Muutoksenhaku Itämeren kaasuputkesta

VAASAN HALLINTO-OIKEUS

VIITE

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 4/2010/4 Dnro ESAVI/28/04.09/2010

ASIA

Valitus Venäjä–Saksa merenalaisen maakaasuputken rakentamiseksi Suomen talousvyöhykkeellä annetusta luvasta ja luvasta töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista

VALITTAJAT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry., Helsinki

SA Eestimaa Looduse Fond (Estonian Fund for Nature Foundation), Viro

MTÜ Eesti Looduseuurijate Selts (Estonian Naturalists' Society), Viro

MTÜ Eesti Roheline Liikumine (Estonian Green Movement-FoE), Viro

MTÜ Pärandkoosluste Kaitse Ühing (Estonian Seminatural Community Conservation Association), Viro

MTÜ Eesti Üliõpilaste Keskkonnakaitse Ühing "Sorex" (Estonian Student Society for Environmental Protection Sorex), Viro

MTÜ Nõmme Tee Selts (Nõmme Road Society), Viro

MTÜ Tartu Üliõpilaste Looduskaitsering (Tartu Student Nature Protection Circle), Viro

MTÜ Läänerannik (NGO West Coastland), Viro

PROSESSIOSOITE

Luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
c/o Suomen luonnonsuojeluliitto
Kotkankatu 9
00510 HELSINKI
Puhelin (09) 228 08 266
GSM 0400 615 530
Faksi (09) 228 08 200
Sähköposti tapani.veistola (at) sll.fi

VAATIMUKSET

1. Päätös töiden aloittamisluvasta on kumottava ja aloittamislupaa koskeva hakemus on hylättävä. Pyydämme asian käsittelyä kiireellisenä.

2. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös on kumottava ja Nord Stream AG:n hakemus on hylättävä.

3. Toissijaisesti vaadimme lupaehtojen muuttamista seuraavasti

3.1 Lupaehdon 2 toiseen kohtaan tulee lisätä määräys anodisen suojaamisen tehostamisesta. Anodien koko on määrättävä siten, että koko putken eliniän aikana ei ole vaaraa putken korroosiosta myöskään siinä tapauksessa, että geomagnetismin indusoimat virrat voimistuvat tulevaisuudessa.

3.2 Lupaehtoon 2 tulee lisätä joko selkeä määräys tiedonkulkukaapeleiden kieltämiseksi tai vaihtoehtoisesti määrätä, millaisia selvityksiä ja ehtoja mahdollisten lisärakenteiden rakentaminen putken yhteyteen edellyttää.

3.3 Lupaehtoon 4 on lisättävä liikkeelle lähtevien sedimenttien haitta-aineipitoisuuksien jatkuva seuranta sekä määräys keskeyttää putkenlasku, mikäli pitoisuudet ylittävät raja-arvot.

3.4 Lupamääräyksessä numero 4 tulee selkeästi määrätä sallitut ajat ja paikat. Sotatarvikkeiden raivausta tai  putken laskua ei saa tehdä sellaisina aikoina, jolloin lintujen tai hylkeiden ruokailu painottuu putken reitille.

3.5 Lupaehtoon 12 tulee lisätä määräys varmistaa Rusalkan (07-2736) hylyn kohdalla putken kestävyys mahdollisesta hylyn kaatumisesta huolimatta. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi määräämällä putken peittäminen sillä osalla reittiä, jossa hylyn kaatumisen riski aiheuttaisi vaaraa tai lisäämällä suojaetäisyyttä.

3.6 Uusi lupaehto rakennustöihin: Koska pohjasta on löytynyt suuri määrä uusia tynnyreitä, joiden sisällöstä ei ole minkäänlaista tietoa, tulee määrätä ehjältä näyttävien tynnyrien nostaminen pinnalle siltä alueelta, jolla sotatarvikkeiden raivaus tai putken lasku saattaisivat aiheuttaa tynnyrien rikkoontumisen. Nostettujen tynnyrien sisältö tulee toimittaa asianmukaiseen hävitykseen.

3.7 Lupaehdon 32 mukaiseen tarkkailuohjelmaan on lisättävä viranomaisten hyväksymä kalatalous- ja pohjaeläinseuranta.

PERUSTELUT

1. Aloitusluvan myöntäminen tekee valituksen tehottomaksi ja mahdolliset lupaehtojen muutokset mitätöityvät

Yleisesti ottaen töiden aloittamislupia ei tule antaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Tässä erityisessä asiassa töiden aloittamislupa heikentäisi kansalaisten ympäristöoikeuksia asiassa, jolla on kansainvälistä merkitystä. Jos joku valittaa asiasta, putki ehditään rakentaa ennen kuin asiasta tulee oikeudelta ratkaisu. Tässä tapauksessa on huomioitava myös Espoon sopimuksen tuomat vaatimukset.

Vaikka lupa myönnettäisiin, valituksessamme on kaksi kohtaa, jotka edellyttävät lupaehtojen korjaamista, mutta joita ei voi tehdä putken laskun aloittamisen jälkeen: anodien kokoa ja lukumäärää tulee lisätä ja sedimenttien leviämisen estäminen. Molemmista on oleellista haittaa ja ne lisäävät riskejä eri tasoilla. Siksi valitus tulee käsitellä ennen työn aloittamista.

