Lausunto Petikon luontovirkistysalueen yleissuunnitelmaluonnoksesta

[Vantaan ympäristökeskukselle]

Lausunto Petikon luontovirkistysalueen yleissuunnitelmaluonnoksesta

Vantaan ympäristöyhdistys ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kiittävät  lausuntomahdollisuudesta.

Yleistä

Suunnitelma sisältää mielestämme joitakin erittäin onnistuneita linjauksia. Tällaisia ovat muun muassa:

- esitykset nykyisten täyttömäkien jatkokäytöstä
- parkkipaikkajärjestelyt
- esitys Hoorekin soramontun jatkokäytöstä
- Hämeenlinnanväylän ylittävä vihersilta
- mahdollisten hulevesienpidätyskosteikkojen luominen Myllymäenojan ja Kyynikenojan valuma-alueille
- opastuksen kohentaminen

Kehitystarpeita

Suunnitelmaluonnoksessa on kuitenkin vielä kohtalaisen paljon korjattavaa ja täsmennettävää. Nykyisellään siihen sisältyy sisäisiä ristiriitaisuuksia sekä lukijalle epäselväksi jääviä osia. Näitä on erityisesti reitistöä koskevassa osassa:

Toisaalla luonnoksessa sanotaan, että sekä luonnonsuojelu- että luo-alueille suunnitellut uudet reitit toteutetaan kapeina. Toisaalla puolestaan todetaan, että uudet reitit rakennetaan 3 metriä leveinä, lukuun ottamatta alueen länsiosan luonnonsuojelualueita. Jälkimmäinen antaa sen kuvan, että luo-alueille voidaan rakentaa 3 metriä leveitä ulkoilureittejä. Korostettakoon, että kummallekaan luo-alueelle, joille on esitetty uusia reittejä (Riitukki, Pitkäsuon täyttömäen eteläpuolinen alue), leveät reitit eivät sovellu, vaan niiden reitit tulee toteuttaa kapeina. Riitukissa reitin toteuttaminen edellyttää lisäksi pitkospuita osuudelle, joka on linjattu kulkemaan edustavan, luonnontilaisen korven läpi. Lisäksi Karhusuon luo-alueen etelälaitaan osoitetun (ilmeisesti leveän) itä-länsi -suuntaisen reittilinjauksen osalta tulee varmistaa, että se toteutetaan peltoja sekä jo nykyisin olemassa olevia kulku-uria pitkin, eikä Karhusuon puronvarsimetsän läpi.

Luonnoksessa todetaan, että Keimolan ulkoilureitin ja Petikon alueen reitistön välille tarvitaan uusi reittiyhteys. Luonnoksesta ei kuitenkaan käy ilmi, tarkoitetaanko tällä Riitukin läpi kulkevaa uutta reittilinjausta, Keimolanmäestä Keimolan ulkoilumajalle osoitettua uutta reittilinjausta vai jotakin muuta reittiyhteystarvetta. Esimerkiksi Keimolan kuntoradan länsiosasta olisi kyllä tarve osoittaa hiihtoyhteysreitti reitti 2000:lle, mutta Riitukin läpi esitetty reittilinjaus ei tällaisen latupohjan reitiksi sovi (mahdollisuus ainoastaan kapealle reitille, jyrkkäpiirteinen topografia). Latureitti tulisi siten linjata kulkemaan Riitukinmäen itälaitaa seuraillen, golfkentän läheltä.

Luonnoksen mukaan useimmille reiteille tulee kivituhkapinnoitteen lisäksi reitin sivuun nurmikkokaistale hiihtolatujen tarpeisiin. Luonnoksesta ei käy ilmi, mitä reittejä tämä koskee ja mitä ei. Luonnoksesta ei myöskään selviä, onko tämä viherkaista laskettu mukaan ilmoitettuihin reittien leveyksiin vai ei.

Luonnoksessa esitetään joidenkin reittien valaisemista. Luonnoksesta ei kuitenkaan yksiselitteisesti käy ilmi, mitä reittejä tällä tarkoitetaan ja mitä ei.

Luonnoksessa mainitaan, että kyseessä on Petikon alueen reitistön kokonaissuunnitelma. Reitistöä kuvaavalla kartalla on kuitenkin jätetty kuvaamatta osa Isosuon alueelle konsulttityönä suunnitelluista reiteistä, vaikka toisaalla näiden reittien toteuttaminen on kirjattu luonnokseen. Korostettakoon, että kaikkien Isosuolle ja sen ympäristöön suunniteltujen reittien toteuttaminen on hyvin tärkeää, jotta Keimolanmäen kaupunginosan aiheuttama virkistyspaineen kasvu saadaan kanavoitua siten, ettei se vauriota Isosuota.

