Lausunto Karkkilan Asemankulman sora-yvan selostuksesta

Uudenmaan ympäristökeskukselle

Viitaten kuulutukseenne 22.4.2009

Lausunto Karkkilan Asemankulman maa-aineksen ottotoiminnan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa asiasta seuraavaa.

Aikataulu

Yva-arviointiohjelman lausuntoajan ja yva-selostuksen välillä ei ollut maastokautta muun muassa uusia luonto- ja muinaismuistoselvityksiä varten. Siksi ne jäivät tekemättä. Tämä yva on siksi "hyvä huono esimerkki" liian kireästä yva-aikataulusta.

Vaihtoehdot

Arviointiohjelmaan verrattuna oli edistystä, että nyt oli 0-vaihtoehdon lisäksi kaksi vaihtoehtoa. Ne eivät kuitenkaan olleet riittävän erilaisia ja vaikutuksia erottelevia. Lopun +-0 -yhteenvetotaulukossa ei 1- ja 2-vaihoehtojen välille syntynytkään mitään eroja. Näin on vaikea rajata ja kehittää hanketta haittojen supistamiseksi (mitigaatiot).

Toiminta
                                  
Varasto-, varikko- ja tankkausalueiden sijainteja toiminnan eri vaiheissa ei ole osoitettu riittävän selkeästi, esimerkiksi karttakuvan avulla. Kaivannaisjätteisiin liittyviä ympäristövaikutuksia, hoitoa ja käytöstä poistamista ei myöskään ole arvioitu riittävästi, vaikka kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma näin vaatiikin.

Melu

Toimijoiden tulee ehdottomasti vielä selvittää ovatko lähialueella sijaitsevat kiinteistöt asuin- vai lomakiinteistöjä. Tämä on välttämätöntä, jotta laskentatuloksia voitaisiin tulkita ja verrata melutasojen ohjearvoihin.

Tulosten mukaan toiminta ylittäisi melutason ohjearvot, jos kiinteistöt ovat loma-asuntoja. Myös asuinkiinteistölle määrätty ohjearvo ylittyisi ainakin aamulla, jos toiminta alkaa suunnitelman mukaisesti jo klo 6.00.

Jos murskain on Vaskijärvi I -alueella ja Destian seulaa ei suojata meluvalleilla, olisi keskiäänitaso kiinteistöllä Salmi 52 dB. Tämä melutaso on jo lähellä asuinkiinteistön ohjearvoa. Se ylittäisi myös lomakiinteistöille sallitun ohjearvon päiväaikaan.

Pöly

Pölyn aiheuttamia kokonaisvaikutusten selvittämiseksi tulee huomioida myös muut lähialueen toimijat, kuten turvetuotanto. Pölymallinnuksissa on huomioitu vain murskauksesta aiheutuva pölyäminen eli Destia Oy:n ja Rudus Oy:n murskaamoiden aiheuttamat pölyämiset. On kuitenkin todennäköistä, että muustakin toiminnasta aiheutuu pölyämistä, joka tulisi huomioida mallinnuksessa.

Yva-selostuksessa on mainittu, että soran B-luokan murskauslaitoksen suojaetäisyys on 150 metriä lähimpään häiriintyvään kohteeseen. Niitä ei suositella sijoitettavaksi tätä lähemmäksi asutusta, vaikka pitoisuudet olisivat edellä tehtyjen laskelmien tai mittausten perusteella pienemmät kuin mitä ilmanlaadun ohjearvot. Lähimmät kiinteistöt kuitenkin sijaitsevat 10 metrin etäisyydellä soranottoalueiden reunasta. Arviointiselostuksessa ei kerrottu murskainten sijaintia ja kuinka kaukana ne ovat asuin- tai lomakiinteistöjen rajasta.

Maaperä

Alueen maaperää ei tutkittu mahdollisen pilaantumisen varalta vaikka alueella on sijainnut puunkyllästämö. Maaperätutkimukset tarvitaan, koska alue sijaitsee pohjavesialueella. Maaperän pilaantumista havaittaessa on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Pohjavesi

Uudenmaan maakuntakaavaan Asemankulman alue on merkitty pohjavesialueeksi. Se soveltuu vedenottoon eli II-luokan pohjavesialueeksi. Vaikka tällä hetkellä aluetta ei käytetä vedenottoon, ei sen laatua tule vaarantaa. Pohjaveden pilaantumisriski lisääntyy, kun maakerros pohjaveden päällä vähenee. Veden valuminen maakerrosten läpi nopeutuu ja maaperä ei ehdi pidättämään haitallisia aineita. Erityisesti päällimmäinen maannoskerros pidättääkin parhaiten ilmakehästä kulkeutuvia haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja.