1) Kun putki ja kivet lasketaan pohjaan, sedimenteistä lähtee myrkkyjä ja ravinteita mereen. Ne voivat päätyä toisaalta eliöihin ja toisaalta dynaamisesti asemoitavan aluksen potkurivirroista levitä laajemmalle alueelle. Sedimenttien leviämistä on arvioitu laajalti, mutta kiviaineksen ja putken laskun seurauksena irronneiden sedimenttien leviämisen tehostumista dynaamisen asemoinnin vuoksi ei ole selvitetty lainkaan. Sen estäminen tulee suunnitella ennen putken laskun alkua. Se on teknisesti toteutettavissa ja selvitysten perusteella saattaa olla tarpeen lisätä lupaehtoihin tarvittava ehto.

2) Valituksen käsittely ennen töiden aloittamista on tärkeää myös putken anodisen suojaamisen kohdalla. Mikäli vajavaisten selvitysten täydennyksessä tulee esiin seikkoja, joiden perusteella anodista suojausta tulee lisätä, suojaus on tehtävä ennen putken laskua. Tämän valituksen myöhemmissä kohdissa on esitetty selkeät perusteet, miksi anodien kokoa ja määrää tulee lisätä.

Kansalaisten ympäristöoikeudet ovat universaaleja. Näitä perusoikeuksia ei pidä heikentää vetoamalla esimerkiksi joidenkin laivojen tilausaikatauluihin. Hankkeen toteuttajan on jo suunnittelussaan huomioitava aikataulukysymykset. Lähtökohtana ei voi olla, että lain säännökset väistyvät hankkeen aikataulukiireiden vuoksi. Esimerkiksi EU:n TEN-ohjelma ja sitä koskevat säädökset eivät myöskään mitätöi yleisempiä oikeudellisia periaatteita.

2. Päätöksen lainvastaisuus

Katsomme, että vesilain asettamat edellytykset luvan myöntämiselle eivät täyty, yleisöä ei ole kuultu säännösten edellyttämällä tavalla sekä päätöksen taustana oleva yva ja muut selvitykset ovat riittämättömät.

2.1 Vesilain ja intressivertailun vaatimukset

Lupapäätöksessä hankkeen hyötynä mainitaan hakijan välitön taloudellinen hyöty kaasun kuljetusmaksuina sekä hankkeen tärkeys Keski-Euroopan energianhuollolle.

Mahdollisina haittoina esitetään sedimenttien leviämisestä aiheutuva haitta, putkilinjoista aiheutuva vaikutus veden laatuun, sotatarvikkeiden raivausten paineaallosta aiheutuva haitta, haitta vesiliikenteelle, haitta kalakannoille ja kalastukselle, vaikutukset meriluonnolle ja luonnonsuojelualueisiin sekä haitta muulle merialueelle. Hakijan mukaan osa haitoista on olemattomia, osaa voidaan vähentää.

EU:n mittakaavassa hankkeesta voisi olla energiapoliittista hyötyä, jos maakaasu todella syrjäyttäisi esimerkiksi kivi- ja ruskohiiltä. Siitä ei ole kuitenkaan näyttöä. Lisäksi EU:n markkinoille tulee muitakin uusia kaasuputkia (Nabucco jne.), joten hankkeen tärkeys tältä kannalta on kyseenalaisenen.

Suomen kannalta hankkeesta ei ole kuin marginaalista hyötyä. Rakennustyötkin ja niiden työllisyysvaikutus ovat hankkeen elinkaareen verrattuna hyvin lyhytaikaisia. Lisäksi kaasuputkeen meneviä kiviaineksia tarvittaisiin rakennustoimintaan Etelä-Suomessa. Tässä mielessä hanke kilpailee kotimaisten hankkeiden kanssa luonnonvaroista.

Valittajat korostavat, että maakaasukin on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö on ristiriidassa kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden kanssa. Uusi maakaasuputki voi jopa viivyttää uusiutuvan energian kehittämistä EU:ssa. Tässä mielessä hanke ei ole yleiseltä kannalta hyödyllinen vaan sitä voidaan luonnehtia haitalliseksi.

Suomen vesilain näkökulmasta hankkeen riskit ja mahdolliset haitat ovat lievennystoimienkin jälkeen Suomessa hyötyjä paljon suuremmat. Tässä viittaamme yvan tuloksiin: yva-selostukseen sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen siitä antamaan yhteysviranomaisen lausuntoon. Hanke lisää esimerkiksi Itämeren ravinne- ja haitta-ainekuormaa.

Kaasuputken rakentamisella tulee olemaan merkittäviä haitallisia seurauksia Suomenlahden olosuhteisiin. Rakennustyöt vapauttavat huomattavia määriä ravinteita ja myrkyllisiä aineita pohjan sedimenteistä. On muistettava, että Suomenlahti on jo nyt täysin ylikuormitettu useista eri lähteistä tulevan kuormituksen seurauksena. Vähäiselläkin lisäyksellä saattaa olla huomattavia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, lahden vesiluontoon ja muihin olosuhteisiin.

