Lausunto UUS:lle Raaseporin-Inkoon merituulipuiston yva-ohjelmasta

Uudenmaan ympäristökeskukselle

Viitaten kuulutukseenne 27.5.2009


Lausunto Raaseporin–Inkoon edustan merituulipuiston yva-ohjelmasta


Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton piirijärjestö. Raasepori ja Inkoo kuuluvat sen toimialueeseen.

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kannattaa uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä. Piiri pitää tuulivoimahankkeita hyvänä askeleena haluttaessa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tuulivoimaloistakin on haittoja, mutta niitä voidaan ennalta ehkäistä tehokkaasti valitsemalla niille luonnon kannalta haitattomimmat sijoituspaikat. Samalla voidaan varmistua tuulivoiman sosiaalisesta hyväksyttävyydestä. Siksi on hyvä, että Raasepori-Inkoon hankkeestakin tehdään yva.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on varsin kattava mutta monelta osin kuitenkin puutteellinen. Kuitenkin varsinkin kappaleessa 5 Arvioitavat ympäristövaikutukset tulisi tarkentaa tehtävien inventointien laajuutta, aikoja sekä menetelmiä. Myös yvan aikataulu on turhan tiukka.

3.4 Hankkeen vaihtoehdot

Hankkeen vaihtoehto 2 on kuvailu hieman epäselvästi. Ohjelmaa tulisi selventää esimerkiksi kuvailemalla tarkemmin mahdollisia vaihtoehtoja vaikkapa lukumäärän ja sijoittelun osalta. Yva-ohjelmassa ei myöskään ole huomioitu vaihtoehtoista sijoituspaikkaa sähköverkkoon liittämiseksi.

5.3 Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta

Kuten kappaleessa 4.4 on todettu, tuulipuiston alue rajautuu lukuisaan joukkoon suojelu- ja Natura 2000 -alueita. Tämän vuoksi on vaikutusalueena pidettävä myös niitä. Yvassa on tehtävä myös luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi.

5.5.2 Ruoppaukset ja läjitykset

Suunnitellun tuulipuiston perustaminen edustaa mittavia töitä merenpohjassa. Tämän vuoksi on tehtävä mallinnus veden samenemisesta hankealueella ja sen ympäristössä. Lisäksi on selvitettävä haitta-aineiden ja ravinteiden leviäminen vapautuvasta sedimentistä. Huomioon on otettava myös kaikki rakentamistoiminnan aiheuttamat häiriöt sedimenttien vapautumiselle, kuten ankkureiden siirtely, massojen siirtely, kaapeleiden laskeminen jne.

On selvitettävä myös tuulivoimaloiden rakenteista irtoavien haitta-aineiden leviäminen. Tällainen haitta-aine saattaa olla esimerkiksi anodeista vapautuva sinkki.


5.6.1 Vaikutukset merialueeseen

Tuulivoimalat ja niiden perustukset saattavat vaikuttaa meren virtauksiin. Vaikutukset riippuvat tietysti yksittäisten voimaloiden paikoista ja perustamistavoista. Mikäli voimaloiden määrä on suuri, tulee arvioida, onko syytä tarkemmin mallintaa virtausten muuttumista. Tammisaaren saaristossa veden laatu on huono. Virtausten pienikin vähentyminen saattaa edelleen heikentää veden laatua tai laajentaa huonolaatuisen veden aluetta.

Tuulivoimalat vaikuttavat ilmavirtauksiin sekoittaen niitä ja hieman vaimentaen ilman virtausta. Samalla tuulivoimaloiden jalusta rikkovat aallokkoa. Isolla tuulipuistolla saattaa olla vaikutusta tuulen aiheuttamiin pintavirtauksiin. Sillä taas saattaa olla seurannaisvaikutuksia veden vaihtumiseen Tammisaaren saaristossa.

Vaikutukset kalastoon

Ohjelmassa todetaan, että selvitettäviin asioihin kuuluu muun muassa kalojen kutualueiden selvittäminen. Alueen matalikoilla saattaa olla merkitystä joiden kalalajien kutualueina. Niitä ei voi selvittää pelkästään ohjelmassa esitetyillä haastatteluilla ja kirjallisilla kyselyillä. Niistä tarvitaan varmempaa tutkimustietoa. Esimerkiksi kampelakannat ovat supistuneet eikä varmaa tietoa supistumisen syistä ole julkaistu.