Ottoalue käsittää suuren osan pohjavesialueen pinta-alasta: "Ottamisalueen pinta-ala on VE1:ssa noin 55 ha, joka on noin 22 % koko pohjavesialueen pinta-alasta ja noin 30 % pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta. VE2:ssa ottoalueen pinta-ala on noin 62 ha, joka on 24 % koko pohjavesialueen ja 33 % pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta." On todennäköistä, että pitkällä aikavälillä pohjavedessä on havaittavissa laadullisia muutoksia.

Vaskijärvi II -alueen ja Morenian suunnittelemat ottotasot ovat liian alhaisia. Alle 4 metrin suojakerros pohjavesialueen päällä lisää merkittävästi riskiä pohjaveden pilaantumiselle.

Selostuksessa ei ole käsitelty riittävästi mahdollisia pohjaveden virtaussuuntien muutoksia. Ne tulee selvittää ja havainnollistaa karttakuvalla.

Pintavesi

Läheisistä Levoinlammista tai Pikkulammista ei ole selvitetty vedenlaatua. Ainakin Levoinlampi on todennäköisesti suppalampi. Sellaisissa pintavesi ja pohjavesi lienevät yhteydessä toisiinsa heikosti vettä johtavien supan pohja- ja reunavyöhykkeen hienoainessedimenttien läpi tihkumalla. Lampien vedenlaatu tulisi selvittää, jotta tämänhetkistä tilaa voidaan verrata soranoton aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin.

Yva-selostuksesta käy ilmi, että Levoinlammi kuuluu Koirajoen valuma-alueeseen. Myös suunniteltu kalliokiviaineksen ottotoiminta Hyvinkäällä Haratan ja Jukolan alueella sijaitsee alueella, jolla on vaikutuksia Koirajoen valuma-alueeseen.

Liikenne

Yva-selostuksessa ei ole luontoselvityksen kohdalla mainintaa selvityksestä alueen peuroista ja hirvistä. Arviointiselostuksen mukaan alueen liikenneonnettomuuksista kuitenkin yli puolet ovat hirvi- tai peurakolareita. Hankealueen eteläreunalla sijaitsee vanha metsä, joka suurimmaksi osaksi tulisi kaadettua hankkeen aikana. Tämä saattaa lisätä peurojen liikkumista ja vaarantaa liikennettä.

Liikenteeseen liittyvissä selvityksissä tulisi huomioida myös suunnitelmissa oleva kalliokiviaineksen ottotoiminta Hyvinkäällä Haratan ja Jukolan alueella: Onko hankkeilla mahdollisesti samoja kuljetusreittejä kiviainekselle?

Sosiaaliset vaikutukset

Soranottoalueet rajoittuvat liian lähelle kiinteistöjä ja aiheuttavat näin alueen asukkaille asumisviihtyvyyden alenemista sekä negatiivisia tuntemuksia: "Destia Oy:n lähimpään kiinteistöön alle 10 metriä, Espoon Sora Oy:n omistamalta alueelta lähimmät asuin- ja lomakiinteistöt sijaitsevat heti tilan länsisivun rajaavan Säynäislammintien toisella puolella noin 10 metrin päässä suunnitellusta ottoalueesta. Tilan pohjoispuolella lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä ottoalueesta."

Asukaskyselyitä jaettiin lähialueen asukkaille noin 20 kpl ja lisäksi yleisötilaisuuteen osallistuneille noin 20 kpl. Vastauksia palautui vain 8 kpl. Tällainen aineisto ei ole riittävän kattava hankkeen kokoon ja vaikutuksiin nähden. Asukaskysely oli jaettu vain lähiasukkaille. Hanke toteutetaan kuitenkin niin lähellä Lopen rajaa, joten kyselyssä olisi tullut huomioida myös loppilaiset.