Hankkeen hyödyt kohdentuvat pelkästään hakijan liiketaloudelliseen voittoon. Kyseessä on kuitenkin poikkeuksellisen laajavaikutuksinen, ajallisestikin pitkälle vaikuttava hanke, jonka haitalliset seuraukset Suomenlahteen ovat huomattavat ja osin arvaamattomat. Hankkeen haitat kohdistuvat huomattavaan yleiseen etuun. Valittajat katsovat, että hyötyjä olisi tullut arvioida yleiseltä kannalta. Arvioinnissa olisi tullut myös laajasti ottaa huomioon VL 2:11a §:n säännös.

VL 2:6 §:n mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Edellä esitetyn perusteella hankkeen hyötyä ei voi pitää huomattavana vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Tästä syystä lupaa ei olisi tullut myöntää.

2. 2 Asian käsittelyssä ei ole noudatettu hallintolain, vesilain ja ympäristönsuojelulain säännöksiä yleisön kuulemisesta

Lupaprosessi on toteutettu lain vastaisesti siten, että asianosaisille ei ole annettu lain edellyttämää mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon.

Ympäristölupavirasto on varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen Nord Stream AG:n hakemuksen johdosta 23.11. - 23.12.2009 välisenä aikana. Kuulutuksen julkaisemisesta ilmoitettiin 23.11.2009 virallisessa lehdessä.

Lupapäätöksestä voidaan huomata, että hakija on täydentänyt hakemustaan mm. 18.1.2010, 1.2.2010, 8.2.2010 ja 9.2.2010, viimeisin täydennys vain kolme päivää ennen päätöksen tekemistä. Vaikka hakijalla sinällään onkin oikeus täydentää hakemustaan, niin yleisön kuulemisen ja osallistumisen vaatimus huomioiden kyseisen kaltaista täydentämistä on pidettävä säännösten vastaisena. Yleisö ei ole saanut näistä täydennyksistä tietoa. Perustellun muistutuksen laatiminen edellyttää, että hakemus kokonaisuudessaan on ollut käytettävissä.

Valittajat huomauttavat, että Nord Stream AG:n kaasuputkihanke poikkeaa mittasuhteiltaan ja vaikutuksiltaan huomattavasti tavanomaisista hankkeista. Hakemus liitteineen ja selvityksineen muodostaa tuhansien sivujen asiakirjakokonaisuuden, joka sisältää runsaasti teknistä ja muuta tieteellistä erikoistietoa. Osa asiakirjoista on lisäksi englanninkielistä. Yleisön mahdollisuudet selvittää hakemuksen todellinen sisältö ovat rajalliset, ja asiantuntijoiden konsultointi on usein välttämätöntä. Edellä mainittu huomioiden kuukauden mittainen muistutusten tekoaika on ollut täysin riittämätön. On muistettava, että säännöksissä mainitaan "vähintään 30 päivää", joten asian laadun vuoksi olisi tullut määrätä pidempi muistutusten tekoaika.

Voidaan myös muistuttaa, että edellä mainitut hakemuksen täydennykset eivät ole olleet mukana yva-menettelyssäkään. Edellä mainittujen täydennysten lisäksi hakemusta on täydennetty mm. 31.8.2009, 15.9.2009 ja 13.11.2009, jotka nämäkään täydennykset eivät ole olleet yva- menettelyssä.

Hakija on 15.1.2010 antanut vastineen muistutuksista ja kannanotoista. Vastineeseen liittyi 26 uutta, osin englanninkielistä liitettä, joiden laajuus oli yhteensä kaksi kansiota. Valittajien käsityksen mukaan yleisölle olisi tullut varata mahdollisuus tutustua näihinkin asiakirjoihin ja antaa niistä vastaselitys. Uudet selvitykset koskivat keskeisiä kysymyksiä, joita olisi sinänsä pitänyt käsitellä jo yva:ssa. Tällaisia ovat muun muassa meriturvallisuutta, riskin arvionti tynnyreiden rikkoontumisen vaikutuksista, dioksiineista, kaapeleista, sinkkianodeista jne.

Kyseessä on erityisen tärkeä ja ajallisestikin kauaskantoinen hanke, joten asian käsittelyssä noudatettu kiire ei ole perusteltavissa.

2.3 Yva-menettelyssä esitettyjen aineistojen puutteellisuus

Yva-menettelyn päättymisen jälkeen AVI:iin on toimitettu lupahakemuksessa ja sen täydennyksissä lukuisia, yhteensä satojen sivujen mittaisia lisäselvityksiä. Monet selvityksistä olivat olennaisia hakemuksen arvioinnin kannalta.

Yva-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointiselostuksessa on esitettävä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset sekä muun muassa arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto.

