Mielipide Vantaan Energian jätteenpolttolaitoksen ja maakaasuvoimalan ympäristölupahakemuksesta
23.6.2009
Uudenmaan ympäristökeskukselle
kirjaamo.uus [at] ymparisto.fi
Viite: Dno UUS-2009-Y-207-111
Mielipide Vantaan Energian jätteenpolttolaitoksen ja maakaasuvoimalan ympäristölupahakemuksesta
Prosessiosoite
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry
Kotkankatu 9
00510 Helsinki
uusimaa@sll.fi
VAATIMUKSET
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry vaatii, että hankkeelle ei myönnetä ympäristölupaa ja että hankkeen ympäristövaikutusten arviointi täydennetään.
Toissijaisesti yhdistys vaatii, että laitokselle annettaviin lupaehtoihin sisällytetään tiukat velvoitteet ympäristöhaittojen minimoimiseksi mukaan lukien ainakin tässä muistutuksessa esitetyt.
Jos ympäristölupa myönnetään, ei hankkeelle tule myöntää aloituslupaa ennen lainvoimaisia ympäristölupapäätöstä. Jos aloituslupa myönnetään, tulee vakuussumman kattaa tilanteen ennalleen saattaminen.
YHTEENVETO
Ympäristöluvan ja aloitusluvan myöntämiselle ei ole perusteita. Lupahakemuksessa esitetty hanke ja siitä annetut tiedot eroavat merkittävästi YVA-prosessissa esitellystä hankkeesta ja hankkeesta YVA-selostuksessa annetuista tiedoista. Lisäksi YVA-prosessin ja -selostuksen merkittäviäkään virheitä ja puutteita ei ole korjattu tai selvitetty lupahakemukseen. Katsomme, että YVA-arviointi on suoritettu olennaisilta osin puutteellisesti YVA-lain (1994/468) 17.2 §:n tarkoittamalla tavalla. Esimerkiksi noin 40 % hankkeen päätoiminnasta eli energiantuotannosta vastaavaa maakaasuvoimalaa ei ole lainkaan käsitelty YVA-menettelyssä eikä sitä koskevaa hankintaa ole tehty julkisia hankintoja koskevan lain mukaisesti.
Hankkeelle ei ole muutoinkaan mahdollista myöntää ympäristölupaa. Hanke estää täyttämästä jätelain ja EU:n jätedirektiivin velvoitteita sekä Valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) tavoitteita. Hanke ei myöskään täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia mm. parhaan käyttökelpoisen teknologian käytöstä, päästöjen minimoimisesta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä.
Vaadimme, että ympäristöluvassa (kun se YVA-täydennysten jälkeen tuodaan päätettäväksi) asetetaan laitoskokonaisuudelle todellista BAT:a vastaavat velvoitteet päästöjen vähentämiseksi sekä määritellään poltettavaksi sallittavan jätteen määrä siten, että laitos ei estä jätelain, jätedirektiivin ja ELSUn mukaista jätteen ehkäisyn ja kierrätykseen kehittämistä eikä johda jätteiden pitkiin kuljetuksiin.
Hankkeen tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on lupahakemuksen perusteella (kohdat 1.1 ja 1.3) :
- Vantaan Energian energiantuotantokapasiteetin ylläpito ja kasvattaminen
- lisätä päästötöntä ja päästökaupan ulkopuolista energian tuotantoa
- korvata Vantaan Energian Martinlaakson voimalaitoksen yksi tuotantoyksikkö
- vastata Vantaan asukasmäärän kasvun myötä lisääntyvään kaukolämmön kasvuun
- YTV:n jätteenkäsittelyn muuttaminen siten, että aiemmin kaatopaikalle viedyt polttokelpoiset jätteet, joita ei voida kierrättää ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla hyödynnetään arinatekniikalla varustetussa polttolaitoksessa
- vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä pienentämällä kaatopaikoilla syntyviä metaanipäästöjä ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita
- vähentää kaatopaikasta aiheutuvia vaikutuksia, kuten hajuhaittoja ja lokkeja.
Seuraavassa esitetään, miten lupahakemuksen mukaisesti toteutettava hanke ei täytä sille ympäristöluvassa esitettyjä tavoitteita ja jopa estää tavoitteiden toteuttamisen.
YVAn ja lupahakemuksen eroavaisuuksia
YVA-selostuksessa hankkeesta annetut tiedot poikkeavat merkittävästi lupahakemuksessa annetuista muun muassa seuraavasti:
YVA-hankkeena esiteltiin pelkkä jätteenpolttolaitos, mutta lupahakemus koskeekin myös maakaasuvoimalaa. Vaikka tämän kokoisesta maakaasuvoimala-hankkeesta yksin toteutettuna ei tarvitsisikaan tehdä ympäristövaikutusten arviointia on jätteenpolttolaitos-maakaasuvoimala-hankekokonaisuudesta tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, joka kattaa hankkeen kaikki toiminnat.
Jätteenpolttolaitoksen kapasiteetiksi ilmoitettiin YVA-selostuksessa 320 000 tonnia, mutta ympäristölupahakemuksessa se oli ilman selitystä nostettu 340 000 tonniin.
YVA-selostuksen mukaan laitoksessa poltetaan vain syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä. Lupahakemuksen mukaan kuitenkin jopa puolet jätteestä voi olla muuta kuin yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa (mm. rakennusjätettä, teollisuuden jätteitä, sivutuoteasetuksen mukaisia jätteitä, erikoisjätteitä). YVA:ssa ei myöskään ollut lupahakemukseen otettua ongelmajätteiden polttoa. Ongelmajätteet, kuten kyllästetty puu lisäävät huomattavasti sekä savukaasujen että tuhkien ja kuonien haitta-ainepitoisuuksia eli laitoksen jätteiden ja päästöjen haitallisuutta.
