Sipoonkorpi – pääkaupunkiseudun toinen keuhko
Sipoonkorpi on laaja ja lähes yhtenäinen metsäalue pääkaupunkiseudun itäpuolella. Maisemaltaan alue on erittäin jyrkkä- ja pienipiirteistä kallioiden, kangasmaiden ja soiden mosaiikkia, jota kirjovat siellä täällä pienet peltolaikut. Sipoonkorven metsien tunnelmaa korostavat sitä ympäröivien laaksojen hienot kulttuurimaisemat. Luontoarvot ovat monipuoliset ja merkittävät: alueella on matalia merenlahtia, rannikon reheviä lehtoja, kallioluontoa, hoidettuja perinneympäristöjä ja savikkoalueen virtavesiä. Sipoonkorven alueelta on havaintoja noin sadasta ja Mustavuori-Östersundomin alueelta noin 50 uhanalaisesta ja silmälläpidettävästä lajista.
Luontoarvoiltaan ja retkeilymielessä Sipoonkorven alue on Nuuksion kansallispuiston veroinen kohde. Se liittyy luontevasti pääkaupunkiseudun viherkehään, jota ovat vahvistaneet Espoon palkittu metsiensuojelupäätös sekä Vantaan edistyksellisyys virkistysalueiden suojelussa.
Nuuksio on jo nyt paikoin pahasti kulunut, eikä kestä kasvavan asukasmäärän painetta. Pääkaupunkiseutu ansaitsee ja tarvitsee itäpuolelleen toisen keuhkon. Sipoonkorven metsämanner antaa tähän erinomaiset mahdollisuudet. Alueeseen liittyy luontevasti Mustavuori-Östersundomin Natura-alue ja näiden väliset ekologiset käytävät.
Tällä sivustolla esitellään Suomen luonnonsuojeluliiton näkemys kansallispuiston tarpeesta, tiivistetty esitys. Sipoonkorven suojelualue kattaa siitä vain osan. Sipoonkorvesta tulisi perustamispäätöksen myötä 36 helmi kansallispuistojemme nauhaan.
Ympäristöministeriön tulee ryhtyä tekemään lakiesitystä heti. Uusi kansallispuisto juhlistaisi hienosti YK:n luonnon monimuotoisuuden vuotta. Miten päätöksenteko kansallispuistosta etenee.
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja
Metsähallituksen tekemästä selvityksestä, jossa tarkastellaan
edellytyksiä
perustaa Sipoonkorpeen kansallispuisto. Joitakin lausuntoja keinoista vaikuttaa päätöksentekoon.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on seurannut satelliittipannoin uusmaalaisten ilvesten liikkumista. Tammikuussa 2009 pannoitetun naarasilveksen liikkeet Itäisellä Uudellamaalla ovat ulottuneet itä-länsisuunnassa Herttoniemestä Porvooseen asti. Lähes kolmasosa paikannuksista osui laajimman V3 kansallispuisto rajauksen sisäpuolella. Ekologiset käytävät nousevat erityisen merkittävään osaan tutkimusilveksen liikkumisessa. Vaikka käytävät ovat pinta-alaltaan vain noin 16 % suppeimman rajauksen pinta-alasta, niiltä löytyi enemmän ilveksen paikannuksia kuin suppeimman vaihtoehdon alueelta. Yhdessä laajin rajaus ja ekologiset käytävät kattavat jo lähes 40 % ilveksen Sipoonkorven lähialueen paikannuksista. Tällä yksilöllä ekologiset käytävät ovat siis olleet tehokkaassa käytössä. Tiedote Suunnitteilla oleva Sipoonkorven kansallispuisto on tärkeä myös ilvekselle (4.5.2010).
Ympäristöjärjestöjen Sipoonkorpi-ryhmä tiedote Sipoonkorven kansallispuisto perustettava Metsähallituksen esitystä laajempana (18.2.2010).
Pressmeddelande från Natur och Miljö m.fl. Nationalparken Sibbo Stor skog bör större än Förstyrelsen föreslår (18.2.2010).
Metsähallituksen tiedote Kansallispuisto hyvä vaihtoehto Sipoonkorpeen (18.2.2010).
Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin lausunto muita lausuntoja on koottu Vaikuta kansallispuiston syntymiseen -sivun loppuun.
Mikä on Viherkehä, sivu on lähes valmis.
Tarkempaa tietoa löydät vasemmalla olevan valikon kautta.
Ylempi kuva: Kati Vierikko, retkeilijäkuva: Pentti Taskinen
Päivitetty 4.5.2010