Lausunto UUS:lle Nurmijärven Mäntymäen yva-ohjelmasta

                                    
Uudenmaan ympäristökeskukselle

Viitaten kuulutukseen verkkosivuillanne


Lausunto Nurmijärven Mäntymäen kiviaineksen ottotoiminnan, kiviaineksen käsittelyn ja maan vastaanoton yva-ohjelmasta

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton maakunnallinen piirijärjestö. Piiri toteaa yva-ohjelmasta seuraavaa.

Yleistä

Yva-ohjelman karttakuvat eivät olleet selkeitä ja esimerkiksi kuvasta 4.2 puuttui karttaselite. Karttoja ja valokuvia alueesta tällä hetkellä voisi olla enemmänkin, koska ne havainnollistavat paremmin kyseistä asiaa.

Yva-selostuksessa tulee selventää miten toiminta alueella jakaantuu nykyään ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi varastointialueiden ja muut toiminnan eri vaiheiden sijoittumiset on osoitettava karttakuvalla.

Aikataulu

Aikataulu on liian tiukka. Yva-ohjelman lausumisen jälkeen ei jää riittävästi aikaa tehdä tarvittavia lisäselvityksiä ennen kuin arviointiselostuksen on arvioitu olevan valmis.

Vaihtoehdot

Vaihtoehtoja on nyt vain kaksi. Yva-menettelyssä on kuitenkin tarkoitus verrata eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia, joten nämä kaksi vaihtoehtoa eivät ole riittävät. Ohjelmassa ei ole myöskään perusteltu, miksi on käsitelty vain kahta vaihtoehtoa.


Ylijäämämaiden käsittely

Hankealueella on tarkoitus vastaanottaa myös ylijäämämaata. Maanläjitysalueelle sijoitettavan maa-aineksen haitallisten aineiden pitoisuudet tulee olla valtioneuvoston asetuksen 214/2007 asettamien alempien ohjearvojen mukaisia. Yva-ohjelmassa mainittiin, että vastaanotettavat maat ovat puhtaita, mutta miten estetään mahdolliset riskitilanteet? Yva-selostuksesta on käytävä ilmi mahdolliset vastaanotettavan maaperän tutkimusmenetelmät ja toimenpiteet, joilla estetään maaperästä liukenevien aineosien pääsy vesistöihin.


Pintavedet

Yva-ohjelmasta ei ilmennyt riittävän selkeästi miten pintavesien kanssa tullaan toimimaan. Onko tarkoituksena, että kaikki alueen pintavedet valuvat lopulta eteläosan selkeytysaltaaseen? Jos näin on, niin miten valunnan suunta aiotaan järjestää niin, että kaikki valumavedet todella valuvat lopulta laskeutusaltaaseen. Miten laskeutusaltaan paikka on valittu ja miten kyseiseen kokoon on päädytty. Kokoa mitoitettaessa ei voida huomioida vain keskisadannan lukemaa, koska rankkasateiden ja sulamisvesien aikaan sadanta on suurempaa. Mikä on veden viipymä laskeutusaltaassa? Seurataanko veden laatua?

Toiminnan vaikutus alueen valuma-alueisiin ja virtaussuuntiin tulee selvittää toiminnan aikana ja toiminnan päätyttyä.

Pintavesien tilasta tulee olla systemaattisemmin tutkittua tietoa. Lisäksi vedenlaatua tulee seurata useammasta laskuojasta jo ennen toimintaa. Lisäksi on määriteltävä näytteenottopisteet, joista tullaan seuraamaan vedenlaatua säännöllisesti.

Lisäksi Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri huomauttaa, että lupaehtoja on mahdollisesti rikottu, koska toimija ei ole seurannut vedenlaatua määrätystä näytteenottopisteestä vuosittain vaikka lupaehdot näin velvoittavat (s. 25). Pyydämmekin Uudenmaan ympäristökeskusta tutkimaan onko lupaehtoja rikottu.

Vantaanjoki on tärkeä pintavesialue ja siksi vedenlaatuun liittyvät tutkimukset on tehtävä huolella. Yvassa tulee myös selvittää onko alueella luonnontilaisia puroja tai noroja sekä tutkia alueen vesistöjen lajisto.

Luontoselvitykset

Yvassa tulee olla kartta, johon on merkitty kaikki alueella ja sen läheisyydessä olevat tärkeät luontokohteet. Toiminnan vaikutukset vesitalouteen ja sitä myöten alueen länsipuolella oleviin lehtoihin on selvitettävä. Myös vaikutukset Kaanaan metsään (Natura-alue) ja sen lajistoon (muun muassa pikkusieppo, pohjantikka, haapariippusammal) tulee selvittää.

Maastokäynnit tulee selvittää tarkemmin: kuinka monta kertaa ja milloin maastossa käydään? Yleisesti voidaan sanoa, että ohjelman mukaiset luontoselvitykset eivät ole riittävät eivätkä kerro riittävän selkeästi menetelmistä. Esimerkiksi liito-orava ja lepakkoselvitykset tehdään, mutta ajankohtaa ei kerrota. Menetelmiä on mahdoton kommentoida, jos niitä ei kerrota.

Lisäksi hankkeen vaikutusalueelta tulee selvittää hyönteislajisto ja onko alue osa maakunnallisesti tai alueellisesti tärkeää ekologista verkostoa. 

Maisema

Maasto laskee varsinaisen ottoalueen ulkopuolella jyrkästi kaikkiin ilmansuuntiin. Alueen läheisyydessä on maakunnallisesti arvokas maisema- ja kulttuurialue sekä ulkoilureitit. Maa-aineslain mukaan maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua kauniin maisemakuvan turmeltumista.

Melu

Melun vaikutuksia arvioitaessa on huomioitava melua aiheuttavien toimintojen yhteisvaikutukset alueella. Melumallinnukseen on siis otettava huomioon myös Hämeenlinnan moottoritien sekä lentomelualueen vaikutukset.

Vaikutusalueen mahdolliset hiljaiset alueet tulee selvittää ja tutkia onko niitä melun  vaikutusalueella.

Uudeksi toiminta-ajaksi haetaan klo 6–22 välistä aikaa. Melutason ohjearvojen mukaan klo 22–07 välisenä aikana melutaso ei saa ylittää 45 dB asumiseen käytettävillä alueilla eikä 40 dB loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Yva-ohjelman mukaan lähiasutusalueella melun ohjearvo päiväaikaan ylittyy jo tällä hetkellä.

Sosiaaliset vaikutukset

Sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa on huomioitava, että asukaskyselyjä tehdään myös suoraan vaikutusalueen asukkaille. Kyselyjen tulee yltää riittävän laajalle alueelle ja vastausprosentin tulee olla riittävän suuri, jotta vastausten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä.

Lainsäädäntö

Yvassa tulee selkeästi ilmoittaa ne lainsäädännön kohdat, jotka liittyvät hankkeeseen.



UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI R.Y.



Pertti Sundqvist                    Tapani Veistola
varapuheenjohtaja                    luonnonsuojeluasiantuntija