YVA:ssa tarkasteltiin vain yhdyskuntajätteen kuljetusten päästöjä ja vaikutusta liikennemääriin, mutta ei yritystoiminnan jätteiden ja ongelmajätteiden vaikutuksia kuljetuksiin ja sen vaikutuksia. Yritysten jätteitä ei pääosin kuljeteta yhdyskuntajätekuljetuksissa, joten kuljetukset lisääntyvät merkittävästi YVA:ssa esitettyyn verrattuna. Osa näistä jätteistä vaatii erilliskuljetuksen, joten kuljetukset lisääntyvät senkin vuoksi.
YVA-selostuksessa esitetyt savukaasujen päästöt kasvoivat merkittävästi verrattuna lupahakemuksessa ilmoitettuihin. Lupahakemuksessa ilmoitetut vuotuiset keskiarvopäästöt ovat YVA-selostuksen vuotuisiin maksimipäästöihin verrattuina 14 - 15 -kertaisia kahdessa päästöryhmässä (raskasmetalleja), 2,5 - 6 -kertaisiksi kuudessa päästöryhmässä (mm. hiukkas-, dioksiini- ja hiilimonoksidipäästöt) ja muissakin selvästi suurempia. Jätteenpolton päästöjen valtavaa kasvua YVA-selostuksesta lupahakemukseen ei ole mitenkään selitetty. Kun Vantaan Energia on jatkuvasti julkisuudessa (mm. nettisisuilla) esittänyt lisäävänsä jätteenpolttolaitoksellaan päästötöntä energiantuotantoa, on kyse hankkeen edistämisetä väärin perustein.
Jätteenpolttolaitos ei kasvata Vantaan Energian energiantuotantokapasiteettia. Jätteenpoltto ja maakaasun polttokaan eivät ole päästötöntä energiaa. Kaukolämmön tarve ei Vantaalla tule juurikaan kasvamaan ja se tulee kääntymään laskuun. Polttolaitos tulee tarvitsemaan kaiken YTV:n määrättävissä olevan kaatopaikalle nyt päätyvän jätteen. Siitä 70 % on kierrätyskelpoista ja sen kierrätys on sekä ekologisesti kestävää että taloudellisesti huomattavasti polttoa edullisempaa.
YVA:n puutteet ja virheet, joita ei ole korjattu lupahakemuksessa
Poltettavaksi saatavilla olevien jätemäärien kehitys
Lupahakemuksessa ei esitetä tietoja laitoksessa poltettavaksi aiotun jätteen määrän viimeaikaisesta ja arvioidusta tulevasta kehityksestä. Hakemuksessa viitataan jätemäärän kehitysarvion osalta hanke-YVAan. Siinä oletettiin, että jätteen määrä seuraa talouden kasvua ja että talous kasvaa reippaasti. Kumpikaan oletus ei pidä paikkaansa: Suomessa jätemäärien kehitys on irronnut jo aiemmin talouden kehityksestä eikä edes talouskasvun olisi voitu olettaa johtavan esitetyn suuruiseen jätemäärän kasvuun. Kun lisäksi lupahakemusta kirjoitettaessa talouden taantuma oli meneillään ja teollisuuden ja rakentamisen jätemäärät olivat romahtaneet sekä yhdyskuntajätteen määrän kehitys oli stabiloitunut, olisi lähtöoletukset tullut korjata hakemukseen. Myös ELSUn ja jätedirektiivin tavoitteiden vaikutus jätemääriin ja kierrätysvelvoitteisiin olisi tullut ottaa huomioon. Tämä olisi osoittanut, että polttolaitoshanke estää lainsäädännössä ja ohjelmissa asetettujen tavoitteiden toteuttamisen.
Lupahakemuksen käsittelyssä on otettava huomioon mm. viimeisimmät tilastot jätemääristä sekä kaukolämmön tarpeesta ja puolueeton näkemys odotettavissa olevasta kehityksestä. Lisäksi lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman (ELSU) biohajoavan jätteen kokonaisuudesta tehty vaikutusten arviointi. Siinä todetaan seuraavien polttolaitosten johtavan jätteen tuontiin alueelle. Myös ELSUssa asetetut tavoitteet mm. rakennusjätteelle on otettava huomioon (ehkäisytavoite 50 %, kierrätystavoite 70 %).
Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa edellytetään, että polttoon ohjataan vain sellaista yhdyskuntajätettä, jota ei ole mahdollista polttaa. Luvassa on rajoitettava kierrätyskelpoisen jätteen osuus poltettavaksi sallittavasta jätteestä enintään 20 %:iin. Poltettavaksi tarkoitettujen jätteiden pitkien kuljetusten ja kuljetusten ympäristöhaittojen sekä epäterveen jätekilpailun estämiseksi laitoksella tulee sallia poltetavan enintään 50 kilometriksi säteellä polttolaitoksesta syntyvää jätettä.
