Ilvestiedote 24.1.2008

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa 24.1.2007

Antakaa Uudenmaan ilvesten elää!

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri esittää, että ilvekset saisivat elää maakunnassa rauhassa metsästykseltä. "Tupsukorva" ei ole Uudellamaalla aiheuttanut merkittäviä vahinkoja eikä laji ole ihmiselle vaarallinen.

Uudenmaan riistanhoitopiiri myönsi joulukuussa kahdeksan ilveksen tappolupaa Uudenmaan alueelle. Lumeton talvi on kuitenkin suojellut ilveksiä ja vasta kaksi eläintä on
ehditty tappaa.

“Ilveksien tappolupien tarpeellisuutta ei ole riittävästi perusteltu vaan kyse on lähinnä
huvimetsästyksestä”, huomauttaa biologi Riku Cajander Uudenmaan ympäristönsuojelupiiristä.

Suomella on ilveksen suojelussa kansainvälistä erityisvastuuta. Ilves kuuluu EU:n luontodirektiivin erityisesti suojeltuihin lajeihin. Ilveksen metsästyksen tulee olla valvottua ja tiettyihin yksilöihin kohdistuvaa. "Nyt kyse on valikoimattomasta ilveksen kiintiömetsästyksestä, koska 30 000 - 50 000 hehtaarin lupa-alueet ovat niin laajat, että pyyntiä on mahdotonta kohdentaa tiettyyn yksilöön", Cajander toteaa.

Uudenmaan riistanhoitopiiri perustelee tappiolupia sillä, että näin hoidetaan ilveskantaa ja vähennetään liiallisia tihentymiä. "Näiden väitteiden perusteluja ei kuitenkaan voi osoittaa todeksi, koska Suomessa ei ole vielä tehty DNA- tai radiolähetinseurantaan perustuvia ilveskannan arviota", Cajander arvostelee. "Myös EU:n vaatima ilveksen metsästyksen valvonta puuttuu käytännössä kokonaan."

Ilveksien tappoluvista voi teoriassa valittaa. "Käytännössä tappoluvat voi käyttää jo ennen kuin valitukset on käsitelty", Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin
puheenjohtaja Leo Stranius toteaa. "Tämä lyö korville oikeusvaltion pelisääntöjä ja jättää ilvekset yksin metsästäjätahojen armoille."

"Ilves on Suomen luonnossa erittäin arvokas laji myös luonnossa liikkujan kannalta", Riku Cajander sanoo. "Ilves tulee toimeen myös ihmisasutuksen läheisyydessä, mikäli se saa olla rauhassa. Ilves saa kiinni parhaiten huonokuntoisia eläimiä, joten se on osa jänis- ja kauriskantojen luonnollista säätelyä."

Lisätietoja:
- Riku Cajander, biologi, puhelin 050 561 6920
- Leo Stranius, puheenjohtaja, puhelin 040 754 74371