Kaasuputkihankkeessa kuitenkin suuri osa aineistosta on esitetty arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen. Koska arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto on siis selvästi puutteellinen, on myös arviointiselostus selvästi puutteellinen eikä täytä YVAL:n ja YVAA:n vaatimuksia selostuksen sisällöstä. Selvityksiä ei voida katsoa esitetyn tarpeellisessa määrin. Valittajien käsityksen mukaan yva on suoritettu olennaisilta osin puutteellisesti. Merkittävissä asioissa on yhä riittämättömiä selvityksiä (ks. tuonnempana valituksemme luku 2.6).

Koska lisäselvitykset tulivat vasta yva-arviointiselostuksen ja kuulemisajan jälkeen, yleisö ei enää voinut ottaa niihin kantaa yva-menettelyssä. Myös lain vaatimus kansalaisten tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuuksien turvaamisesta jäi täyttymättä.

2.4 Perusteluiden puuttuminen

Hallintolain 45 § asettaa selkeät vaatimukset päätöksen perusteluille. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Hakijan kaasuputkihanke on poikkeuksellisen mittava toteutukseltaan ja asiasisällöltään. Valittajien käsityksen mukaan tämän tyyppiset hankkeet asettavat erityisen suuret vaatimukset lupapäätöksen asianmukaiselle perustelemiselle. Lupapäätöksen perustelut ovat kuitenkin monin osin täysin puutteelliset tai pelkästään tietyn asiantilan toteavat.

Päätöksen perusteena on käytetty suurta joukkoa selvityksiä. Osa selvityksistä on tehty sen jälkeen, kun lupaviranomainen on vaatinut niihin täydennyksiä. Yleisölle ei ole näytetty kaikkia selvityksiä, vaikka jossain perusteluissa on vedottu sellaisissa selvityksissä esitettyihin yksityiskohtiin.

Puuttuvien perusteluiden lainvastaisuus tulee esiin niiden seikkojen kohdalla, jotka on esitetty myöhässä tulleissa selvityksissä ja joita asianosaiset eivät ole nähneet. Sellaisten selvitysten tutkimustulokset olisi tullut esittää vähintään perusteluina. Päätöksen perusteluissa tulee esittää kaikki päätökseen vaikuttaneet seikat ja selvitykset, myös ne, joita ei ole asianosaisille näytetty.

Esimerkkinä puuttuvasta yksityiskohtaisesta perusteesta on sedimenttien leviämisen vaikutus. Tämän valituksen luvussa 2.6.1 on selvitetty, miksi sedimenttien haitta-aineselvitys on puutteellinen. Vaikka päätöksessä on todettu, että selvitys on riittävä, näkemystä ei ole perusteltu.

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa on kappale:

”Veden laatuun liittyvien mallinnusten epävarmuustekijöitä olisi tullut käsitellä tarkemmin. Sedimenttien haitta-aineiden pitoisuudet olisi tullut selvittää myös syvemmistä kerroksista.”

Tähän lupaviranomainen on vastannut näin:

”Hakemukseen on liitetty vuonna 2009 otettujen sedimenttinäytteiden tulok-

silla. Hakemuksessa ja täydennyksissä on selvitetty haitallisten aineiden ja

ravinteiden syvyysjakaantumista ja liukoisuusominaisuuksia sedimentissä,

sedimentin laatua ja leviämisalueita mukaan lukien rajat ylittävät vaikutuk-

set. Kiintoaineen ja haitallisten aineiden liikkeelle lähtöä ja uudelleen sedi-

mentoitumista on lisäksi tarkkailtava lupamääräysten mukaisesti vaikutus-

ten seuraamiseksi. ”

Vastaavan huolen on ilmoittanut Viro lausunnossaan, samaten Liettuan lausunnossa on viitattu haitallisiin sedimentteihin.

Lupapäätöksessä tulee kuitenkin esille, että putken asennustyössä tarvittavaa kiviaineksen määrää ei tiedetä. Lupaehtojen kohtaa 7 perustellaan seuraavasti:

”Määräyksen 7) mukaan kiviaineksen todellinen määrä on ilmoitettavaa valvontaviranomaiselle, koska etukäteen ei todellisia kiviainesmääriä ole voitu arvioida mm. kiviaineksen merenpohjaan painumisen vuoksi ja penkereiden todellisten mittojen suunnitteluarvoista poikkeamisen vuoksi.”

Liikkeelle lähtevien sedimenttien määrä vaikuttaa oleellisesti haitallisten aineiden liukenemiseen. Käytettävä kiviainesmäärä puolestaan vaikuttaa sedimenttien määrään. Jos kiviainesmäärä ilmoitetaan vasta jälkikäteen, on liikkeelle lähtevien sedimenttien määrää täytynyt arvioida joilla perusteilla. Tällaisia perusteita ei kerrota.

Lupaviranomainen käyttää perusteluna vain väitettä ”selvitykset ovat riittäviä”, mutta varsinaista perustetta tälle ei esitetä.

Lupapäätöksessä on esitetty perusteluita, mutta niiden validiteetin arvioimiseksi pitäisi kertoa myös, mihin perustelut perustuvat. Esimerkkinä tästä on perustelu:

”Selvitykset hankkeen mahdollisista vaikutuksista suunniteltuun Natura

2000 -alueeseen ovat riittävät.”