Jälkihoito

Jälkihoitotoimenpiteillä on erityinen merkitys pohjavesialueilla. Jälkihoitosuunnitelman tulee olla tarkemmin esitetty kuin se tässä arviointiselostuksessa oli.

Luontoselvitykset

Alueellisesti Ruduksen luontoselvitys kattaa selostuksen mukaan kaikki hankkeessa olevien toimijoiden ottoalueet, mutta sen olisi pitänyt kattaa koko hankkeen vaikutusalue. Espoon Soran ja Destian alueiden ulkopuolisia vaikutusalueita ei ole selvitetty. Selvityksen ulkopuolelle on jäänyt myös Rudus Oy:n Vaskijärvi II-alueen ottoalue ja muu ympäröivä vaikutusalue.

Yva-selostuksessa on mainittu, että luontoselvitykset perustuvat maastokäynteihin ja asiantuntija-arvioihin. Tekstissä ei ole kuitenkaan kerrottu kuka kävi missäkin, montako kertaa ja milloin.

Lähdeluettelon perusteella näyttää siltä, että luontoselvityksiä ei ole tehty yva-arviointiohjelman lausuntokierroksen jälkeen. Näin yva-arviointiohjelman lausunnossamme varoitettu aikapula näyttää johtaneen luontoselvitysten laiminlyönteihin.

Mainittu "luonnontilainen" metsäalue on kiintoisa (s. 53). Olisiko se jopa uhanalainen luontotyyppi (vertaa Suomen ympäristö 8/2008)? Tämä pitää ennen lupavaihetta selvittää.

Soranottoalueille voi olla asettunut harjualueelle ominaisia sekä uhanalaisia kasvi-, hyönteis- ja perhoslajeja. Esimerkiksi mahdolliset paahdelajit olisi pitänyt ehdottomasti kartoittaa koko hankealueelta. Ne pitäisi ottaa huomioon myös alueen maisemointia suunniteltaessa. Nykyaikana ei ole järkeä peittää hiekka-alueita talousmetsän peittoon, jos alueella on paahdelajeja.

Selostuksessa tulisi selvittää paremmin muuttuneiden vesiolosuhteiden vaikutukset läheisiin suoalueisiin. Pohjavesialue on ympäristöön vettä purkava pohjavesialue ja pohjaveden pinnan vaihtelut tai virtaussuuntien muutokset saattavat vaikuttaa soiden ekosysteemeihin. Lisäksi valumavesien muutoksilla voi olla vaikutuksia läheisiin soihin. Alueella on jopa Natura-suo. Hankkeen suhdetta luonnonsuojelulain 65 §:n vaatimuksiin olisi pitänyt arvioida.

Muinaismuistot

Muinaismuistoja ei ole vieläkään todellisesti selvitetty alueelta, vaikka yhteysviranomainenkin kiinnitti huomiota asiaan lausunnossaan.

Maisema

Uudenmaan maakuntakaavassa on alueen läpi merkitty ulkoilureittivaraus. Lisäksi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan POSKI-tutkimuksessa on todettu Vuonteenmäen alue paikallisesti arvokkaaksi alueeksi luonnon- ja maisemansuojelun kannalta. Soranotto vaikuttaisi tähän kaikkeen kielteisesti.

Yhteisvaikutukset

Hankkeen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa ovat jääneet paljolti pohtimatta.

Yhteenveto

Tällä työllä on turha tavoitella Vuoden yva -palkintoa. Se oli lähtötiedoiltaan vajaa, aikataulultaan riittämätön, vaihtoehtovertailultaan suppea, osallistumiseltaan kapea ja tuloksiltaan vaatimaton. Hengeltään se vaikuttaa pakonomaiselta rutiinityöltä ilman mitään todellista yritystä.

Työssä ei toteutettu edes kaikkia yva-yhteysviranomaisen lausunnossaan edellyttämiä lisäselvityksiä. Näistä syistä yvaa tulee vielä täydentää ennen lupavaihetta. Ilman lisäselvityksiä toiminnanharjoittajat ottaisivat muun muassa yva-lain (17 §), luonnonsuojelulain (65 §) ja maa-aineslain (esimerkiksi 3 §) suhteen suuria riskejä.

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry.


Leo Stranius        Tapani Veistola
puheenjohtaja        luonnonsuojeluasiantuntija