Omat työkalut
SLL Piiri Kannanotot Lausunto Vantaan Riipilän kiviaineksen oton yva-ohjelmasta

Lausunto Vantaan Riipilän kiviaineksen oton yva-ohjelmasta

(2.10.2009)

Uudenmaan ympäristökeskukselle

Viitaten kuulutukseenne

Lausunto Vantaan Riipilän kiviaineksen oton yva-ohjelmasta

Suomen luonnonsuojeluliittoa Vantaalla edustavat Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Vantaan ympäristöyhdistys lausuvat asiasta yhdessä seuraavaa:
 
Vaihtoehdot


Yva-ohjelmassa hankkeelle on esitetty vain kaksi vaihtoehtoa. Tätä ratkaisua ei ole perusteltu. Vaihtoehtoja tulee kuitenkin olla enemmän, jotta niiden erilaisia vaikutuksia ympäristöön voidaan arvioida ja ennalta ehkäistä tehokkaasti. Tässä lausunnossa on myöhemmin esitetty erilaisia ongelmia, joiden perusteella voisi rakentaa lisää erilaisia haittoja vähentäviä vaihtoehtoja. Jo yva-ohjelman tietojen perusteella on nimittäin selvää, että VE 1 ei ole ympäristöoikeudellisesti toteuttamiskelpoinen.

Aikataulu


Yva-ohjelma on nähtävillä 2.10. asti ja selostuksen on arvioitu olevan valmis joulukuussa. Tähän väliin ei jää riittävästi aikaa yhteysviranomaisen lausunnolle ja tarvittaville lisäselvityksille. Lisäksi ajankohta ei ole paras mahdollinen luontoselvityksiä varten.
 
Yvassa ei mainittu hankkeen toiminta-aikoja. Nämä tulee ilmoittaa, jotta toiminnan sosiaalisia  sekä melun aiheuttamia vaikutuksia voidaan arvioida.


Luontoselvitykset
 
Lajit

Selvitys ympäristön nykytilasta ei ole riittävä. Yva-ohjelmassa tulisi mainita edes alueen tyypillistä lajistoa (linnut, nisäkkäät, kasvit ja hyönteiset). Uhanalaista lajistoa tulee selvittää myös maastokäynneillä.

Alueen eteläosassa Riipilän metsässä on tehty liito-oravasta havaintoja vuonna 2007. Myös Uudenmaan ympäristökeskus on vuonna 2008 todennut alueen olevan edelleen liito-oravan elinaluetta. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain mukaan kiellettyä.

Vanha metsä

Lisäksi Riipilän metsä kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Vanhat metsät ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Esimerkiksi Suomen uhanalaisista metsälajeista 31 prosenttia elää vanhoissa metsissä. Alueen luontoarvot säilyttävä vaihtoehto tulee sisällyttää yvan vaihtoehtoihin.  Alueelta tulee myös tarkastaa maastokäynnein suojeluarvoja indikoivat nisäkkäät, linnut, hyönteiset, jäkälät, sammalet ja kääpäsienet.

Välilliset vaikutukset luonnonsuojelualueille


Hankealue jakaantuu viiteen valuma-alueeseen. Niistä kolmen valumavedet laskevat Lamminsuonojaan, joka kulkee Lamminsuon luonnonsuojelualueelle. Luontokartoitukset täytyy ulottaa myös Lamminsuolle asti. Suon lajistoon kuuluvat muun muassa harvinainen punakämmekkä sekä liito-orava. Luontokartoitus vaatii myös maastokäyntejä, sitä ei voi tehdä kirjoituspöytätyönä.

Hankealueen koillispuolella on Josvaholmin luonnonsuojelualue. Alue on mainittu kaavoituksen yhteydessä yva-ohjelmassa. Sitä ei ole kuitenkaan merkitty karttaan, joka käsittelee suojelualueita. Ohjelmassa ei myöskään ollut mainintaa alueen luontokartoituksista. Valuma-alueen 5 valumavedet kuitenkin kulkevat Josvaholmin läpi, joten tämä alue on ehdottomasti otettava tarkasteluun.

Maakunnallinen ekoyhtey
s

Yva-ohjelman vakavimpia puutteita on, että sen mukaan ei olla lainkaan arvioimassa hankkeen vaikutuksia suoraan hankealueen läpi kulkevalla maakuntatason ekoyhteydelle. Se on osoitettu karkealla tasolla muun muassa Uudenmaan maakuntakaavassa.

Tämä yhteys on yksi harvoista koko Helsinki-Hämeenlinna -välillä jäljellä olevista metsäyhteyksistä, jotka yhä yhdistävät moottoritien länsi- ja itäpuoliset metsäalueet toisiinsa. Tässä tapauksessa on kyse Nuuksion-Vestran metsät ja Keski-Uudenmaan metsät yhdistävästä erittäin tärkeästä yhteydestä.