Riittävyys lienee osittain mielipidekysymys. Kun Uudenmaan ympäristökeskus on lausunnossaan pitänyt selvityksiä riittämättöminä, tulisi lupaviranomaisen esittää perustelu omalle näkemykselleen. Pelkkä toteamus selvitysten riittävyydestä ei ole riittävä perustelu.

Tällaisia näennäisperusteluita, joilla ei ole varsinaisia perusteita, on esitetty lupapäätöksessä useita. Kohdassa 1 on esitetty selkeitä puutteita vaikutusarvioissa. Päätöksen perusteluissa olisi tullut esittää, millaisin perustein päätös on tehty, kun kerran selvitykset ovat vajavaisia.

Mikäli päätökseen on ollut mahdollista vaikuttaa suullisilla selvityksillä, nekin seikat pitää esittää perusteluissa.

2.5 Espoon sopimuksen vastaisuus

Espoon sopimuksen mukaan yvassa tulee selvittää rajat ylittävät vaikutukset. Vaikutuksia ei kuitenkaan ole selvitetty riittävällä tavalla eikä niitä käsiteltäessä ole noudatettu Espoon sopimuksen vaatimuksia (liitteet 1-5).

Erityisesti tässä on huomattava, että Suomen viranomaiset ovat jättäneet vastaamatta Viron viimeiseen 2.11.2009 lähetettyyn kirjeeseen. Kirjeessä ja sen liitteissä on osoitettu lisäselvitysten tarve. Lisäselvitykset ovat luonteeltaan sellaisia, että niillä olisi saattanut olla suoranainen yhteys myönnetyn luvan ehtoihin ja tarvittaviin lisäehtoihin.

Kun lisäksi otetaan huomioon tämän valituksen luvussa 2.6.1 esitetty mahdollisuus siitä, että dynaamisesti hallittu putkenlaskualus saattaa levittää pohjasta nousevat sedimentit paljon oletettua kauemmas, Viron huoli rajat ylittävistä vaikutuksista on aivan oikeutettu.

Huomattakoon, että yvassa auki olleesta tarkkailuohjelmasta Suomen ympäristöministeriö on jatkunut kirjeenvaihtoa Viron kanssa vielä AVI:n vesilupapäätöksen jälkeenkin (liite 6).

Tämän valituksen kohdassa 2.6.5 ja 3.6 on käsitelty uusimmissa lisäselvityksissä esille tulleita tynnyreitä. Niiden määrä on paljon aikaisemmin ilmoitettua (34/27 kpl) suurempi; niitä on ilmennyt uusissa selvityksissä olevan peräti 580 kpl). Viron viranomaisille ei ole annettu mitään mahdollisuutta tutkia raporttia tai arvioida, lisäävätkö uudet löydetyt tynnyrit rajat ylittäviä vaikutuksia. Tynnyreiden määrän kasvu aikaisemmin raportoidusta lisää huomattavasti tynnyrien hajoamisen ja sieltä leviävien haitallisten aineiden riskiä. Viron asiakirjoissa on esitetty myös, miten anisotrooppiset virtauskerrokset voivat vaikuttaa ennakoitua nopeampaan ja laajempaan leviämiseen.

Katsomme, että toiminta on ollut Espoon sopimuksen vastaista (esimerkiksi artiklat 2 ja 6). Näin on estetty Viron vaatimukset tarvittavista lisäselvityksistä ja aiheutettu riski rajat ylittävien haittojen leviäminen Viron puolelle.

2.6 Riittämättömästi selvitettyjä asioita

Erityisiä puutteellisesti selvitettyjä asioita ovat esimerkiksi sedimentit, anodisen suojauksen riittävyys, hylkeiden saalistusalueiden kartoitus sekä hankkeen yhteys vesienhoitolakiin ja meripuitedirektiiviin.

2.6.1 Sedimentit

Uudenmaan ympäristökeskus, Viro ja Liettua ovat lausunnoissaan todenneet, että meren pohjan sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia ei ole selvitetty riittävästi. Näytteitä on otettu vain sedimenttien pintakerroksista. Kuitenkin putken rakentamistyö tulee jossain määrin sekoittamaan myös syvemmällä olevia sedimenttejä. Näin tulee käymään esimerkiksi miinanraivauksessa sekä täytettäessä kiviaineksella sellaisia meren pohjan laaksoja, joihin on kertynyt hienojakoista ja pehmeää sedimenttiä. Myös pohjan tasoittaminen putkea varten sekoittaa sedimenttejä syvemmältä.

Joitakin kymmeniä vuosia sitten vesistöihin päästettiin selvästi enemmän haitallisia aineita kuin nykyään. Silloiset päästöt ovat hautautuneet sedimentteihin eri syvyyksille. Ilman riittäviä selvityksiä ei voida olla varmoja siitä, miten syvällä on eri vuosina mereen päässeitä myrkkyjä ja kuinka vaarallisia ne ovat. Vaikka lupaehdoissa vaaditaankin seuraamaan haitta-aineiden leviämistä (tarkkailuvaatimus), niin haittojen ehkäisemiseksi selvitykset on tehtävä ennen töiden aloittamista.