Jätteenpolttolaitos ei saa estää pääkaupunkiseutua toteuttamasta EU:n jätedirektiivin velvoitetta kierrättää 70 % rakennusjätteestä eikä alueelliseen jätesuunnitelmaluonnokseen otettua tavoitettua rakennusjätteiden synnyn ehkäisylle. Siksi laitoksessa ei tule sallia lainkaan rakennusjätteen polttamista, jos ei pystytä osoittamaan, että edellä mainitut velvoitteet pystytään täyttämään koko laitoksen toiminta-ajan ottaen huomioon jätteen synnyn ehkäisyn lisäksi mm. tulossa oleva muu jätteen hyödyntämiskapasiteetti.
Savukaasupäästöt ja niiden vaikutus ilmanlaatuun
YVA-hankkeen muututtua lupavaiheessa merkittävästi (jätteenpolttolaitokseen 20 000 tonnia lisää jätettä, ongelmajätteitä, lisää kuljetuksia ja kokonaan uusi voimalaitos jätteenpolttolaitoksen lisäksi), myös hankkeen päästöt kasvoivat merkittävästi. Siksi YVA:n täydentäminen päästöjen leviämismallinnuksineen ja vaikutusten arvioineen on tarpeen. Jos uutta YVAa ei toteuteta, tulee lupahakemusta varten vaatia toimitettavaksi todellisiin päästöihin perustuva laskelma savukaasupäästöistä sekä leviämismallinnus. Lisäksi on vaadittava suunnitelma savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.
Savukaasujen puhdistuksen BAT
YVA:n mukaan savukaasut puhdistetaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja savukaasujen puhdistusteknologia edustaa BAT-tasoa. Suomalaisessa jätteenpolton BAT-asiakirjassa esitetään eri puhdistusmenetelmien vaikutus savukaasupäästöihin. Märkien menetelmien todetaan poistavan tehokkaimmin haitallisimpia päästöjä, kuten mm. hiukkas-, dioksiini- ja raskasmetallipäästöjä. Lupahakemuksen mukaan laitokselle kuitenkin hankitaan kuiva-puolikuiva savukaasujen puhdistusmenetelmä. Sen avulla arvioidaan alitettavan jätteenpolttoasetuksen maksimitaso. On tärkeää huomata, että Ekokemin jätteenpolttolaitos, jonka lupa sallii poltettavan sekalaista yhdyskuntajätettä, teollisuuden jätteitä sekä ongelmajätteitä, ylitti jätteenpolttoasetuksen dioksiinipäästörajat huolimatta käytössä olevasta (Suomen jätteenpolttolaitoksista tiettävästi tehokkaimmasta) märästä savukaasujen puhdistusmenetelmästä.
Savukaasujen puhdistusmenetelmältä on vaadittava todellista BAT-tasoa asettamalla laitokselle jätteenpolttoasetusta tiukemmat päästörajat.
YVAn puutteet tarkastelluissa vaihtoehdoissa
YVAssa ei tutkittu lainkaan jätelain mukaista 0-vaihtoehtoa, joka olisi sisältänyt jätteiden synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen lisäämisen. Sen sijaan 0-vaihtoehtona verrattiin polttovaihtoehtoihin kaatopaikkasijoituksen jatkamista, mikä ei täytä edes kaatopaikkoja koskevaa lainsäädäntöä. Koska ympäristölupavaiheessa ei enää selvitetä vaihtoehtoja, jotka tulee selvittää YVA-prosessissa ei lupahakemusta voida käsitellä ilman, että toteutetaan ensin uusi YVA-prosessi. Siinä 0-vaihtoehtona on syytä tutkia ELSU:n biohajoavat jätteet -osion vaikutusten arvioinnin mukaisesti tehostetun ehkäisyn ja kierrätyksen vaihtoehtoa.
YVAn 0-vaihtoehdossa eli kaatopaikkavaihtoehdossa jätettiin YTV:n vaatimuksesta ottamatta huomioon se, että kun kaatopaikkakaasu hyödynnetään tehokkaasti, vähenevät kaatopaikkavaihtoehdossa kasvihuonekaasupäästöt jopa polttolaitosta pienemmiksi. YTV:n jo vuonna 2004 teettämän selvityksen mukaan: "Biokaasun käyttö maakaasun asemasta voi sen sijaan parhaimmillaan vähentää ajoneuvokohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä lähes 90 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Terveydelle haitallisten päästöjen suhteen biokaasu on maakaasun ohella paras vaihtoehto vähäisten typen oksidi- ja lähes olemattomien pienhiukkaspäästöjen ansiosta." Lähde: http://www.ytv.fi/FIN/tietoa_ytv/tiedotteet/arkisto_2005/muut_tiedotteet/yleis_050826_3.htm
YTV on jo päättänyt tuottaa Ämmässuolla kaatopaikkakaasuista sähköä. Vielä paremmaksi ilmastomielessä kaatopaikkaratkaisu osoittautuu suhteessa jätteenpolttovaihtoehtoon, kun laskelmassa oletetaan, että kaasu käytetään korvaamaan fossiilisia liikennepolttoaineita. Myös nämä vertailulaskelmat tulee esittää uudessa YVA-selostuksessa.
Uusittavassa YVA:ssa tulee vertailla jätepoliittisia vaihtoehtoja, jotka toteuttavat lainsäädännön ja suunnitelmien velvoitteet ja tavoitteet mukaan lukien ehkäisyyn ja kierrätykseen perustuva vaihtoehto sekä energiantuotannon osalta vaihtoehdot, jotka toteuttavat tavoitteet uusiutuvien energialähteiden käytölle ja ilmastovaikutuksille. Tällöin kyse on kaukolämmön kysynnän vähentymiseen ja uusiutuvilla sekä vähäpäästöisillä energialähteillä ja tekniikoilla toteutettavat vaihtoehdot.
