi avata sekä luontaisia tulva-alueita ennallistaa. Silloin tulville olisi tilaa ja tulvahaitat vähenisivät.
Myös viemäriverkostojen kunnostukseen tulisi investoida kunnissa. "Jätevesipumppaamoilla tulee olla varageneraattorit sähkönsyöttöhäiriöiden varalle ja pumppujen ohitusjärjestelmien tulee estää jätevesien pääsy suoraan vesistöön. Mahdollisten jäteveden satunnaispäästöjen varastointiin on rakennettava puhdistamon oheen tasausaltaita, joista ylivuotojätevedet voidaan johtaa puhdistamolle tulvien jälkeen", painottaa Kari Stenholm. "Toimimattomat pumppamoiden hälytysjärjestelmät pitää korjata, jotta vikatilanteissa apua saadaan pikaisesti paikalle."
Lisätietoja:
- Hannele Ahponen, Luonnonsuojeluliiton LUMO2010-koordinaattori, puhelin 050 5289 055
- Lari Karreinen, Luonto-Liiton Itämeriryhmä, puhelin 0400 487 642
- Kari Stenholm, Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki-vastaava, puhelin 040 7648 045