Lisäksi tekstiin tulee lisätä maininnat siitä, että:

- Keimolan majalta lähtevä kuntopolku toimii myös kilpahiihtolatuna
- Natura-alueilla (Isosuo, Vestran metsät, Pyymosan lehto) kaikki toimenpiteet vaativat Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksynnän
- Muuallakin toimenpiteet edellyttävät yleensä maisematyölupaa

Karttojen tarve

Edellä kuvattujen ongelmien poistamiseksi yleissuunnitelman tulisikin sisältää kartta tai karttoja, joista käyvät selkeästi ilmi kaikki alueelle tarvittavat reitit ja
- kunkin reitin leveys
- ne reitit tai reitin osat, joille on tarkoitus rakentaa viherkaista hiihdon tarpeita varten
- ne reitit tai reitin osat, jotka on tarkoitus valaista
- Pyymosan peltojen laitaan tulevan laavun paikka

Vesistöt

Täsmennyksiä tarvitaan myös alueen vesistöjä käsitteleviin tekstin osiin:

Tekstissä mainitaan 4 puro-ojakokonaisuutta, joiden sijainti ei kuitenkaan pelkän tekstin perusteella riittävästi avaudu lukijalle. Nämä tulisi esittää esimerkiksi samalla kartalla, jolla on jo esitetty Petikon alueen rajaus ja Vantaan kaupungin maanomistus.

Nykyisestä tekstistä ei asiaa tuntemattomalle selviä, että peltoalueilla perattavaksi esitetyt valtaojat ovat osa näiden samojen puro-ojasysteemien pääuomia, mikä asettaa omat reunaehtonsa myös niiden perkaamiselle (luonnontilaisia tai sen kaltaisia uoman osia ei ole mahdollista perata). Perkuuta suunnitellessa on myös syytä ottaa huomioon se, että viime vuosien kaltaisten sateiden aiheuttamaa tulvimista Petikon peltoalueilla on mahdollista kontrolloida vain hyvin rajoitetusti ojia perkaamalla. Näissä sateissa on ollut kyse siitä että maaperä on pitkäaikaisen sateen seurauksena ensin muuttunut niin veden kyllästämäksi ettei se enää ime vettä, minkä vuoksi kaikki satava vesi virtaa ulos pintavaluntana. Tällaisessa tilanteessa mikään ojitus ei estä tulvimista. Näin on varsinkin koska Petikon alueen ojien kaato Petikon peltoalueen länsiosissa, joiden läpi kaikki alueen ojat laskevat, on maaperän tasaisuuden vuoksi väkisinkin pieni ja veden virtaus sen vuoksi hidasta.


Teknisluontoisia korjauksia

Sivulla 3 mainitaan, että ”Itä- ja luoteisosien suurimmat yksityiset maanomistajat ovat Metsähallitus ja Uudenmaan ympäristökeskus. Pitäisi olla muotoa: ”Itä- ja luoteisosissa Vantaan kaupungin jälkeen suurin yksittäinen maanomistaja on Suomen valtio, jonka maita hallinnoivat Metsähallitus ja Uudenmaan ympäristökeskus.”

Sivulta 25 on poistettava: ”Metsähallitus on kuitenkin jo vuonna 2006 suorittanut Isosuon biotooppiluokittelun” (Peruste: Kyseinen luokitus on tehty hyvin karkeasti ja ainoastaan niille kahdelle palstalle, jotka Vantaa tuolloin suolla omisti. Koko suon kattava ja huomattavasti tarkempi biotooppiluokitus löytyy Isosuon hoito- ja käyttösuunnitelmasta)

Sivulla 25 on täsmennettävä suon ennallistamista koskevaa kuvausta muotoon: ”Länsi- ja luoteisnurkan ojiin on suunniteltu osan ojista patoamista, suon etelänurkkaan puolestaan sekä ojien täyttämistä että patoamista. Tämän lisäksi etelänurkan rehevimmiltä kuvioilta tulisi poistaa haihdutusvaikutuksen vähentämiseksi välipinnoille kasvaneet puut, ja harvennuksen jälkeen samalle paikalle mahdollisesti syntyvä taimikko”.

Sivu 39, Toimenpide-Vastuutaho -osio, alimmainen vastuutaho-osa, Vantaan luontokoulun kohdalle tulee lisätä nimi muotoon: "Vantaan ympäristöyhdistys, Vantaan luontokoulu". Luontokoulu on Vantaan ympäristöyhdistyksen hallinnoima.

VANTAAN YMPÄRISTÖYHDISTYS RY.

Kimmo Jääskeläinen
puheenjohtaja

UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI RY.


Leo Stranius        Tapani Veistola
puheenjohtaja        luonnonsuojeluasiantuntija