Lupapäätöksessä näkyy useassa kohdassa, että selvyyttä mereen sekoittuvan sedimentin määrästä ei ole. Siitä syystä myöskään luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole.

2.6.2 Avaruussään aiheuttamat sähkövirrat ja niiden vaikutus anodien syöpymiseen

Geomagneettisesti indusoituvalla virralla (GI-virta, GIC) tarkoitetaan Maan magneettikentän vaihteluiden aikana ihmisen rakentamissa sähkönjohteissa kulkevia virtoja. GI-virtoja havaitaan esimerkiksi sähköverkoissa, öljy- ja kaasuputkissa, teleliikennekaapeleissa ja rautatiekiskoissa.

Asiasta on runsaasti kansainvälistä tutkimusta, esimerkiksi Alaskan halki kulkevaan öljyputkeen liittyen ja Suomen maa-alueen kautta kulkevan maakaasuverkoston kohdalla.

Aurinkotuuli vaikuttaa maan magneettikentän vaihteluihin ja tietyissä tilanteissa pitkiin metallisiin rakenteisiin indusoituu voimakas virta.

Aurinkotuuli aiheuttaa putkeen jännitteitä, jotka purkautuvat anodien kautta. Samalla anodit syöpyvät. Aurinkotuulen ennustettavuuden huonoudesta johtuen anodien syöpyminen saattaa olla odotettua suurempaa.

Koska putki on maan pinnalla sekä Venäjällä ja Saksassa, ja niissä voi olla erilainen alueellisesti erilainen magneettikenttä, se voi lisätä putken merenalaista osuutta pitkin kulkevia virtoja. Asian tutkimustarvetta lisää se, että pohjoisessa nämä GIC-virrat ovat voimakkaampia kuin etelässä.

On mahdollista, että kyseiset virrat vaikuttavat meren pohjaan laskettavaan kaasuputkeen. Virrat vaikuttavat oleellisesti tarvittavaan anodiseen suojaukseen, anodien määrään ja suuruuteen sekä niistä liukeneviin ainemääriin. Kaasuputkesta tehdyissä selvityksissä ei ole selvitetty, miten GIC-ilmiö vaikuttaa putkeen tai mitkä ovat sen välilliset vaikutukset.

Geomagnetismin aiheuttamat virrat saattavat oleellisesti nopeuttaa anodien syöpymistä. Putken anodinen suojaus on sinänsä selvitetty hyvin hakemusasiakirjoissa, mutta niissä ei näy lainkaan otetun huomioon GIC-virtoja. Tietyissä olosuhteissa virrat saattavat olla niin suuria, että ne aiheuttavat vaaraa. Esimerkkinä virtojen voimakkuuksista ovat vuoden 1989 laaja sähkökatkos Kanadassa. Koska virrat saattavat vaaran aiheuttamisen lisäksi kiihdyttää anodien syöpymistä, arviot haitallisen sinkin liukenemisesta veteen voivat olla liian alhaisia. Anodeita pitäisi suurentaa – mutta silloin suurenisi niiden sinkkisaastekuormakin Itämereen, mikä on suurimpia käytönaikaisia ongelmia.

2.6.3 Hylkeet

Selvitykset vaikutuksista hylkeisiin eivät perustu riittäviin tutkimuksiin. Lupa-aineistossa ei ole esitetty arvioita siitä, missä on hylkeiden ruokailu- ja saalistusalueita tai miten hylkeet voisivat altistua haitta-aineille. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että hylkeillä on ruokailualueita juuri putkilinjan kohdalla. Raivaustyöt ja putkenlasku levittävät alueelle myrkyllisiä sedimenttejä, kalat saavat niistä haitta-aineita ja sitä kautta ne joutuvat hylkeisiin. Liitteessämme 7 on tarkempi selvitys siitä, millaista lisätietoa uusin tutkimus on antanut hylkeistä ja niiden käyttäytymisestä sekä arvioitu yva-selvitysten oikeellisuutta.

2.6.4 Vesien hoidon järjestämisestä annetun lain ja meristrategiadirektiivin huomioimatta jättäminen

Ympäristöministeriö on julkaissut Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015. Siinä on todettu Suomenlahden tilan olevan korkeintaan tyydyttävä. Lisäksi suunnitelmassa on toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Meren pohjaan laskettava maakaasuputki saattaa haitata vesien hyvän tilan saavuttamista suunnitelman mukaisesti. Lisäksi tuleva meristrategiadirektiivi ja sen mukaiset tavoitteet voivat vaarantua.

Laki vesienhoidon järjestämisestä määrää 23 §:ssä:
”Jos uusi merkittävä hanke muuttaa fyysisesti vesimuodostumaa siten, ettei pintaveden hyvää ekologista tilaa tai pohjaveden hyvää tilaa voida saavuttaa, edellä 21 §:ssä tarkoitetuista ympäristötavoitteista voidaan poiketa edellyttäen, että: ”

Kaasuputkihanketta voidaan pitää uutena merkittävänä hankkeena. Selvityksissä olisi pitänyt esittää, vaikuttaako kaasuputken rakentaminen vesistöön siten, että lain mukaiset poikkeamisen edellytykset olisi pitänyt arvioida. Erityisesti putken laskun liikkeelle saamat raskasmetallit ja putken käytön aikainen sinkkianodien liukenema saattavat aiheuttaa veden kemiallisen tilan huonontumista pitkälläkin aikavälillä ja siten vaarantaa tavoitteen mukaisen hyvän tilan saavuttamisen vuoteen 2027 mennessä.

