Omat työkalut
SLL Piiri Kannanotot Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunto Koverharin tuulipuiston Yva-ohjelmasta

Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunto Koverharin tuulipuiston Yva-ohjelmasta

30.4.2009

 

Uudenmaan ympäristökeskukselle

 

Viitaten verkkosivuillanne olleeseen kuulutukseen 4.3.2009

 

Lausunto Koverharin tuulipuiston yva-ohjelmasta

 

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton maakunnallinen piirijärjestö. Hanko kuuluu sen toimialueeseen.

 

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri toteaa, että se kannattaa jyrkästi tuulivoiman kehittämistä. Tuulivoimaloistakin on haittoja, mutta niitä voidaan ennalta ehkäistä tehokkaasti valitsemalla niille luonnon kannalta haitattomimmat sijoituspaikat. Samalla voidaan varmistua tuulivoiman sosiaalisesta hyväksyttävyydestä. Siksi on hyvä, että Koverharin hankkeestakin tehdään yva.

 

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on varsin kattava. Kuitenkin varsinkin kappaleessa 6 Ympäristövaikutukset, niiden arviointi ja käytettävät menetelmät tulisi tarkentaa tehtävien inventointien laajuutta ja aikoja. Myös yvan aikataulu on turhan tiukka.

 

4.2 Vaihtoehdot

 

Viisi tai kuusi voimalaa ei ole riittävä vaihtoehtovertailu, mikä ohjelmassakin tunnustetaan. Vaihtelua saisi tekemällä vaikka kokeiluvaihtoehdon, jossa olisi vain puolet voimaloista toisessa päässä aluetta. Vaihtoehtovertailua voisi syventää myös vertailemalla tätä hanketta SABA Windin hankkeeseen muutenkin kuin hankkeiden yhteisvaikutusten osalta. Kiinnostavinta olisi ollut vertailla tätä hanketta maakuntakaavassa osoitettuun merivaihtoehtoon.

6.5.3 Vaikutukset nisäkkäisiin (lepakot)

 

Lepakoista on Hankoniemellä tavattu lähes kaikki maamme lajit. Niiden muutto tulee selvittää perusteellisesti. Hankoniemen kärjessä sekä Taktomissa tehdyt selvitykset ovat kuitenkin liian kaukana antamaan täydellistä perustetta muuton arvioimiseksi tuulipuiston alueelle.

 

Ohjeistuksena viittaamme Eurobats-julkaisuun numero 3.1 Sen mukaan on näin tärkeän muuttoväylän tutkimukseen käytettävä kaksi maastokautta.

 

Myös tutkimusalueen tulee olla laajempi ja Eurobats-ohjeen mukainen.

 

Selostuksessa on arvioitava ilmastonmuutoksen vaikutukset lepakkojen muuttoon koko tuulipuiston käytön ajalle.


On suunniteltava myös seurantaohjelma tuulipuiston vaikutuksista lepakoihin koko tuulipuiston olemassaolon ajaksi Eurobats-ohjeistuksen mukaisesti.

 

6.5.4 Linnut

 

Hankoniemen läpi muuttaa paljon lintuja keväisin ja varsinkin syksyisin. Lintujen muuttolinjat tulee selvittää hankealueen kohdalla riittävän pitkiltä ajanjaksoilta sekä kevät- että syysmuuttokauden osalta.

 

Myös alueen pesimälinnuston selvittämiseksi tulee tehdä riittävän monta maastokäyntiä. Yksi kerta ei riitä mihinkään.

 

Tuulipuiston aluetta koskevia muuttotutkimuksia on erittäin vähän.2 Siksi lintujen muuton selvittäminen on tehtävä huolellisesti. Edellytämme linnustoselvityksestä selkeän menetelmän kuvaamista ohjelmaan. Tutkimuksen pitää kestää kaksi vuotta tarpeellisen pohjan saamiseksi arviointia varten. Parasta olisi selvittää näkyvän muuton lisäksi "näkymätöntä" pikkulintumuuttoa ja yömuuttoa esimerkiksi tutkalla.

 

Lisäksi on suunniteltava seurantaohjelma tuulipuiston vaikutuksista lintuihin koko tuulipuiston olemassa olon ajaksi.

