Ekokemin jätteenpolttolaitoshankkeen yva riittämätön

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa 20.8.2009

Ekokemin jätteenpolttolaitoshankkeen yva riittämätön

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ei ole tyytyväinen Riihimäen jätteenpolttolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Ekokem ei ole selvittänyt riittävästi ympäristökeskuksen vaatimia asioita yva-selostuksessaan.

Ekokem on selvittänyt uuden jätteenpolttolaitoksen, ongelmajätteen kaatopaikan ja voimalinjan ympäristövaikutuksia yva-menettelyllä. Yhtiö ei ole kuitenkaan tehnyt kaikkia Hämeen ympäristökeskuksen  edellyttämiä selvityksiä. Vielä ovat selvittämättä muun muassa poltettavan jätteen laatu ja kertymäalue, miten estetään kierrätyskelpoisen jätteen päätyminen polttoon sekä hankkeen ilmastovaikutukset.

Hankkeessa jätettä tuotaisiin laajalti Etelä-Suomen alueelta ja tarvittaessa kauempaakin. Suomessa toiminnassa oleva jätteenpolttokapasiteetti ylittää jo nyt valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteen jätteenpoltolle. Ollaanko Riihimäelle tuomassa jätettä myös ulkomailta?

Laitoksella aiotaan polttaa ongelmajätteitä, teollisuus- ja yhdyskuntalietteitä sekä kaupan, teollisuuden ja asumisen jätteitä. Tarkempaa selvitystä kaikkien poltettavien jätejakeiden ominaisuuksista ei kuitenkaan ole ympäristökeskuksen vaatimuksesta huolimatta annettu. Jätteenpoltossa lietteet vaativat energiaa  palaakseen, kun taas biokaasulaitoksessa niistä saataisiin tuotettua energiaa.

Ympäristökeskus edellytti, että arvioinnissa polttolaitoshanketta verrattaisiin vaihtoehtoon, jossa puolet jätteestä ohjattaisiin kierrätykseen, kolmannes polttoon ja viidennes kaatopaikalle. Tämä täyttäisi yhdyskuntajätteen osalta valtakunnallisen jätesuunnitelman ja EU:n jätedirektiivin kierrätysvaatimukset. Ekokem ei kuitenkaan selvittänyt tällaista vaihtoehtoa. Se otti yva-vertailuun vain kaatopaikkaratkaisun, mikä ei täytä lainsäädännön eikä jätesuunnitelman vaatimuksia.

Hankkeen ja kaatopaikkavaihtoehdon ilmastovaikutukset on laskettu väärin. Ensinnäkin kaatopaikkakaasulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Näin tapahtuvaa päästövähenemää ei ole kuitenkaan laskettu mukaan. Toiseksi kaatopaikkakaasusta oletettiin 40 prosenttia pääsevän metaanina ilmakehään. Pakollisten talteenottojärjestelmien ja oikeaoppisten pintarakenteiden ansiosta kuitenkin vain 10–20 prosenttia metaanista päätyisi ilmakehään. Kolmanneksi jätteiden kuljetus mahdollisesti jopa ulkomailta Riihimäelle aiheuttaa huomattavasti suuremmat päästöt kuin niiden vienti lähimmille kaatopaikoille tai käsittelylaitoksiin.

Ympäristökeskuksen edellyttämistä selvityksistä Etelä-Suomen jätteenpoltto- ja käsittelykapasiteetista oli jätetty pois muun muassa kaikki rinnakkaispolttolaitokset. Realistinen esitys olemassa ja suunnitteilla olevasta poltto- ja kierrätyskapasiteetista olisi osoittanut, että Ekokemin jätteenpolttolaitos estää jätteiden  kierrätyksen ja järkevän energiahyödyntämisen kehittämisen.

Hankkeen päätavoite on yvan mukaan energiantuotannon lisääminen. Selvitys energiantarpeesta ja -tuotannosta on kuitenkin tehty niin epäselväksi, että sen perusteella on mahdotonta arvioida hankkeen  vaikutuksia energiantuotannon ja käytön osalta. Avoimeksi jää, kuinka suuri osa uudella polttolaitoksella tuotettavasta lämmöstä todella käytettäisiin laitosalueen ulkopuolisessa lämmityksessä. Lähes 100 GWh joudutaan lauhduttamaan. Koska osa tuotettavasta lämmöstä käytetään sähköntuotantoon, jää laitoksen kokonaishyötysuhde vielä tavallistakin arinapolttolaitosta selvästi huonommaksi.

Yva-selostuksessa väitetään, että Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmön tarve on kasvanut ja kasvaa jatkossakin. Tilastot kuitenkin osoittavat, että tarve ei ole kasvanut viime vuosina, vaan osin jopa  laskenut. Noin 30 vuotta toimivan laitoksen osalta olisi tullut arvioida kaukolämmön kulutus vuoteen 2040 saakka ja lähteä Energiateollisuus ry:n arviosta, jonka mukaan kaukolämmön tarve kääntyy koko maassa laskuun vuonna 2020. Riihimäen kaukolämpö tuotetaan jo nyt lähes kokonaan jätteenpoltolla. Polttolaitoksen tuottaman energian esitettiin kuitenkin korvaavan Riihimäellä ja Hyvinkäällä maakaasua.

Sekalaisen ja märän yhdyskuntajätteen ja lietteen poltolle käytetään yvan ilmastolaskelmassa päästökerrointa, joka kuvaa lähinnä kuivan syntypaikalla lajitellun ja polttoaineeksi jalostetun jätteen  ilmastovaikutusta. Sekalaisen jätteen päästökerroin on huomattavasti tätä korkeampi. Sekalaisen märän jätteen poltolla tuotetusta energiasta suuri osa on peräisin jätteen fossiilisesta osasta. Jätteen polton uusiutuvana vaihtoehtona olisi tullut selvittää oikeasti uusiutuvien energialähteiden, esimerkiksi puupohjaisten polttoaineiden, poltto. Puuenergian kerroin olisi ollut 0.

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri lausuu yva-selostuksesta 30.9.2009 mennessä Hämeen ympäristökeskukselle. Lausunto on luettavissa sen jälkeen piirin nettisivuilta www.sll.fi/uusimaa

Lisätiedot

Jäteasiantuntija Erja Heino, puhelin 0400 837 377, erja.heino@sll.fi

Varapuheenjohtaja Pertti Sundqvist, puhelin 050 432 8281, pertti@palapeli.net

Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, puhelin 044 258 0598, ursula.immonen@sll.fi

Nettisivut: www.sll.fi/uusimaa