Kalastovaikutukset saattavat ulottua rakentamisesta myös käytön aikaan. Jossain tutkimuksissa on todettu tuulivoimaloiden aiheuttamien värähtelyiden siirtyvän mereen. Eri taajuiset värähtelyt saattavat vaikuttaa kalastoon.

Merinisäkkäät

Virossa on tehty tutkimus melun vaikutuksesta hylkeisiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee tarkistaa, onko tuulivoimaloista mereen välittyvillä äänillä vaikutusta hylkeisiin.

5.6.2. Vaikutukset linnustoon

Vaikka alueella ei ole saaria lintujen pesimäpaikaksi, sen matalikoilla saattaa olla merkitystä lintujen levähdys- ja ruokailupaikkoina.

Suunnitellun hankealueen läpi muuttaa paljon lintuja keväisin sekä syksyisin. Lintujen muuttolinjat tulee selvittää hankealueen kohdalla riittävän pitkiltä ajanjaksoilta sekä kevät- että syysmuuttokauden osalta. Huomattavaa on, että alueella kulkee itä-länsisuuntaisesti kulkee vesilintuja, lokkeja ja niin sanottua arktista muuttoa (esimerkiksi sepelhanhet). Etelä-pohjoissuuntaisesti menee taas kotimaassa pesivien lintujen muuttoa (runsaasti varpuslintuja, petolintuja sekä esimerkiksi kurkia).

Tuulipuiston aluetta koskevia muuttotutkimuksia on erittäin vähän. Siksi lintujen muuton selvittäminen on tehtävä huolellisesti. Edellytämme linnustoselvityksestä selkeän menetelmän kuvaamista ohjelmaan. Tutkimuksen pitää kestää kaksi vuotta tarpeellisen pohjan saamiseksi arviointia varten. Parasta olisi selvittää näkyvän muuton lisäksi "näkymätöntä" pikkulintumuuttoa ja yömuuttoa esimerkiksi käyttötarkoitukseen sopivalla tutkalla.

Merikotkan esiintyminen alueella tulee erityisesti selvittää. Ne istuvat mielellään erilaisilla pylväillä ja törmäävät herkästi tuulivoimaloiden siipiin.

Lisäksi on suunniteltava seurantaohjelma tuulipuiston vaikutuksista lintuihin koko tuulipuiston olemassa olon ajaksi.

Lue lisää: LANGSTON, R.H.W.  & J. D. PULLAN 2003: Windfarms and Birds. An analysis of the effects of windfarms on birds, and guidance on environmental assessment criteria and site selection issues. Convention on the Conservation of European Wildlife and Natural Habitats. Bern Convention.

5.6.3 Vaikutukset suojeluarvoihin ja Natura-vaikutukset

Uhanalaiset eliölajit

+ Lepakot

Lepakot ovat EY:n luontodirektiivissä erityisesti suojeltuja lajeja. Osa Suomen lepakoista muuttaa talveksi etelään. Lepakoiden muuttoreittejä ei vielä tunneta tarpeeksi. Tuulivoimaloilla voi olla erittäin haitallisia vaikutuksia ohi lentäviin lepakoihin. Yvassa tulee selvittää onko alueella lepakoiden käyttämiä muuttoreittejä.

Ohjeistuksena viittaamme Eurobats-julkaisuun ja vastaaviin selvityksiin muualla. Eurobats-ohjeen mukaan on näin tärkeän muuttoväylän tutkimukseen käytettävä kaksi maastokautta. Myös tutkimusalueen tulee olla laajempi ja Eurobats-ohjeen mukainen. On arvioitava myös ilmastonmuutoksen vaikutukset lepakkojen muuttoon koko tuulipuiston käytön ajalle. On ilmeistä, että muuttavien lepakoiden määrä kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. Selostuksessa on arvioitava ilmastonmuutoksen vaikutukset lepakkojen muuttoon koko tuulipuiston käytön ajalle.

On suunniteltava myös seurantaohjelma tuulipuiston vaikutuksista lepakoihin koko tuulipuiston olemassaolon ajaksi Eurobats-ohjeistuksen mukaisesti. Eurobats-ohjeesta (numero 3,   http://www.eurobats.org/publications/publication_series.htm) on Suomen muuttoaikatauluihin sovellettu suomenkielinen käännös, joka julkaistaan hyvin pian.

Muita lepakkoasiaa selventäviä julkaisuja: AHLÉN, INGEMAR. ym. 2007: Bats and offshore wind turbines studied in southern Scandinavia. VINDVAL. Report 5571. The Swedish Environmental Protection Agency sekä BACH, L. 2001: Fledermäuse und Windenergienutzung – reale Probleme oder Einbildung? Vogelkdl. Ber. Niedersachs. 33: 119-124.