 

6.5.8 Melu


Melun osalta tulisi myös kiinnittää huomiota liikenteen lisääntymiseen ja melun välttämiseen. Tällä

on vaikutuksia myös alueen eläimistöön.

 

6.5.12 Muut vaikutukset

 

Ohjelmasta puuttuvat seuraavat selvitykset:

 

Pohja- ja pintavedet

 

Tulisi tutkia ja arvioida varsinkin "parannetun" tiestön vaikutus pohjaveteen ja sen muodostumiseen. Tiestön kunnostaminen sekä tuulivoimaloiden rakentaminen väistämättä vaikuttaa myös pintavesien liikkeisiin.

 

Luontotyypit

 

On syytä maastossa tarkastaa onko alueella uhanalaisia (SY 8/2008) tai METSO-luontotyyppejä.

 

Pirstoutuminen

 

On myös syytä pohtia hankkeen vaikutuksia alueen luonnon pirstoutumiseen. Nykyisellään alue on sodan jälkeen istutettua nuorta metsää. Sitä pirstoo 110 kV:n voimalinja ja rautatielinja. Jos tuulipuisto rakennetaan, alue muuttuu teollisuusalueeksi, mikä lisää pirstoutumista. Lisäksi reunavaikutukset lisääntyvät, kun teitä rakennetaan sekä itse tuulivoimalat rakennetaan. Tämä on omiaan muuttamaan alueen ominaispiirteitä vaikuttaen myös kasvillisuuteen ja eläimistöön. Tämä olisi myös selvitettävä ja arvioitava.

 

Säätö- ja varavoimaloiden tarve

 

Mahdollisesta säätövoiman tarpeesta tulee kirjoittaa selostukseen oma kappale, koska tästä asiasta on paljon epäselvyyksiä julkisuudessakin. Tarvitseeko tuulivoima nykyään vielä säätö- ja varavoimaa? Jos tarvitsee, missä sitä Koverharin tuulivoimaloille tuotettaisiin?

 

6.11. Vaikutukset ihmisiin

 

Kysely tulee tehdä kaikkiin lähimpiin talouksiin kattavasti eikä vain satunnaisotannalla. Lisäksi kysely tulee tehdä Krogarsin ja Lappohjan alueen väestölle sekä otantana Tvärminnen, Taktomin ja Hangon keskustan alueen väestölle. Alueella on runsas kesämökkiläisten joukko, joka on otettava huomioon edustavasti tutkimuksissa.

 

Virkistysarvojen heikentyminen osalta olisi menetelmiä täsmennettävä.

 

Yleisötilaisuuksissa on ilmennyt tuulivoimaloita kohtaan ilmennyttä terveydellistäkin pelkoa. Vaikka se on meidän mielestämme perusteetonta, sen laajuus ja syyt olisi hyvä selvittää.

 

8 Aikataulu

 

Aikataulu on liian tiukka: samana vuonna ohjelma ja selostus.

 

Ehtikö lintujen ja lepakoiden muutto alkaa jo ennen ohjelman valmistumista ja selvitysten alkua?

 

Toinen maastokausi olisi lepakoiden ja lintujen osalta paikallaan.

 

9 Tarvittavat luvat, suunnitelmat ja päätökset

 

Täydellisyyden vuoksi voisi pohtia myös mahdollisen vesiluvan tarvetta, jos hanke yvan tulosten perusteella vaikuttaisi merkittävästi pohja- tai pintavesiin.

 

UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI R.Y.

 

 

Leo Stanius                             Tapani Veistola

puheenjohtaja                          luonnonsuojelusihteeri

 

______________________________________________________________________

 

Kirjallisuusviitteet

 

1Eurobats-ohjeesta on Suomen muuttoaikatauluihin sovellettu suomenkielinen käännös parhaillaan ympäristöministeriössä tarkastettavana julkaisua varten.

 

2 Tällainen tutkimus on esimerkiksi BERGMAN, G., AND K. O. DONNER 1964. An analysis of the spring migration of the Common Scoter and the Long-tailed Duck in southern Finland. Acta Zool. Fennica, 105:3-59. Se koskee vain kahta vesilintulajia, mutta sen avulla voidaan arvioida myös tarpeita linnustoselvitysten laajuudelle.

 

 

Tehdyt toimenpiteet