Päästöt suhteessa tuotettuun ja hyödynnettävään energiaan
Jätteenpolttolaitokset ovat päästökaupan ulkopuolella, mikä on merkittävä syy Vantaan Energialle pystyttää jätteenpolttolaitos. Jätteenpolttolaitokset kuitenkin tuottavat jopa enemmän päästöjä/hyödynnettäväksi tuotettu energiayksikkö (ml. kasvihuonekaasupäästöt) kuin esimerkiksi maakaasuvoimalat. YVA:ssa eikä myöskään lupahakemuksessa ole esitetty päästöjen määrää/jätteenpoltolla tuotettuja ja hyödynnettävä energiayksikkö. Tarkastelu olisi osoittanut, että jätteenpolttolaitos lisää Vantaalla käytettävän energian päästöjä.
Pääosa Vantaan energian jätteenpolttolaitoksessa poltettavasta jätteestä on palavaa nyt kaatopaikalle päätyvää sekalaista kotitalouksista peräisin olevaa yhdyskuntajätettä. Alla on esitetty sekalaisen yhdyskuntajätteen koostumus ja jätejakeiden energiasisältö:
energiasisältö
- biojäte 38 3 MJ/kg
- paperi, pahvi ja -kartonki 20 20 MJ/kg
- lasi 4 0
- metalli 4 0
- muovi 13 40 MJ/kg
- vaipat, terveyssiteet, tekstiilit, puu 18 n. 6-7 (josta muovista valtaosa) MJ/kg
- vain kaatopaikalle kelpaavat 2 0
- sähkö- ja elektroniikkalaitteet 1 0
energiasisältö yht. 11 MJ/kg
Jätteenpolttolaitoksen kasvihuonekaasupäästöjen kertoimena käytetään 31,8. Se tarkoittaa, että fossiilisen osuudeksi tuotetusta energiasta oletetaan 31,8 %. YTV:n alueen yhdyskuntajätteestä tuotettavasta energiasta kuitenkin yli puolet on peräisin muovista eli sen khk-kerroin on yli 50. Lupahakemuksessa ilmoitettava khk-päästöjen määrästä tulee vaatia ympäristölupaa varten laskelma, joka perustuu poltettavan jätteen todelliseen tutkittuun sisältöön. Maakaasun kerroin on 57,1. Silti maakaasulla tuotettua ja hyödynnettävää energiayksikköä kohden khk-päästöt ovat pienemmät kuin jätteenpolttolaitoksen vastaavat päästöt.
Kaukolämmön tarve Vantaalla vaihtelee touko-syyskuussa 24 - 104 GWh kuukaudessa. Martinlaakson voimalaitos tuottaa ilmoittamansa tuotannon vähentämisen jälkeen edelleen 124 GWh lämpöä kuukaudessa. Tästä sähkön oheistuotteena väistämättä syntyvästä lämmöstä jää hyödyntämättä yli 400 GWH. Jätteenpolttolaitos ja sen kylkeen rakennettava kaasuvoimalaitos tuottavat lämpöä 74 GWh/kk tasaisesti 11 kuukauden ajan vuodessa. Tälle lämmölle ei ole neljään kuukauteen lainkaan tarvetta (laitoksen omaa käyttöä lukuun ottamatta) ja kolmen kuukauden ajan vain osalle lämmöstä on tarvetta. Hankkeen valmistuttua Vantaalla joudutaankin hukkaamaan jopa 800 GWh tarpeettomasti tuotettua lämpöenergiaa. Tämä merkitsee valtavia turhia päästöjä energiantuotannossa, turhaa liikennettä, turhaa tuhkan tuottamista ja turhia kustannuksia.
YVA:ssa tulee selvittää jätteenpolttovaihtoehdon todelliset kasvihuonekaasupäästöt perustuen fossiilisen aineksen osuuteen poltettavasta jätteestä, jätteen todelliseen energiasisältöön ja todellisuudessa hyödynnettävän energian ja varsinkin lämmön määrään.
Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset energian käytön tehokkuudesta. Täysin tarpeettomien energiantuotannon päästöjen sekä luonnonvarojen turhan tuhoamisen tai polttamisen välttämiseksi luvassa tulee edellyttää, että vähintään 70 % tuotettavasta energiasta hyödynnetään. Myös hyödynnettävän lämmön vähimmäismäärä olisi hyvä määritellä erikseen.
Jätteenpolttolaitoksen ja maakaasuvoimalan toteuttaminen yhdessä ja erikseen
Maakaasuvoimalaa ei tarkasteltu YVA-prosessissa lainkaan. Siksi YVA-prosessi tulee uusia ja tarkastella vaihtoehtoa, jossa jätteenpolttolaitos ja maakaasuvoimala tuotetaan erillisiä yksikköinä.
YTV:n tarjouspyynnön ehtona oli, että tuotettavasta energiasta pääosa pitää voida hyödyntää. tavanomaisen arinapolttolaitoksen tuottamasta energiasta lämpöä on yleensä 85 %, mutta korkean rakennusasteen laitoksissakin noin 80 %. Jätteenpolton sähkön osuutta (ja tuotettavan energian hyödyntämisastetta) pystytään nostamaan muutamalla prosenttiyksiköllä tulistamalla jätteenpolttolaitoksen kaasuja maakaasuvoimalaitoksessa tuotettavalla lämmöllä. Vain tällä tavoin päästään edes lähelle YTV:n energian hyödyntämistä koskevaa hankintaehtoa. Vantaalla tuotetaan Martinlaakson yhden yksikön poistumisenkin jälkeenkin liikaa lämpöä, ja jätteenpolttolaitos lisää merkittävästi käyttämättä jäävän lämmön tuotantoa.
