Ämmässuon tuhkan ja kuonan loppusijoitusluvasta
(7.4.2009)
UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS
ASIA Mielipide YTV Jätehuollon tuhkan ja kuonan loppusijoitusta koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta
VIITE Dno UUS-2008-Y-691-111
MUISTUTUKSEN ANTAJA
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry., Helsinki
PROSESSIOSOITE
Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola
Puhelin: (09) 228 08 266, 0400 615 530
Sähköposti: uusimaa (at) sll.fi
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry
c/o Suomen luonnonsuojeluliitto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
MUISTUTUS Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry:n käsityksen mukaan ongelmajätteeksi luokiteltavien tuhkan ja kuonan sijoittamista Ämmässuon kaatopaikalle ei tule hyväksyä.
Ympäristönsuojelupiiri toteaa lisäksi, että YTV Jätehuollon ympäristölupahakemus on niin puutteellinen, että sitä ei voi ottaa lupaharkinnan perustaksi.
Ympäristönsuojelupiiri arvioi seuraavassa lyhyesti joitakin keskeisistä seikoista ja puutteellisuuksista.
Ämmässuo ongelmajätteen sijoituspaikkana
Ämmässuo on vedenjakajaylänköä, ja sellaisena täysin sopimaton ongelmajätteen sijoituspaikaksi. On myös huomattava, että Ämmässuolta ohjautuvat vedet valuvat osin Dämmanin tekojärveen, joka on Espoon Veden raakavesilähde. Vedet ohjautuvat viime kädessä Loojärveen ja Espoonlahteen.
Ympäristölupahakemuksessa kuvaillaan alueen maaperää ja todetaan, että laajennusalueella kallion pintaosa on melko runsaasti rakoillutta ja vettä johtavaa. Loppusijoitusalueen kohdalla on vaakarakoilun lisäksi havaittavissa pystyrakoilua. Pystyrakoilussa on havaittavissa viitteitä veden virtauksesta. Ongelmajätteen sijoittaminen kyseisen kaltaiseen maaperään aiheuttaa huomattavan turvallisuusriskin.
Sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa tulisi korostetusti huomioida varovaisuusperiaate.
YVA -arvioinnin puutteellisuus
Kyseessä on hakemus ongelmajätteeksi luokiteltavien tuhka- ja kuona-aineiden loppusijoittamisesta kaatopaikalle, joten hankkeen ympäristövaikutukset on ollut arvioitava. YTV Jätehuoltolaitos on teettänyt YVA -arvioinnin, jonka selostus on julkaistu 10.1.2005.
Laadittu YVA -arviointi on täysin riittämätön nyt käsittelyssä olevan ympäristölupahakemuksen pohjaksi. Ympäristövaikutukset tulisi
arvioida uusimman tiedon pohjalta ja nimenomaan nykyisen hankkeen kannalta.
YVA -arvioinnin vaihtoehtovertailussa olisi myös oltava mukana jätelain ensisijaiset vaihtoehdot eli vertailtava jätteiden synnyn ehkäisyn, kierrätyksen, energiahyödyntämisen ja polton vaikutuksia tuhkien ja kuonien määrään ja haitallisuuteen.
Ympäristölupahakemuksen puutteellisuuksia
- Ympäristönsuojeluasetuksen 9 - 12 §:ssä määrätään lupahakemuksen tarkempi sisältö ja hakemukseen liitettävät tiedot. On todettava, että hakemus ei täytä asetuksen vaatimuksia. Hakemus on myös kautta linjan ylimalkainen ja epämääräinen. Siinä toistuvat jatkuvasti ilmaisut "todennäköisesti" , "oletettavasti", "mahdollisesti", "saattaa", "epätodennäköisesti". Kun on kyse ongelmajätteen loppusijoittamisesta, selvitysten olisi oltava niin kattavia ja tarkkoja ettei epämääräisyyksiä esiinny.
- Hakemuksessa myös jätetään jatkuvasti lupaharkinnan kannalta oleellisia seikkoja tulevien selvitysten ja tarkasteluiden varaan. Ratkaisut ja niiden vaikutukset olisi selvitettävä lupahakemuksessa, ei jossakin tulevassa tarkastelussa. Lupaviranomaisen ja myös yleisön olisi saatava kaikki oleelliset tiedot jo lupahakemuksessa.
- Voidaan myös huomauttaa, että massapolttolaitoksen ja sen tuottamien tuhkien loppusijoituksen ympäristölupa olisi syytä käsitellä yhdessä, koska laitoksen lopullinen konstruktio ja savukaasujen tarkemmat käsittelytekniset yksityiskohdat määräytyvät lopullisesti vasta polttolaitoksen ympäristölupalupavaiheessa ja tällä on erittäin suuri merkitys tuhkajätteen koostumuksen ja esikäsittelytoimenpiteiden kannalta.
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tuo vielä esiin eräitä oleellisia puutteellisuuksia ja avoimia kysymyksiä.
- Hakemuksessa ei riittävästi määritellä vastaanotettavaa polttojätteen määrää/sen haitta-ainepitoisuuksia/sen alkuperää eikä sen mahdollista esilajittelua Ämmässuolla
- Hakemuksessa ei riittävän tarkasti ilmoiteta aluetta, jolta jätettä aiotaan ottaa käsiteltäväksi ja minkä laitosten jätettä on tarkoitus käsitellä
- Hakemukseen pitäisi liittää tarkempi analyysi lajittelemattoman yhdyskuntajätteen sisältämistä ongelmajätteistä
- Yvassa vuodelta 2005 puhuttiin asbestijätteen sijoittamisesta samaan onkaloon, nyt ei ollut tarkempaa esitystä muista alueelle sijoitettavista ongelmajätteistä
- Kuinka stabiloinnin jälkeen betonimassa sijoitetaan soluun ? Mikäli valetaan suuri yhtenäinen jätekappale, ei sen purkaminen turvallisesti ole enää mahdollista. Tuhkan korkeat kloori- ja kloridi pitoisuudet saattavat rapauttaa betonimassan ennalta-arvaamattomasti, kun massaan pääsee kosteutta
- Jätesolun kattaminen lopulta sekajätteellä hankaloittaa myös tulevaisuudessa alueen jälkihoitoa ja saattaa olla turvallisuusriski, hakemuksessa ei selvitetä kuinka haittavaikutuksia valvotaan eikä miten haittavaikutusten ilmaantuessa ne korjataan
- Onnettomuustilanteessa hienojakoisen herkästi leviävän tuhkan pääseminen ympäristöön aiotaan estää kastelemalla, hakemuksessa ei selvitetä miten kasteluvesien pääseminen ympäristöön estetään
AIKA JA PAIKKA
Helsinki 7 päivänä huhtikuuta 2009.
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry.
Leo Stranius Tapani Veistola
puheenjohtaja luonnonsuojelusihteeri

