VALTSU tiedote 2.4.2008
Suomen luonnonsuojeluliiton
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa
Tiedote 2.4.2008
VALTSU – jätteiden synnyn ehkäisy unohdettu!
Hallitus käsittelee valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) viikolla 15.
Hyväksyykö se maalle jätesuunnitelman ilman määrällisiä tavoitteita ja tehokkaita toimia jätteiden synnyn ehkäisemiseksi?
"VALTSUn väitetään sisältävän myös kansallisen jätteen synnyn ehkäisysuunnitelman. Esityksessä on kuitenkin suuria puutteita," toteaa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin jäteasiantuntija Erja Heino.
Suunnitelma ei sisällä määrällisiä tavoitteita jätteen synnyn ehkäisylle.
"Vuoteen 2016 mennessä yhdyskuntajätteen määrä aiotaan kääntää laskuun mutta keinoja ei esitetä," ihmettelee toiminnanjohtaja Ursula Immonen. Yhdyskuntajätteen määrä esitetään suunnittelukaudella vakiinnutettavaksi korkemmalle tasolle, jolla se on koskaan ollut. Teollisuus- ja rakennusjätteen vähentämiselle ei ole mitään tavoitteita. Esimerkiksi OECD:n käsikirjassa "Strateginen jätteiden synnyn ehkäisy" todetaan, että ehkäisyn määrällinen tavoitteenasettelu on keskeistä.
Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa toimia, joilla vaikutetaan materiaalien käyttöön ennen kuin niistä on tullut jätettä. Käytännössä ehkäisy merkitsee luonnonvarojen säästäväistä käyttöä ja materiaalitehokkuutta. Jätelain ensisijainen tavoite on jätteiden synnyn ehkäisy. "Se on paras keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä luonnonvarojen kulutusta ja on lisäksi taloudellisesti kannattavaa. Yritysmaailma pitääkin jo materiaalitehokkuutta tärkeänä raaka-aineiden niukkuuden ja hintojen nousun takia", toteaa Erja Heino.
Suunnitelmassa esitetään vain vähän ja kapea-alaisia ohjauskeinoja jätteiden synnyn ehkäisemiseksi. Esitetyt vapaaehtoiset keinot tiedetään tehottomiksi eikä tehokkaimmiksi tiedettyjä taloudellisia ohjauskeinoja ja lainsäädäntöä esitetä lainkaan. "Suunnitelmassa ei ole toimenpiteitä esimerkiksi tuottajavastuulainsäädännön kehittämiseksi ja laajentamiseksi eikä siinä esitetä luonnonvarojen ja lyhytikäisten tuotteiden verotusta", luettelee Erja Heino. Ilmastovaikutusten vähentämiseksi esitetään jätteenpolton lisäämistä, vaikka se lisää kasvihuonekaasupäästöjä niin energiantuotannossa, jätehuollossa kuin tuotteiden valmistuksessa.
Yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteeksi esitetään 50 %:a vuonna 2016. "Teollisuuden jätteille ei aseteta minkäänlaista kierrätystavoitetta!" kummeksuu Erja Heino. Rakennusjätteillle asetettu 70 % hyödyntämistavoite merkitsee, että se kaikki voidaan polttaa. Yhdyskuntajätteiden kierrätystavoite on erittäin vaatimaton verrattuna useisiin EU -maihin, joissa on jo saavutettu jopa 70 %:n kierrätysasteita.
Jätteen hyödyntäminen perustetaan VALTSUssa pitkälti jätteen poltton voimakkaaseen lisäämiseen. Jätteenpolttokapasiteettia maassa on valmiina tai valmistumassa puoli miljoonaa tonnia. Jos kapasiteettia lisätään esitetysti runsaat puoli miljoonaa tonnia, joudutaan polttamaan pääasiassa kierrätyskelpoista yhdyskuntajätettä.
Koko maassa kaatopaikoille nyt päätyvästä noin 1,5 miljoonasta yhdyskuntajätetonnista vain 230 000 tonnia on kierrätyskelvotonta ja palaa jotakuinkin haitatta energiaa tuottaen. Kuntien jäteyhtiöt voivat määrätä vain runsaasta puolesta tästä jätemäärästä. Kuljetuskustannustenkin takia jätteen keräily polttoon ympäri maata on kannattamatonta. Yritykset päättävät jätteidensäkäsittelystä itse, joten niiden jätettä ei voida määrätä poltettavaksi. Raaka-aineiden hintojen nousu kannustaa yrityksiä yhä suuremmassa määrin ehkäisemään ja kierrättämään jätettä. VALTSUn tavoitteet polton lisäämiseksi johtavat siihen, että polttolaitoksiin joudutaan tulevaisuudessa ostamaan jätettä mahdollisesti jopa ulkomailta.
"Lisäksi polttolaitokset tuottavat myyntiin lähinnä vain lämpöä, jota tuotetaan jo nyt useimmiten liikaa. Laitokset pakottavatkin ajaman alas olemassa olevaa ekotehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Puuttumaan jäävä sähkö jouduttaisiin ostamaan lauhdevoimaloista. Näin jätteenpolttolaitokset lisäävät energiantuotannon päästöjä ja kustannuksia", sanoo Ursula Immonen.
Polttolaitokset estävät tehokkaasti yhdyskuntajätteiden synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen lisäämisen koko niiden elinajaksi eli noin 30 vuodeksi, kun resurssit sidotaan laitoksiin. Teollisuusmaiden kestävän luonnonvarojen käytön tason on arvioitu olevan viidennes nykyisestä. Se voidaan saavuttaa vain vähentämällä luonnonvarojen kulutusta eli ehkäisemällä jätteen syntyä neljä prosenttia vuodessa. "Ottaako hallitus vastuun lunnonvarojen käytön tuhlaamisesta VALTSU-päätöksessä?" kysyy Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri.
Lisätietoja:
Erja Heino, jäteasiantuntija p. 0400-837 377
Ursula Immonen, toiminnanjohtaja p. 044-258 0598
LINKIT:
- Yritysmaailma arvioi raaka-aineiden saatavuuden vaikeutuvan ja hintojen nousevan olennaisesti www.smy.fi/luodin
- OECD on julkaissut Strateginen jätteiden synnyn ehkäisy -käsikirjan vuonna 2000 http://www.olis.oecd.org/olis/2000doc.nsf/linkto/env-epoc-ppc(2000)5-final
- SITRA on julkaissut vuonna 2006 ennakointiverkostoraportin ”Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa”. Raportin tulevaisuusskenaarioiden viesti on, että edessämme on joka tapauksessa siirtymä niukkojen luonnonvarojen talouteen. Raportin mukaan tulevaisuuden ennakointi päätöksenteossa on keskeistä kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta.
www.sitra.fi/julkaisut/ennakointiverkostoraportti1_www.pdf
