Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunto Jukolan ja Harattan kalliokiviaineksen ottotoiminnan Yva-selostuksesta

30.4.2009

Uudenmaan ympäristökeskukselle

Viitaten kuulutukseenne verkkosivuillanne 25.2.2009

Lausunto yva-selostuksesta Hyvinkään Jukolan ja Harattan kalliokiviaineksen ottotoiminta

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton maakunnallinen piirijärjestö. Se toteaa yva-selostuksesta seuraavaa.

Yleistä

Arviointiselostuksessa ei ole käsitelty toiminnalle kuin vaihtoehdot VE0 ja VE1. Kuitenkin yhteysviranomainenkin lausunnossaan kehotti valitsemaan useamman vaihtoehdon. VE2 olisi voinut olla esimerkiksi yksin Haratta ilman Jukolaa ja VE3 taas Jukola ilman Harattaa. Näin olisi saatu vaihtoehtovertailuun edes jotakin syvyyttä. Nyt vaihtoehtovertailu on riittämätön.

Toiminta

Selostuksessa on mainittu, että louhittavan alueen ympärille jätetään meluvallit, jotka koostuvat muun muassa pintamaasta ja tuotteiden varastokasoista. Arviointiselostuksessa ei kuitenkaan ole suunnitelmaa varastokasojen sijoittelusta.

Yva-selostuksessa on kerrottu kuinka toimitaan, jos autoista tapahtuu pienimuotoisia öljyvuotoja alueella. Siinä ei kuitenkaan kerrota miten varaudutaan suurempiin ympäristöonnettomuuksiin (esimerkiksi polttoainesäiliön vuoto).

Luontoselvitykset

Selostuksen mukaan Jukolan ja Harattan alueilla ei ole tehty erillistä selvitystä eläimistöstä eikä alueen hyönteislajistoa ole tarkasteltu riittävästi. Tällaiset selvitykset tulee tehdä viimeistään ennen lupavaihetta.

Harattan alueella luontoselvitys on tehty jo vuonna 2004. Silloin alueella havaittiin muun muassa viirupöllö, liito-oravan aktiivinen reviiri sekä pyyn ja metson jätöksiä ja merkkejä palokärjestä. Nyt lintudirektiivi I:n lajien esiintymisalueet on rajattu pois louhinta-alueesta, kuten pitääkin. Luontoselvityksestä on kuitenkin viisi vuotta aikaa, joten se olisi pitänyt päivittää.

Luontoselvityksessä Jukolan alueen reunoille sijoittuu kaksi mahdollista metsälain mukaista elinympäristöä ja kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoista kohdetta. Mahdolliset metsälain mukaiset ympäristöt ovat selvitysalueen kaakkoiskulmaan sijoittuva rehevä lehtolaikku ja varastoalueen itäreunaan sijoittuva vähäpuustoinen suo. Luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet ovat selvitysalueen itärajalla sijaitseva vanha sekametsä ja luoteisnurkassa sijaitseva vanha havumetsä ja haavikko.

Pohjoisosa suunnitelma-alueesta, pienempi osa louhinta-alueesta ja varastoalueet, sijaitsee MU-alueella. Tälle alueelle on kaavassa osoitettu ulkoilureitti, joka kulkee louhittavan alueen pohjoispuolitse. Jukolan ja Harattan alue sijoittuvat myös yhdelle Hyvinkään seitsemästä hiljaisesta alueesta.

Alue on siis monimuotoista ja luonnonkaunista. Alueelle on suunniteltu kaavassa ulkoilureitti ja hiljainen alue, jossa ihmiset saavat nauttia luonnonrauhasta. Laajamittainen louhintatoiminta ei sovellu tällaiseen ympäristöön.

Selostuksessa ei käynyt ilmi ketkä ovat lähialueen metsätalousvaltaisten alueiden omistajat ja onko heidän metsänhoitosuunnitelmansa selvitetty. Hakkuut saattaisivat vaikuttaa melun kulkeutumiseen laajemmalle.

