Vastaselitys KHO:lle Kivikoplan jutussa

KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE                       
                                       
VIITE
Vastaselityspyyntöönne 10.6.2009 Dnro 0951/1/09

ASIA
Vastaselitys Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan ja Kivikopla Oy:n selityksiin

VASTASELITYKSEN ANTAJA

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry., Helsinki

PROSESSIOSOITE
Luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry.
c/o Suomen luonnonsuojeluliitto
Kotkankatu 9
00510 HELSINKI
Puhelin (09) 228 08 266
Telekopio (09) 228 08 200
Sähköposti uusimaa (at) sll.fi

VASTASELITYS

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry. kiittää vastaselityspyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

1 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta

Kaupunkisuunnittelulautakunta ei ole lausunut valituksestamme mitään.

Miksi se ei lausunut tai itse valittanut asiasta? Asian taustalla olevat syyt ja nykyinen kokonaistilanne selviävät hyvin kaupungin omille kaupunginhallituksen jäsenilleen 25.5.2009 tekemästä muistiosta (liite).

Näkemyksemme mukaan kysymys on kaupungin johdon ja nälkälakollakin kaupunkia painostaneen yrittäjän sopimuksesta. Siksi kaupunki ei valittanut päätöksestä eikä lausunut valituksestamme. Yleisen edun ja laillisuuden valvonta on tässä asiassa siksi siirtynyt kansalaisjärjestöille.

2 Kivikopla Oy.

Valitusoikeus

Kivikopla ei kiistänyt valitusoikeuttamme vaikka epäili sitä ("lienee").

Selvyyden vuoksi todettakoon, että Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin tarkoituksena on sen sääntöjen mukaan muun muassa "monimuotoisen luonnon ja elinkelpoisen elinympäristön suojeleminen" (2 §). Espoo kuuluu sen toimialueeseen (5 §). Näistä syistä Uudenmaan ympäristönsuojelupiirillä on kiistatta MRL:n 193.1 §:n kohdan 6 mukainen valitusoikeus.

1 Lautakunnan toimivalta

Kukaan ei ole nähdäksemme esittänyt miksi kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei olisi näissä MRL:n asioissa toimivaltaa. Ja jos sitä ei ole Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalla, kenellä sitten olisi?

2 Hakemusasia

Kuten valituksessamme totesimme:

"MRL 176.1 §:n mukaan tilapäisen rakennuksen rakentamiseksi voidaan myöntää lupa enintään viiden vuoden ajaksi. Jatkoluvan myöntäminen vaatii poikkeamista ja hakemus on käsiteltävä MRL 171 ja 172 §:n mukaisena poikkeamisena MRL 176 §:n säännöksestä. Koska rakennuspaikka sijaitsee suunnittelutarvealueella, vaaditaan lisäksi MRL 137 §:n tarkoittama suunnittelutarveratkaisu."

Ja lisäksi:

"Kivikopla Oy ei ole hakenut poikkeamista MRL 176.1 §:n säännöksestä eikä hakemuksessaan muutoinkaan perustellut, miksi tämän säännöksen määräyksestä tulisi poiketa."

Toisin sanoen ei ole lainkaan epäselvää mitä pykäliä tässä asiassa pitää soveltaa.

3 Hakemuksen puutteellisuus

Itse myymälästä ei tietenkään voi syntyä suuria vesistöpäästöjä, ellei alueella ruveta jalostamaan kiveä. Rakentaminen valuma-alueella lisää kuitenkin aina hulevesikuormitusta, muun muassa päällystettyjen pintojen ja kattojen takia. Pienikin päästölisäys on Matalajärven tapauksessa haitallista. Selityksessä mainitun Tiina Seppälän selvityksen mukaan järvi on jo nyt niin huonossa kunnossa, että nykyisiä päästöjä pitäisi joka toiminnan osalta vähentää peräti 50–60 %.

Mutta tässä MRL:n poikkeamispäätösasiasta vesistöpäästöt ovat vain pieni murto-osa.

Asian ydin on, että hanke aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei ole sopiva maisemalliselta kannalta ja vaikeuttaa erityisten luonnon- ja kulttuuriperinnön arvojen säilyttämistä ja luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Rakennusluvan myöntämisen edellytyksiä suunnittelutarvealueella ei ole. Poikkeamisen edellytykset eivät täyty eikä niille ole erityisiä edellytyksiä.

4 Päätöksen perustelut

Päätösten perustelujen laajuudesta hallintolainkäyttölain 45 § on perin niukkasanainen. Mielestämme tapaus oli niin ilmiselvä, että siihen ei pitkiä selitystekstejä tarvittu.

Sitä vastoin olennaista on, että hakija ei pystynyt perustelemaan hakemustaan. Hänen olisi pitänyt esittää muun muassa erityisiä syitä, joiden takia kaavasta olisi pitänyt myöntää poikkeus. Näin ei tapahtunut. Siksi hakemus hylättiin, kuten oikein onkin. 

Oikeudenkäyntikulut

Koko prosessi on lähtenyt liikkeelle Kivikopla Oy:n omasta poikkeamispäätöshakemuksesta. Se hyötyy taloudellisesti jokaisesta päivästä, jolloin asia on kesken ja se voi toimia luvattomissa rakennuksissa. Näistä syistä ei ole kohtuutonta, että se joutuu maksamaan oikeudenkäyntikulunsa.

YHTEENVETO

Asiassa ei ole ilmennyt mitään uutta, jonka takia meidän pitäisi muuttaa vaatimuksiamme.

UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI R.Y.


Leo Stranius        Tapani Veistola
puheenjohtaja        luonnonsuojelusihteeri

LIITE
Espoon muistio 25.5.2009