2.6.5 Uudet tynnyrit

Varsinaisessa yva-selostuksessa mainitaan meren pohjasta löytyneistä tynnyreistä näin:

"...reitin C14 varrelta löydettiin 34 tynnyriä ja reitin C16 varrelta 27 tynnyriä. "

Sitä vastoin vasta yhtiön vastineen yhteydessä AVI:lle toimitetussa 13.1.2010 päivätyssä dokumentissa "Riskiarviointi tynnyrien rikkoontumisen vaikutuksesta" (G-PE-PER-REP-100-0348FIN0-02) todetaan (s. 3): "Suomen talousvyöhykkeellä on kaasuputkien asennuskäytävillä sekä ankkurointikäytävällä havaittu yhteensä noin 580 tynnyriä tai muuta astiaa."

Näissä dokumenteissa esitettyjen tynnyrimäärien ero on niin suuri, että uudesta arviosta olisi pitänyt antaa viranomaisille ja osallisille mahdollisuus antaa lausunto tai mielipide. Riski tynnyrien sisältämien aineiden vapautumisesta on kasvanut oleellisesti aikaisemmin arvioidusta. Suomen talousalueelle on 1900-luvun loppupuolella upotettu runsaasti ongelmajätteitä ja vastaavia aineita. Koska tietoa aineista ei ole, tulee tynnyreiden sisältöön suhtautua yleisen varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja kohdella tynnyreitä kuin niissä olisi erittäin haitallisia aineita.

Tynnyreistä vapautuvia aineita leviää merivirtausten mukana laajalle alueelle. Niillä on todennäköisesti rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia. Tynnyrien ja niistä vapautuvien aineiden riskinarviointi on tehtävä Espoon sopimuksen mukaisesti ja annettava asianosaisille sopimuksen edellyttämä aika antaa lausunto asiasta.

Tähän kohtaan vaikuttavat oleellisesti myös puuttuvat selvitykset meren pohjan läheisistä virtauksista ja meriveden kerrostuneisuuden aiheuttamista eri syvyyksillä olevista virtauskerroksista sekä kerrostuneisuudessa esiintyvistä sisäisistä aalloista. Koska virtausmallit ovat erittäin puutteelliset, virtausarviotkin tulee tehdä yleisen varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja olettaa pahimman mahdollisuuden aiheuttava virtaus mahdolliseksi.

3 Lupaehtojen puutteet

Mikäli hanke saa luvan, seuraavat lupaehtojen tarkennukset ovat välttämättömiä luvan laillisuuden kannalta:

3.1 Anodit

Lupaehdon 2 toiseen kohtaan tulee lisätä määräys anodisen suojaamisen tehostamisesta. Anodien koko on määrättävä siten, että koko putken eliniän aikana ei ole vaaraa putken korroosiosta myöskään siinä tapauksessa, että geomagnetismin indusoimat virrat voimistuvat tulevaisuudessa.

3.2 Tiedonsiirtokaapeli

Julkisuudessa on esiintynyt spekulointeja siitä, voisiko maakaasuputken yhteyteen rakentaa tiedonsiirtokaapeli Venäjältä Saksaan. Lupaehdossa 2 tulee antaa joko selkeä määräys tällaisten kieltämiseksi tai vaihtoehtoisesti määrätä, millaisia selvityksiä ja ehtoja mahdollisten lisärakenteiden rakentaminen putken yhteyteen edellyttää.

3.3 Sedimentit

Lupaehtoon 4 on lisättävä liikkeelle lähtevien sedimenttien haitta-ainepitoisuuksien jatkuva seuranta sekä määräys keskeyttää putkenlasku, mikäli pitoisuudet ylittävät raja-arvot.

3.4 Linnut ja hylkeet

Lupamääräyksessä numero 4 tulee antaa selvät määräykset haittojen ehkäisystä. Lupapäätöksessä todetaan, että työn tekemissä vältetään kalojen kutuaikoja sekä merinisäkkäisen ja lintujen muuttoreittejä ja -aikoja. Koska riittäviä selvityksiä merinisäkkäiden liikkumisalueista ei ole, toiminnanharjoittaja voi toimia vapaasti. Lupaehdoissa tulee selkeästi määrätä sallitut ajat ja paikat. Sotatarvikkeiden raivausta tai  putken laskua ei saa tehdä sellaisina aikoina, jolloin lintujen tai hylkeiden ruokailu painottuu putken reitille.

3.5 Rusalkan hylyn kaatumisen aiheuttama riski putkelle

Rusalkan hylky (07-2736) on useimmista muista hylyistä poiketen pystyasennossa. Se on lähellä maakaasuputken reittiä. On jäänyt selvittämättä, millaisissa olosuhteissa Rusalkan hylky voisi kaatua ja voisiko kaatuminen aiheuttaa vaaraa putkelle. Putken suunniteltu etäisyys hylystä on 120 metriä.