Liito-orava

Alueella ottosuunnitelman mukaan louhinta- ja murskaustöitä "ei tehdä poikasaikana 15.5.–30.8. sataa metriä lähempänä liito-oravan liikkumis- tai reviirialuetta ja

suojavyöhyke rajattuun reviiriin pidetään kaiken toiminnan osalta vähintään 50 metrinä, jol-

loin luontoselvityksen mukaan louhintatoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan oleellista häiriö-

tä. Liito-oravakartoitusta ei ole voitu tehdä uudestaan YVA-prosessin aikana, koska kartoitus

tulisi tehdä maalis-huhtikuun aikana

Liito-oravakartoitusta ei ole voitu tehdä uudestaan YVA-prosessin aikana, koska kartoitus

tulisi tehdä maalis-huhtikuun aikana. Kartoituksen tarve selvitetään ja itse kartoitus tehdään

tarvittaessa lupaprosessin aikana."

On selvää, että liito-oravaselvitys pitää tehdä.

Vesistöt

Sekä Keihäsjoen- ja Koirajoen typpipitoisuudet ovat olleet jo ennestään korkeita. Louhinnan seurauksena valunnan tuoma vesi lisää jokien typpipitoisuutta. Nukarinojan vedenlaatua ei ollut edes tutkittu. Myös kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet korkeita. Sekä typpi- ja kokonaisfosforipitoisuudet osoittavat jokien olevan jo valmiiksi rehevöityneitä. Louhinnan lisäämä kuormitus ei olisi hyväksi jokien vedenlaadulle. Rehevöitymisen seurauksena vesistöt voivat kärsiä hapettomuudesta ja myös sinileväesiintymiä saattaa ilmetä tämän seurauksena. Louhinnan seurauksena vesistöihin saattaa liueta myös voiteluaineita, öljyjä tai räjähdysainejäämiä.

Kyselyn mukaan Keihäsjoesta ja Kytäjoesta on kalastettu muun muassa haukea, ahventa, särkeä, madetta, lahnaa ja taimenta. Myös Koirajoessa oletettiin olevan samoja kalalajeja. Pohjaeläimistöstä on vain niukasti tietoa. Joissa olevia kalalajeja ja pohjaeläimiä ei ole riittävästi selvitetty. Louhinnan myötä valuntasuunnat muuttuvat. Selvityksessä ei käynyt ilmi vaikuttaako tämä jokien kalojen kulkureitteihin. Kiintoaineen lisääntyminen alueen joissa voi vaikuttaa kaloihin ja pohjaeläimistöön. Kiintoaine hiukkaset voivat vaurioittaa kalojen kiduksia ja ihon limapeitettä. Kiintoaineksen kertyminen pohjalle vaikeuttaa myös kalojen ravinnon ja kutupaikkojen etsintää. Kiintoainespitoisuuden ja rehevöitymisen lisääntymisen yhteisvaikutus lisäävät vaikutusten merkittävyyttä.

Pohjavesi

Jukolan alueen länsireuna sijaitsee pohjavesialueella ja se on luokiteltu myös maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi alueeksi.

Asukasviihtyvyys

Melu, pöly ja tärinä saattavat aiheuttaa alueen asukkaille viihtyvyyshaittoja tuuliolosuhteista riippuen. Asukkaat olivat sanoneet kyselyissä, että olivat muuttaneet Kytäjän alueelle juuri luonnonrauhan vuoksi.

Louhintatoiminnan myötä liikennemäärät kasvavat 1 – 49 % nykytilanteesta. Alueen tiet ovat kapeita ja mutkaisia, joten lisääntyvä liikenne raskailla kuluneuvoilla aiheuttaa riskitilanteita. Kaikkia teitä ei päällystetä, joten teiden huono kunto on myös ongelma. Hyvinkäällä on runsas hirvikanta, joten hirvikolarien mahdollisuus lisääntyy.

Sosiaaliset vaikutukset

Kyselylomakkeita ei sosiaalisten vaikutusten arviointia varten jaettu jaettu Lopen puolelle esimerkiksi Läyliäistentielle, vaikka sen asukkaat elävät Harattan tuntumassa. Kysely oli suunnattu vain Kytäjälle, mikä on riittämätöntä.

Seuranta

Toiminta saattaa huonontaa pintavesien laatua. Selostuksessa ei ole kuitenkaan mainittu mitään menetelmää pintavesien laadun seurannalle.

UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI R.Y.

Leo Stanius                                 Tapani Veistola

puheenjohtaja                              luonnonsuojelusihteeri