Kansallispuisto meren ääreltä alkaen
Helsingin uudella liitosalueella on useita valtakunnallisesti ja Euroopan laajuisesti arvokkaita luontoalueita, jotka Sipoonkorven kansallispuiston laajennus yhdistäisi kokonaisuudeksi.
Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000-alue sisältää
neljä erillistä osaa Itä-Helsingissä.
- Mustavuoren, Porvarinlahden, Labbackan ja Kasabergetin muodostama
kokonaisuus.
- Bruksviken, pienestä koostaan huolimatta vesilinnuille tärkeä, pesivien vesilintujen tiheys on suuri.
- Torpviken, rannoilla on avointa laidunniittyä, kahlaajien suosiossa.
- Kapellviken-Karlsviken (Östersundominlahti), lintuvesistä suurin, hallitsevin ryhmä ovat ruovikkolajit.
Alueet koostuvat
matalista merenlahdista, niiden rantaluhdista ja niityistä sekä
kallioisista mäistä, joiden rinteillä on lehtokasvillisuutta. Alueen
lehdot,
lintuvedet ja kalliot (Mustavuori ja Kasaberget) on todettu
valtakunnallisesti arvokkaiksi, ja
yhdessä ne muodostavat erittäin merkittävän luontokokonaisuuden. Kaikki
lahdet ovat lintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja ja myös ympäristössä pesivien lintujen ruokailualueita. Muutkin kuin vesilinnut,
kuten
kuvan nuolihaukat, hyötyvät lintulahtien
rauhasta. Mustavuori-Östersundomin alueelta on havaintoja noin 50 uhanalaisesta ja
silmälläpidettävästä lajista.
Alueen arvoa nostaa sijainti pääkaupunkiseudulla, mikä tekee siitä erittäin tärkeän luontoharrastus-, virkistys ja tutkimuskohteen. Esimerkiksi linnustoseurantoja on pitkältä ajalta.
Mustavuori on pääkaupunkiseudun arvokkain lehto. Se on poikkeuksellisen
monipuolinen, kasvillisuus vaihtelee kuivista rinnelehdoista
tuoreisiin, hyvin reheviin lehtipuulehtoihin ja hieman karumpiin
kuusikkolehtoihin sekä kosteisiin saniaislehtoihin ja lehtokorpiin. Mustavuori on arvokas myös kalliokasvillisuudeltaan, siellä elää
vaatelias itiökasvi-
ja kallioketolajisto. Kasaberget on huomattavasti karumpi
kallio. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden
inventoinnissa Mustavuori ja Kasaberget on luokiteltu valtakunnallisesti
arvokkaiksi ja Labbacka maakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi.Lisää Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien luonnosta
- Helsingin lintutieteellinen yhdistys Tringa
- Uudenmaan ympäristökeskuksen Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 -aluetiedot
- Pro Mustavuori -liike.
Talosaari
Talosaari on metsäinen kannas Torpvikenin ja Kapellvikenin Natura 2000 -alueiden välissä. Talosaarta reunustavat lintulahtien kaislikot ja itäpään kalliorannat. Sijainti tekee siitä tärkeän suojavyöhykkeen näille alueille. Alue on suosittu virkistysalue. Sen kaakkoisosassa on yksi liitosalueen harvoista uimarantakelpoisista paikoista. Talosaaren metsissä kasvaa siellä täällä sekapuuna jalopuita, etenkin tammea. Alueella on edustavia runsaslahopuustoisia kuusivaltaisia kangasmetsiä, nuoria kangasmetsiä, lehtoja ja kalliometsiä. Itäosan kalliomäen päällä hyvin erikoislaatuinen, luonnontilainen kalliometsä-kangasräme –mosaiikki. Alueeseen kuuluu myös niittyjä ja ketoja. Talosaarta ei voi sen sijainnin sekä merkittävien luonto- ja virkistysarvojen takia rakentaa, joten sen liittäminen kansallispuistoon on luontevaa.
Hältingträsk
Landbon itäpuolella oleva Hältingträsk on sekoitus arvokkaita luonnontilaisia, vanhanmetsänarvoiltaan huomattavia, jyrkkäpiirteisiä kallioalueita ja näiden välisiä metsiä ja soita. Arvokas metsäalue jatkuu Porvoonväylän eteläpuolelle Puroniityntien kummallakin puolella. Etenkin harvinaisen luonnontilaisen Hältingträsk-lammen ympäristö on Sipoonkorven suosituimpiin kuuluvia virkistys- ja retkikohteita.
Kasaberget
Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu kallioalue, jonka länsiosa kuuluu Mustavuoren-Labbackan Natura 2000-alueeseen. Pohjoisosa on kevyesti käsiteltyä metsää, joka on erittäin suosittua virkistysaluetta. Koko suojelematon itäosa toimii erittäin tärkeänä Natura-alueen suojavyöhykkeenä, jota ilman Natura-alueelle aiheutuisi tulevaisuudessa vakavia kulumisongelmia.
Ekologiset käytävät
Ekologiset käytävät mahdollistavat eläinten, kasvien, sienten ja ihmisten siirtymisen luontoalueelta toiselle. Koska ne kulkevat teiden ja asutuksen lähellä, ovat ne tärkeitä viherväyliä kansallispuistoon saapuville ihmisille. Ilveksen ja saukon tiedetään alittaneen Porvoon moottoritien tunnelia pitkin ja hirven ylittäneen sen siltaa pitkin. Pohjoisen Sipoonkorven metsien ja rannikon lintulahtien välillä on Mustavuoren ja Stora Dammen ekologiset käytävät. Itä-länsi –suuntainen Immersbackan ekologinen käytävä yhdistää Sipoonkorven kaakkoisosan alueet Sipoon puolella sijaitseviin Hemängsbergetin ja Falkbergsklobbarnan arvokkaisiin kallio-metsä -mosaiikkeihin.
Nämä on merkitty maakuntakaavaan viheryhteystarpeina, eikä niihin voi rakentaa riippumatta siitä tuleeko kansallispuisto. Tarkemmin ekologisista käytävistä.
Suojavyöhykkeet
Valtakunnallisesti ja Euroopan laajuisesti arvokkaat luontoalueet tarvitsevat ympärilleen suojavyöhykkeet. Tätä vaatii jo Natura 2000 -ohjelma, rakentaminen ei voi tulla rajoille asti, koska se heikentäisi suojelun tavoitteiden toteutumista heikentämällä pesimärauhaa. Suojavyöhykkkeiden tarve korostuu, kun virkistyskäyttö kasvaa kasvavan väestön myötä.
Nuolihaukka ja Mustavuoren lehto (ensimmäinen ja kolmas): Tapio Solonen.
Brusviken ja Talosaaren aihkit (toinen ja neljäs): Laura Räsänen
Hältinberget- ja Stora Damm -kuvat (kaksi alinta): Osku Ryhänen.
Päivitetty 5/2011