Maakaasuvoimalan tuottamana energian käyttö jätteenpolttolaitoksen sähkön tuotannon osuuden keinotekoiseen nostamiseen vähentää merkittävästi maakaasuvoimalan sähkön saantia. Tällainen kokonaisratkaisu on energiatehokkuudeltaan huomattavasti erillisinä toteutettavia maakaasuvoimalaa ja jätteenpolttolaitosta huonompi.
Jos vastaavalla määrällä maakaasua tuotettaisiin energiaa maakaasuvoimalassa ja vastaavalla jätemäärällä tuotettaisiin energiaa arinapolttolaitoksessa saataisiin sähköä 577 GWh, lämpöä noin 1000 GWh ja energiaa yhteensä 1583 GWh. Jätteenpoltto korkean rakennusasteen arinakattilassa tuottaa 244 GWh sähköä (enimmillään 25 %) ja 733 GWh lämpöä (75 %). Maakaasusta saadaan 333 GWh sähköä (55 %) ja 273 GWh lämpöä (45 %).
Alla on vertailu suunnitellun jätteenpolttokattilan ja Vantaalle toteutettavan vastaavan määrän energiaa tuottavan maakaasukattilan päästöistä hyödynnettävää energiayksikköä kohti. Arinakattilassa pystytään tuottamaan 340 000 tonnista jätettä 1040 GWh energiaa (kohta 2.1). Tuosta energiasta sähkön osuudeksi saadaan korkeahkolla rakennusasteella noin 20 % eli 208 GWh. Lämmön osuudeksi jää 80 % eli 832 GWh.
Arvioitaessa päästöjä hyödynnettävää energiayksikköä kohden on otettava huomioon, että jätteenpolttolaitos tuottaa saman määrän energiaa eli lämpöä ja sähköä koko vuoden ympäri, sillä jätemäärä pysyy samana. Maakaasuvoimalassa saadaan jopa 55 % sähköä ja tuotettavan energian määrää säätää melko hyvin tarpeen mukaan.
jätteenpoltto arinakattila maakaasuvoimala
hiilimonoksidi 28
rikkidioksidia 66 0
typen oksideja 13
kloorivetyä HCl 13
fluorivetyä 1,3
hiukkasia 13 0
kadmiumia 0,07 0
elohopeaa 0,04 0
muita raskasmetalleja 0,66 0
kaasumaisia ja höyrymäisiä
orgaanisia aineita TOC 13
hiilidioksidia
tuhkaa ? 0
Jätteenpolton osalta on lisättävä näihin päästöihin jätteen ja rejektin sekä tuhkien ja kuonien kuljetukset. Maakaasuhan pumpataan putkea pitkin eikä maakaasun käyttö aiheuta myöskään tuhkien ja kuonien kuljetuksia.
Uusittavassa YVA-hankkeessa tulee edellyttää laskelmat hyödynnettävän energiamäärän tuottavien energiantuotantovaihtoehtojen energiatehokkuudesta ja päästöistä/hyödynnettävä energiayksikkö.
Kaukolämmön tarpeen kehitys Vantaalla
Lupahakemuksessa esitetty väite Vantaan kaukolämmön tarpeen kasvusta väestömäärän mukaan ei pidä paikkaansa sen enempää menneen kehityksen kuin tutkimuksessa esitetyn arvionkaan mukaan. Vantaan Energian tilastot osoittavat kaukolämmön tarpeen pysyneen Vantaalla 2000-luvulla jotakuinkin ennallaan. Parina viime vuonna se on jopa laskenut huolimatta väestömäärän ja aiemmin rakentamisenkin kasvusta.
Energiantuotantolaitoksia edustavan Energiateollisuus ry teettämän tutkimuksen mukaan kaukolämmön tarve kääntyy Suomessa laskuun vuonna 2020 mm. rakennusten lämmönkulutukseen vaikuttavien määräysten ja muiden ohjauskeinojen vuoksi. Energiateollisuus ry haluaa jäsenyritystensä perustavan lämmöntuotantonsa suunnittelun tähän arvioon jo taloudellisista syistä.
Täydennettävässä YVA:ssa on velvoitettava selvittämään arvio lämmöntarpeen kehityksestä jätteenpolttolaitoksen käyttöiän ajalta ja perustamaan arvio kaukolämmön kulutustilastoihin, tietoihin rakentamismääräysten tiukkenemisen vaikutuksista ja luotettaviin tutkimuksiin kaukolämmön tarpeen tulevasta kehityksestä (ml. Energiateollisuus ry:n teettämä selvitys).
YSL:ssa edellytetyn energian käytön tehokkuuden edistämiseksi ympäristöluvassa tulisi asettaa velvoitteet tuotettavan energian hyödyntämiselle. Vähintään 60 % tuotettavasta lämpöenergiasta on vaadittava hyödynnettäväksi.
Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen
YVA-selostuksessa ei esitetty syntyvän tuhkan määrää. Lupahakemuksen mukaan jätteenpolttolaitokselta syntyy tonnia tuhkaa ja kuonaa 90 000 tonnia vuosittain. Polttoon kelpaamatonta jätettä tulee yli 10 000 tonnia. Kesällä kuukauden huoltoseisokin ajan polttolaitoksen sijaan jätteet viedään kaatopaikalle. Kun jätteen tuotto pysyy suunnilleen samana ympäri vuoden, ja kun laitoksella aiotaan polttaa 340 000 tonnia vuodessa eli 11 toimintakuukauden aikana, viedään kaatopaikalle kesätauolla noin 30 000 tonnia jätettä. Lisäksi kaatopaikalle sijoitetaan polttolaitoksen tuhkat ja rejektit ja palamattomat jätteet. Kaatopaikalle sijoitetaan yhteensä 130 000 tonnia jätteenpolttolaitoksen jätettä, mikä on yli kolmannes laitokselle tuotavasta jätteestä.
Osa tuhkista saatetaan lupahakemuksen mukaan hyödyntää, mutta siitä huolimatta varaudutaan kaiken tuhkan viemiseen kaatopaikalle. Hyödyntäminen edellyttää tuhkilta ominaisuuksia, joita on vaikea tai jopa mahdotonta saavuttaa, kun laitoksella nyt aiotaankin polttaa myös kyllästettyä puuta ja muita ongelmajätteitä.
Lupaehdoissa on edellytettävä jätteen määrän ja haitallisuuden minimoimista. Siksi jätteenpolttolaitoksella ei tule sallia poltettavan kyllästettyä puuta eikä muita ongelma- ja erityisjätteitä, joiden sisältämät tai joista poltossa muodostuvat haitalliset aineet lisäävät laitoksella muodostuvan tuhkan ja kuonan haitallisuutta ja määrää ja vaikeuttavat tai estävät tuhkien ja kuonien hyödyntämistä.
Muodostuvan tuhkan ja muun jätteen hyödyntämisen varmistamiseksi lupahakemuksessa on vaadittava esitettäväksi suunnitelma polttoaineiden toimittajille annettavista hankintakriteereistä ja jätteen laadunvalvontavelvoitteista, joilla karsitaan haitalliset ja palamattomat aineet polttoon toimitettavista jätteistä.
Pohjavedet
Hankkeen YVA-selostuksessa todetaan jätteenpolttolaitoksen vaikutuksista pohjaveteen, että rakentamisen aikaisten vaikutusten ehkäisemiseksi ennen rakennustöiden alkamista selvitetään valitun alueen pohjavesiolot mm. virtaussuunnat ja maaperän rakenne sekä pohjaveden mahdollinen paineisuus. Rakentamistyöt suunnitellaan siten, että haittavaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi (YVA-selostus s. 220).
Voimalaitoksen sijoittamisen mahdollistavat louhinnat hankkeen sijoituspaikalla on aloitettu jo vuosia sitten. Vantaan Energia aloitti pohjavesiin vaikuttavat louhinnat omistamallaan maa-alueella, joka oli kaavoitettu energiantuotantoalueeksi valmistautuen näin voimalaitoksen sijoittamiseen alueelle. Yhtiön tarkoituksena oli alun perin sijoittaa alueelle maakaasuvoimala, mutta nyt sinne sijoitetaan siis maakaasuvoimala ja jätteenpolttolaitos. Louhiminen tulee keskeyttää heti ja päättää louhinnan jatkamisluvasta vasta, kun viranomaiset ovat saaneet käsiteltyä YVA-lausunnossa edelletyt selvitykset. Lisäksi on annettava määräykset siitä, kuinka rakennustyöt (ml. louhimistyöt) on tehtävä siten, että haittavaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Laitokset sijoitetaan kallioon louhittuun syvennykseen (alimmillaan 15 m kalliopinnan alapuolella), josta kaikki tulvan, tulipalon tms. syyn johdosta kertyvät suuretkin vesimäärät on pumpattava pois, sillä muutoin ne ohjautuvat hallitsemattomasti ympäristöön. Ympäristöluvassa on edellytettävä automaattista pumppausjärjestelmää, jonka teho riittää pitkäaikaiseenkin suuren vesimäärän pumppaamiseen.
Lisäksi on tärkeää edellyttää, että laitoksessa ei varastoida lainkaan painekyllästettyä puuta, muuta ongelmajätettä tai muuta vastaavaa erityisjätettä, josta voisi tulva- tai tulipalon sammutustilanteessa päätyä haitallisia aineita pois pumpattavaan tai pois valuvaan veteen.
Lupaehtoihin tulee ottaa pohjavesiselvityksessä esitetyt pohjavesien suojatoimet: laitosalueen betonirakenteet ja materiaalit on valittava siten, että rakenteiden heikentyminen kuumuuden vaikutuksesta ja sammutusveden päätyminen rakenteiden ulkopuolelle tätä kautta estetään. Jätebunkkerin välittömään läheisyyteen tulee edellyttää asennettavan suojapumppaustarkoitusta varten erilliset kallioporauskaivot. Niitä pitää käyttää käytön aikaisina pohjaveden seurantapisteinä, jolloin jätebunkkerin mahdollinen vuoto havaitaan ajoissa.
Jätevesiviemärin vuodon haittojen estämiseksi luvassa tulee antaa velvoite ajan mittaan tihentyvin määräajoin tapahtuvaan jätevesiviemärin kunnon tarkastukseen.
Pohjaveden seurantaohjelmat tulee vaatia esitettäväksi ennen luvan myöntämistä. Ainakin lähitienoon kaivojen ja vedenottamoiden omistajille tai käyttäjille sekä asianomaisille viranomaisille tulee varata mahdollisuus lausua ohjelmista ennen lupapäätöstä. Myös kallioperän tutkimuksista lupahakemuksessa esittämättä jäänyt osa (raportti porausreikien videokuvaustuloksista) on tarpeen esittää tässä kuulemisessa ja lupahakemuksessa.
