Lausunto Metsähallituksen selvityksestä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä

Ympäristöministeriölle

Viitaten tiedotteeseenne 12.3.2010

Lausunto Metsähallituksen selvityksestä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää Metsähallituksen selvitystä hyvänä ja asiantuntevasti tehtynä.

Kansallispuiston tarve

Sipoonkorpi täyttää luonnonsuojelulain vaatimukset kansallispuistolle kirkkaasti.

Sipoonkorpi tuo merkittävää lisäarvoa kansallispuistoverkostollemme.

• Se on tärkeä osa Porkkalasta Östersundomiin (Itäsalmeen) ulottuvaa pääkaupunkiseudun viherkehää.

• Pääkaupunkiseudun itäosaan tarvitaan suojelu- ja virkistysalue. Sipoonkorpi olisi Nuuksion itäinen vastine. Se vähentäisi osaltaan Nuuksioon kohdistuvia käyttöpaineita ja kulumista.

• Sipoonkorpi olisi myös Itä-Uudenmaan ensimmäinen kansallispuisto.

• Lisäksi kansallispuisto yhdistäisi rannikon lintuvedet sisämaan erämaisiin metsiin ja soihin tavalla, mikä ei toteudu missään nykyisessä kansallispuistossamme.

• Östersundomin alueelle ehdotetut osa-alueet tuottavat huomattavaa lisäarvoa Sipoonkorven metsäiselle mannerosalle.

Rajaus

Sipoonkorven kansallispuisto tulee perustaa Metsähallituksen laajimman vaihtoehdon (VE3) pohjalle. Siihen kuuluvat Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen ehdotetun kansallispuiston alueella omistamat maat ja vedet tulee liittää kansallispuistoon heti sen perustamisen jälkeen.

Tämän lisäksi puistoon tulee tulee liittää Helsingin kaupungin Hältingtreskin, Talosaaren ja Kasabergetin alueet sekä Mustavuoren lehdon Natura 2000-alue kokonaisuudessaan:

• Talosaari yhdistää Torpvikenin ja Kapellvikenin Natura 2000 -alueet. Talosaaresta löytyy edustavia runsaslahopuustoisia kuusivaltaisia metsiä, lehtoja ja kalliometsiä. Saaren itäosan kalliomäen päällä on harvinainen luonnontilaisen kalliometsän ja kangasrämeen mosaiikki. Talosaari on myös merkittävä virkistysalue ja läheisen hevostallin maastoretkien kohde.

• Kasabergetin itäosa rajautuu Natura 2000 -alueeseen entistä kunnan rajaa pitkin. Laajennuksella saavutettaisiin alueen arvojen kannalta perustellumpi ja ekologisempi rajaus. Kasaberget on luokiteltu myös valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi ja sillä on virkistysarvoja. Koko suojelematon itäosa toimii erittäin tärkeänä Natura-alueen suojavyöhykkeenä, jota ilman Natura-alueelle aiheutuisi tulevaisuudessa vakavia kulumisongelmia.

• Hältingträsk on Landbon itäpuolella oleva alue. Se on sekoitus arvokkaita luonnontilaisia metsiä, jyrkkäpiirteisiä kallioalueita sekä näiden välisiä metsiä ja soita. Varsinkin luonnontilaisen Hältingträsk-lammen ympäristö on Sipoonkorven suosituimpiin kuuluvia virkistys- ja retkikohteita.

Lisäksi myöhemmin kansallispuistoon kannattaa hankkia yksityismaita vapaaehtoisin kaupoin ja maanvaihdoin.

Ekologiset yhteydet

Kansallispuiston perustamisen lisäksi on tärkeää turvata sen osien ekologisten käytävien, puskurivyöhykkeiden sekä muiden luonto- ja virkistysalueiden säilyminen tulevassa maankäytössä.

Ekologisia yhteyksiä tulee vaalia myös turvaamalla riittävät yhteydet moottoritien yli ja ali meren ja sisämaan välillä. Esimerkiksi Stora Dammista lähtevän puron alitusta voidaan tarvittaessa laajentaa isommille eläimille sopivaksi. Lisäksi alueelle tarvitaan tien ylittävä tarpeeksi leveä vihersilta tai -kansi.

Yhteenveto

Sipoonkorven kansallispuisto olisi merkittävä lisä kansallispuistoverkostoon. Se juhlistaisi Luonnon monimuotoisuuden vuotta 2010. Siksi ympäristöministeriön tulee valmistella ehdotus Sipoonkorven kansallispuistosta viivyttelemättä.

UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI RY.

Leo Stranius      Tapani Veistola

puheenjohtaja    luonnonsuojeluasiantuntija

LIITE Täydennämme lausuntoamme myöhemmin Sipoonkorpi-ryhmän tuottamalla kartalla.