Selvityksen tuloksena tulee lupaehtoon 12 lisätä määräys varmistaa Rusalkan hylyn kohdalla putken kestävyys mahdollisesta hylyn kaatumisesta huolimatta. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi määräämällä putken peittäminen sillä osalla reittiä, jossa hylyn kaatumisen riski aiheuttaisi vaaraa tai lisäämällä suojaetäisyyttä.

Hylyn poistaminen ei tule kyseeseen. Arkeologisten arvojen lisäksi hylky on hautapaikka.

3.6 Uusi lupaehto rakennustöihin tynnyreistä

Uusissa selvityksissä on löydetty yli kymmenkertaisesti enemmän tynnyreitä kuin yvassa. Tämä on ympäristölle erittäin vakava ongelma.

Suomen talousalueelle on 1900-luvun loppupuolella upotettu runsaasti ongelmajätteitä ja vastaavia aineita. Koska tietoa aineista ei ole, tulee tynnyreiden sisältöön suhtautua yleisen varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja kohdella tynnyreitä kuin niissä olisi erittäin haitallisia aineita.

Tämä pitää ottaa huomioon uutena lupaehtona.

Koska pohjasta on löytynyt suuri määrä uusia tynnyreitä, joiden sisällöstä ei ole minkäänlaista tietoa, tulee määrätä ehjältä näyttävien tynnyrien nostaminen pinnalle siltä alueelta, jolla sotatarvikkeiden raivaus tai putken lasku saattaisivat aiheuttaa tynnyrien rikkoontumisen. Nostettujen tynnyrien sisältö tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn.

3.7 Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu

Lupaehdon 32 tarkkailuohjelmaan on lisättävä viranomaisten hyväksymä kalatalous- ja pohjaeläinseuranta sekä rakentamisen että käytön ajaksi. Tämä on vakiintunut menettely muissakin vesitaloushankkeissa.

YHTEENVETO

Katsomme, että lupapäätös on ainakin

- yva-lain ja -asetuksen

- vesilain

- Espoon sopimuksen

- hallintolain

- ympäristönsuojelulain

- lain vesien hoidon järjestämisestä ja

- meristrategiadirektiivin

vastainen. Siksi lupa pitää kumota.

Töiden aloittaminen ennen valitusten käsittelyä tekisi muutoksenhausta tehottoman ja aiheuttaisi suuria ympäristöhaittoja. Lisäksi vaikka hanke saisi yleisesti ottaen luvan, kaikkia esittämiämme lupaehtojen muutoksia ei voi tehdä jälkikäteen. Siksi töitä ei pidä aloittaa ennen muutoksenhakujen tutkimista.

Toissijaisesti toteamme, että jos hanke saa kaikesta huolimatta luvan, sen haittoja on välttämätöntä vähentää esittämillämme lupaehtojen tehostamisilla, jotta se olisi laillinen.

PÄIVÄYS

15.3.2010

VAKUUDEKSI

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry.

- Leo Stranius, puheenjohtaja

- Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija

SA Eestimaa Looduse Fond (Estonian Fund for Nature Foundation)

- Jüri-Ott Salm, toimitusjohtaja

MTÜ Eesti Looduseuurijate Selts (Estonian Naturalists' Society)

- Tõnu Viik, puheenjohtaja

MTÜ Eesti Roheline Liikumine (Estonian Green Movement-FoE)

- Jana Adari, hallituksen jäsen

MTÜ Eesti Üliõpilaste Keskkonnakaitse Ühing "Sorex" (Estonian Student Society for Environmental Protection Sorex)

- Daniel Juhhov, hallituksen jäsen

MTÜ Läänerannik (NGO West Coastland)

- Meelis Mägi, hallituksen jäsen

MTÜ Nõmme Tee Selts (Nõmme Road Society)

- Helle Vilu, hallituksen jäsen

MTÜ Pärandkoosluste Kaitse Ühing (Estonian Seminatural Community Conservation Association)

- Kadri Tali, hallituksen jäsen

MTÜ Tartu Üliõpilaste Looduskaitsering (Tartu Student Nature Protection Circle )

- Mart Gaskov, hallituksen jäsen

LIITTEET

1 Viron ympäristöministeriön lausunto rajat ylittävien vaikutusten arviointiselostuksesta (vea1.pdf)

2 Viron kanta rajat ylittävään YVA:aan (vea2.pdf)

3 Viron ympäristöministeriön kirje Suomen ympäristöministeriölle Viron kannasta neuvotteluihin kansainvälisestä yvasta (vla.pdf)

4 Edellisen kirjeen liite 1 (vla1.pdf)

5 Edellisen kirjeen liite 2 (vla2.pdf)

6. Suomen kirje Virolle tarkkailuohjelmasta (Tarkkailuohjelmaliite.pdf)

7. Mart Jüssi: Seals in the Gulf of Finland: critique of the Nord Stream

Environment Impact Assessment and related documents. (Hyljeliite.pdf)