Yva-ohjelmassa väitetään virheellisesti, että hankkeen luontovaikutukset rajoittuisivat vain itse hankealueelle. Toteutuessaan hanke kuitenkin katkaisisi tämän ekoyhteyden täysin. Tällä olisi maakunnallisia luontovaikutuksia.

Yvassa pitäisi myös käsitellä hankkeen suhdetta lainvoimaisiin kaavoihin. Tämän viheryhteyden säilymistä on turvattu niin maakuntakaavan kuin Vantaan oikeusvaikutuksellisen yleiskaavankin ratkaisuilla, joiden kanssa hanke on selkeässä ristiriidassa.

Vesistöt

Vesistöjen vedenlaadun nykytilasta ei ollut ilmoitettu mitään tietoja. Niitä tarvitaan, jotta toiminnan vaikutuksia vesistöihin voitaisiin arvioida ja mitata.

Yva-ohjelmassa on ilmoitettu, että Lamminsuonojan vedestä otetaan yksi vesinäyte. Vain yksi näyte ei kuitenkaan riitä kertomaan vedenlaatua vaan seurantaa tulee olla pidemmältä aikaväliltä.

Vesistöjen eliöstöstä ei ollut nykytilan tietoa ja se tuleekin kartoittaa. Esimerkiksi Virtavesien hoitoyhdistys (Virho) on istuttanut Lamminsuonojaan taimenta. Luonnostaan sieltä löytyy muun muassa haukia ja purokatkaa.

Kiviaineksen otto lisää valumavesiä ja muuttaa valumien virtaussuuntia. Alueen vesistöjen tulvaherkkyys tulee selvittää.
 
Yvassa tulee selvittää ovatko alueen läheisyydessä olevat lähteet luonnontilaisia, onko toiminnalla vaikutusta niiden nykytilaan ja elääkö niissä harvinaisia sammalia tai hyönteisiä.


Jälkihoito

Alueen jälkihoito tulee selvittää monipuolisemmin. Jos seinämät jätetään jyrkiksi, ne aiheuttavat vaaratilanteita. Seinämät tulisi loiventaa rinteiksi, koska kallion rakoihin jäävä vesi jäätyessään ja sulaessaan heikentää rikkonaisten seinämien pysyvyyttä. Jälkihoidon tarkoituksena on sopeuttaa alue takaisin ympäristöön. Jyrkät seinämät hankealueen ympärillä eivät toteuta tätä tarkoitusta.


Liikenne


Alueen mahdollinen hirvi- ja peurakanta tulee selvittää lisääntyvän liikenneonnettomuusriskin varalta.

Pöly

Pölymallinnuksessa on huomioitava myös tuulen vaikutus pölyn leviämisessä.

Tärinä


Tärinän merkitys ympäristöongelmana on tiedostettu vasta aivan viime aikoina. Tällaisessa hankkeessa tärinäselvitykset on syytä tehdä kunnolla. Lähialueen talojen rakenteita tulee tutkia, jotta varmistetaan ettei hankkeesta ole niille vaaraa.

Sosiaaliset vaikutukset

Yvassa mainitaan lähialueen asukkaat, mutta aluetta ei ole tarkemmin kuvattu.

Sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa olisi hyvä tehdä asukaskyselyjä postitse riittävän laajalle alueelle. Alueen virkistyskäyttö ulottuu laajemmalle kuin vain lähialueen asukkaille. Myös Nurmijärven asukkaat on otettava huomioon kyselyssä.

Alueen virkistyskäytöstä tulisi tehdä paremmat selvitykset. Mitä vaikutuksia toiminnalla on alueen läpi kulkevan ratsastusreitin käyttäjille? Onko alueella marjastus- ja sienestysarvoja?


Melu

Vaihtoehtoja säädettäessä ja  melun vaikutuksia arvioitaessa pitää tavoitteeksi ottaa, että
melun raha-arvoja ei saa ylittää yhtenäkään päivänä. Jos melu arvioidaan keskimääräisen toiminnan mukaan, arvioitu taso ylittyy usein. Aina toiminnan ollessa keskimääräistä vilkkaampaa tai sääolosuhteiden ollessa melun leviämiselle suotuista, arviot jäävät selvästi toteutumaa alhaisemmaksi. Meluarviot tulee siis tehdä vilkkaimman toiminnan mukaan ja sääolosuhteiden ollessa melun leviämiselle suotuisat.


Yhteenveto

Yva-ohjelmaa tulee kehittää muun muassa vaihtoehtojen, aikataulun ja eri selvitysten suhteen. Yva-selostusta ei voi tehdä ilman syvällisiä muutoksia ohjelmaan.

UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI RY.

 

Pertti Sundqvist                        Tapani Veistola
varapuheenjohtaja                  luonnonsuojeluasiantuntija

 VANTAAN YMPÄRISTÖYHDISTYS RY.


Kimmo Jääskeläinen        Pekka Kumpulainen
puheenjohtaja            sihteeri

Tehdyt toimenpiteet