Vaikutus virkistys- ja luonnonsuojelualueisiin
Ilmapäästöjen leviämismalliselvityksen mukaan pääosa päästöistä päätyy vallitsevien tuulensuuntien mukana Sipoonkorven Natura 2000 - luonnonsuojelualueelle. Tämä heikentää olennaisesti tulevan kansallispuiston virkistysarvoa ja vähentää sen houkuttelevuutta. Laitoksen suuret 30 vuotta saastuttavat päästöt uhkaavat alueen luonnonarvoja.
Laitoskokonaisuudelle tulisi tästä syystä asettaa jätteenpolttoasetusta selvästi tiukemmat ehdot savukaasupäästöille. Vantaan energia esittää pääsevänsä savukaasujen keskinkertaisella kuiva-puolikuiva -puhdistusmenetelmälläkin selvästi alle jätteenpolttoasetuksen päästörajojen. Luvassa tulee päästörajoja laskea asetuksen rajoista ainakin kolmanneksella. Tämä ohjaisi valitsemaan tehokkaamman todella BAT:ia vastaavan savukaasujen puhdistusmenetelmän sekä poltettavat jätteet siten, että päästöt pysyvät pienempinä ja että savukaasut olisi helpompi puhdistaa ympäristön kannalta kestävämmälle tasolle. Jotta jätteenpoltto tuottaisi mahdollisimman haitattomia ja mahdollisimman vähän päästöjä, lupaehdoissa ei tule sallia ongelmajätteiden eikä muiden haitallisia päästöjä aiheuttavien jätteiden, kuten PVC:n (dioksiinit) ja alumiinia sisältävien pakkausten (tuottavat erittäin voimakasta khk-kaasua, perfluorometaania) ja biojätteiden (mm. hiukkaset) polttoa. Lupahakemusta varten on vaadittava esitettäväksi poltettavien jätteiden laadun varmistamiseksi käytettävät poltettavan jätteen hankintaehdot ja jätteiden näytteenotto ja tutkimukset. Jätteen hankintaehdoissa tulee edellyttää ilmoitettavan sekajätteissä sallittavat enimmäismäärät ainakin biojätteiden, klooripitoisten muovien ja alumiinin määrälle.
Vaikutus valtakunnallisen jätesuunnitelman sekä alueellisen jätesuunnitelman toteutumiseen
Lupahakemuksessa tulee vaatia esitettävän, kuinka hankkeen toteutuminen vaikuttaa mainittujen suunnitelmien tavoitteiden toteutumiseen. Valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) mukaan polttoon tulee ohjata vain kierrätykseen soveltumatonta yhdyskuntajätettä. VALTSUn tavoite jätteenpolton osuudeksi on 30 % ja kierrätykselle 60 %. Käytössä ja rakenteilla oleva jätteenpolttokapasiteetti merkitsee, ettei kierrätysvelvoitteita ja ehkäisyä pystytä hoitamaan koko alueella tuomatta jätettä muualta.
VALTSUn eurooppalaisittain vaatimattomien kierrätystavoitteiden turvaamiseksi luvassa ei tule sallia ohjattavan polttoon 340 000 yhdyskuntajätettä, jota ei satojen kilometrien etäisyydelläkään laitoksesta ole. Lisäksi luvassa on määriteltävä kohtuuetäisyydellä oleva alue, jolta poltettava jäte voidaan hankkia. Ympäristön kannalta hyväksyttävä kuljetusmatka Suomen tiheimmin asutulle alueelle sijoittuvaan jätteenpolttolaitokseen on selvästi alle 50 km.
Luvassa laitokselle sallittavan poltettavan jätteen enimmäismäärää määriteltäessä VALTSUn mukaisesti on otettava huomioon myös
- olemassa olevat jätteenpolttolaitokset: Riihimäellä (jonne tuodaan poltettavaa Oulusta, Turusta ja Raaseporista) sekä Kotkassa (jonne tuodaan jätettä mm. Etelä-Savosta ja Päijät-Hämeestä).
- YVA-vaiheessa olevat jätteenpolttohankkeet (mm. Riihimäelle 150 000 tonnia, Kotka Mussalo)
- lupavaiheessa olevat hankkeet (Mustasaari 150 000 t)
Liikenne
YVAan verrattuna hankkeeseen on tehty suuria myös kuljetusmääriin vaikuttavia muutoksia. Jätemäärää lisättiin 20 000 tonnia ja puolet poltettavasta jätteestä onkin yhdyskuntajätteen sijasta yritysten, teollisuuden ja rakentamisen jätteitä ja osa siitä erilliskuljetuksia vaativia ongelma- ja erityisjätteitä. Lisäksi muutokset lisäävät tuhkan määrää ja kuljetuksia. Lupahakemuksessa ei kuitenkaan esitetä liikennemääriin tulevia muutoksia, vaan liikenteen ja sen päästöjen esitetään pysyvän YVAssa esitetyllä tasolla.
Vähentyneet ja vähenevät sekalaisen yhdyskuntajätteen määrät sekä muiden polttolaitosten ja suunnitteilla olevien kierrätyslaitosten (ml. suunnitellun bioetanolin tuotantolaitoksen sekä biokaasun tuotantolaitosten) jätteen tarve johtavat erittäin pitkiin jätteiden kuljetusmatkoihin, jos polttolaitoksen lupaehdoissa ei rajata poltettavan jätteen hankinta-aluetta.