5.6.4 Maisema

Uudenmaan saaristoalue on hyvin tärkeä vapaa-ajan asumiselle. Alueella on runsaasti mökkejä ja sitä käytetään paljon veneilyyn. Vaikutukset maisemaan tulee arvioida erityisen tarkasti.


5.6.6 Melu

On oletettavaa, ettei tuulivoimaloiden melu aiheuta lähimmilläkään häiriintyvillä alueilla yleisimmin käytettyjen melurajojen ylittymistä. Pelkkä melun voimakkuus ei kuitenkaan kuvaa sen häiritsevyyttä. EU on jo jonkin aikaa yrittänyt selvittää, miten häiritsevyyttä voisi mitata tai miten sitä voisi käyttää melurajojen asettamisessa (insinööri Kari Pesonen, suullinen tiedonanto). Tuulivoimalan melu saattaa olla häiritsevä ja ärsyttävä vaikka se olisi hiljaistakin. Yvassa tulee ottaa huomioon erilaiset melun muodot arvioitaessa meluvaikutuksia. Tuulivoimala saattaa aiheuttaa taustakohinan vaihtelua siten, että tuulivoimalan siipi ajoittain katkoo ja heijastaa siihen osuvaa ääntä. Loma-asumiseen käytettävissä kohteissa sellainen sykkivä ääni saattaa olla erityisen häiritsevä ja asumisen viihtyisyyttä vähentävä.

Melun osalta tulisi myös kiinnittää huomiota myös liikenteen lisääntymiseen ja melun välttämiseen sekä rakennusaikana että huoltotoimia suoritettaessa. Tällä liikenteen ja itse tuulivoimaloiden käyttämisellä on vaikutuksia myös alueen eläimistöön (esimerkiksi merinisäkkäät).


5.6.8 Vaikutukset ihmisiin

Virkistysarvojen heikentyminen osalta olisi menetelmiä täsmennettävä. Yleisötilaisuuksissa on ilmennyt tuulivoimaloita kohtaan ilmennyttä terveydellistäkin pelkoa. Vaikka se on meidän mielestämme perusteetonta, sen laajuus ja syyt olisi hyvä selvittää. Lisäksi tulee selvittää tuulipuiston sosiaalinen kestävyys kattavalla selvityksellä.

+ Muut vaikutukset

On selvitettävä mahdolliset sota- ja ampuma-tarvikkeet alueelta esimerkiksi puolustusvoimilta.

Vaikutus eri kaasuputkihankkeisiin pitää selvittää.

Mahdollisesta säätövoiman tarpeesta tulee kirjoittaa selostukseen oma kappale, koska tästä asiasta on paljon epäselvyyksiä julkisuudessakin. Tarvitseeko tuulivoima nykyään vielä säätö- ja varavoimaa? Jos tarvitsee, missä sitä Raasepori-Inkoon tuulipuistolle tuotettaisiin? Lisäksi pitäisi selvittää lisäksi syntyykö ongelmia siitä, että useamman tuulivoimalan sähkö yhdistetään yhteen kaapeliin ennen mantereelle tuontia.


7 Arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen

+ Espoon sopimuksen mukainen yva

Hankkeesta tulee tehdä myös Espoon sopimuksen mukainen kansainvälinen yva. Perusteluna on Suomen mukana olo vastaavan suuruisessa Viron puolelle suunnitellussa tuulipuistohankkeessa. Suomi on ollut myös vastaavissa Ruotsin tuulivoimayvissa mukana.

Ympäristövaikutukset esimerkiksi arktisen muuton kannalta eivät ole vain paikallisia vaan kohdistuvat laajemmalle alueelle. Lisäksi tulisi arvioida hankkeiden yhteisvaikutuksia lintujen ja lepakoiden muutolle ja muuttoreiteille.

8 Aikataulu

Aikataulu on liian tiukka, koska samana vuonna pitäisi tulla sekä ohjelma että selostus. Tieteellisesti oikeiden perusteiden saamiseksi on luontoinventoinnit suoritettava riittävän pitkän ajan kuluessa ja ne on suoritettava ammattitaitoisten tutkijoiden avulla.

UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI RY.


Pertti Sundqvist        Tapani Veistola
varapuheenjohtaja        luonnonsuojeluasiantuntija