Liikennemäärän muutosten vaikutukset tulisi arvioida uudelleen. Joka tapauksessa jätteenkuljetusten välttämiseksi ja vähentämiseksi lupahakemusta on vaadittava täydennettäväksi jätekuljetusten muutoksia vastaavalla tavalla ja lisäksi laskelmalla siitä, kuinka olemassa oleva ja YVA- tai lupavaiheessa oleva jätteenhyödyntämiskapasiteetti sekä jätemääräysten ja -suunnitelmien toteuttaminen vaikuttavat polttoon saatavissa olevien jätteiden määrään. Poltettavan jätteen hankinta-alue tulee rajata siten, että määräykset ja suunnitelmat voidaan toteuttaa samalla kun jätteenpolttoon liittyvät kuljetukset ja niiden ympäristöhaitat minimoidaan.
Melu
Ojangon ulkoilualueelle, joka alkaa pohjoispuolella jo noin 50 metrin päästä suunnitellusta jätevoimalan sijoituspaikasta on Vaasan hallinto-oikeus on lainvoimaisessa päätöksessään vahvistanut yöaikaiseksi melutasoksi 40 dB (Laeq) ja päiväaikaiseksi 45 dB (Laeq). Se on lisäksi määrännyt, että melutasoissa on otettava huomioon myös alueella tapahtuva liikennöinti. Edelleen Vaasan hallinto-oikeus määräsi, että koko Långmossebergenin meluvaikutuksia tulee arvioida yhtenä kokonaisuutena ml. alueella vielä oleva murskaustoiminta.
Vaasan hallinto-oikeus päätti Ojangon alueen melutason osalta: ” …toiminnoista aiheutuva melu, toiminta-alueen liikenne mukaan lukien ja yhdessä alueella harjoitettavan muun toiminnan kanssa, ei saa ylittää Ojangon ulkoilualueella yöllä klo 6-7 ekvivalenttimelutasoa 40 dB(Laeq) eikä päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 45 dB (Laeq).”
Jätevoimalan ympäristöluvassa melutasot on asetettava vastaavasti ja koskien kaikkien eri toimintojen ja liikenteen melua. Luvassa on velvoitettava melutasojen tehokkaaseen tarkkailuun.
Perusteluita toimeenpanokiellolle
Vaikka hankkeelle myönnettäisiin lupa ei sen toimeenpanoa tule saalia ennen lainvoimaisia päätöksiä sekä ympäristöluvasta että hanketta koskevasta julkisesta hankinnasta. Kaasuvoimalaa ei ole hankittu julkisista hankinnoista vaadittavan kilpailutuksen jälkeen. Vantaan Energia tarjosi kaasuvoimalaa YTV:lle yhdessä jätevoimalan kanssa, vaikka tarjouspyyntö koski vain jätteen arinapolttolaitosta. Tarjottu arinapolttolaitos ja kaasuvoimalaitos voivat toimia erillisinä itsenäisinä yksikköinä. Kaasuvoimalan osuus näiden kahden yksikön yhteisestä energiantuotannosta on noin 40 %, mikä on merkittävä osa koko voimalaitoshankinnasta.
Ympäristönsuojelulain 41 §:n mukaan lupaviranomaisen on otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Yleinen etu vaatii, että jätteenpolttolaitosta koskeva tarjouskilpailu uusitaan julkisia hankintoja koskevan lain mukaisena. Yleinen etu vaatii lisäksi, että 30 vuoden ajaksi tehtävissä pääkaupunkiseudun merkittävissä voimalaitos- ja energiantuotantoratkaisuissa varmistetaan niiden lakienmukaisuus.
Kaasuvoimalan osalta ei voida tehdä päätöstä jätevoimalasta järjestetyn kilpailutuksen perusteella koska samassa kyseisessä kilpailutuksessa ei ole pyydetty samalla antamaan tarjousta myös kaasuvoimalasta. Kilpailutus kaasuvoimalan osalta on myös mielestämme tarpeen kun otetaan huomioon kuinka huomattava osa alueelle sijoittuvien laitosten tuotantokapasiteetista on itse asiassa kaasuvoimalan kapasiteettia.
Väite energian tuotannon turvaamisesta ei kelpaa toimeenpanoluvan perusteeksi ennen lainvoimaisia päätöksiä, sillä Vantaan Energialla on velvollisuus ja mahdollisuus turvata kaikissa olosuhteissa toiminta-alueellaan lämmön saanti. Olemassa olevat voimalaitokset ja varavoimalaitokset mahdollistavat sen. Myös Martinlaakson käytöstä poistettavaa yksikköä voidaan hyvin käyttää pari lisävuotta.
Myöskään tarve järjestää jätehuolto lakien ja viranomaisten suunnitelmien mukaisesti ei edellytä toimeenpanoluvan myöntämistä. Jätteenpolttolaitoksessa suunniteltavalle jätteelle on olemassa ja tulossa VALTSUn mukaiseen tilanteeseen riittävästi kierrätys- ja varsinkin polttokapasiteettia (ks. www.ymparisto.fi/elsu ja sieltä biohajovat jätteistä tehty SOVA) ja lisäksi YTV:llä valmiina on paljon käyttökelpoista materiaalia, tietoa ja resursseja, joita tarvitaan tehokkaaseen jätteiden synnyn ehkäisyn edistämiseen.
Helsingissä, 23.6.2009
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry
Leo Stranius Ursula Immonen
puheenjohtaja toiminnanjohtaja
Lisätiedot
tutkija Erja Heino
erja.heino (at) sll.fi
p. 0400 837 377
