Lausunto maakaasuputkihankkeen Mäntsälästä Siuntioon yva-selostuksesta
(26.10.2009)
Uudenmaan ympäristökeskukselle
Viite: Uudenmaan ympäristökeskuksen kuulutus 12.8.2009
Lausunto maakaasuputkihankkeen Mäntsälästä Siuntioon yva-selostuksesta
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää ympäristövaikutusten arviointia melko hyvänä. Selostuksen pahimmat puutteet ovat nollavaihtoehdon huono valinta ja sen vertailu muihin vaihtoehtoihin sekä käytön ajan vaikutusten yksinkertaistettu arvio.
Nollavaihtoehdon käsittely
Nollavaihtoehdossa on oletettu, että maakaasun käyttö lisääntyisi läntisellä Uudellamaalla 4400 GWh vuosittain. Vertailukohdaksi on oletettu 3200 GWh:n tuotto muilla polttoaineilla. Ottaen huomioon ilmastonmuutoksen torjunnan ja sen edellyttämät energiansäästötoimet, energiantarpeen kasvu on arvioitu liian suureksi. Jo nyt tiedossa olevat rakennusmääräysten tiukennukset sekä uuden hallituksen energiastrategian siihen tuomat parannukset tulevat vähentämään kaukolämmön tarvetta. Samanaikaiset sähkön kulutuksen vähentämiseksi tehtävät toimet saattavat siirtää sähkön kulutusta alueelta toiselle. Silloin Lohjan seutu ei välttämättä ole paras paikka CHP-laitokselle.
Nollavaihtoehdossa oletettu 3200 GWh on jaettu eri tuotantomuodoille kestämättömästi. Lähtökohtana on pidettävä oletusta, että Suomi noudattaa ilmastosopimuksia. Se taas tarkoittaisi sitä, että korvaavana polttoaineena ei voi olettaa käytettävän hiiltä, öljyä tai turvetta. Korvaavana vaihtoehtona tulee käyttää uusiutuviin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa.
Valitsemalla nollavaihtoehto siten, että se täyttää Suomen tekemien sopimusten ja strategioiden edellytykset, 0-vaihtoehdon päästöt olisivat pienet. Koska kaukolämmön tarve vähenee, sähkö voidaan tuottaa siellä, missä sen tuotanto aiheuttaa pienimmät päästöt. Nollavaihtoehdon voisi rakentaa siten, että kokonaisenergian (lisäItarve olisi 2000 GWh vuodessa. Siitä 30 prosenttia tuotettaisiin uudella tuulivoimalla ja 70 prosenttia muilla uusiutuvilla polttoaineilla, kuten mädättämällä tuotetulla biokaasulla. Lohjan kaatopaikka sopisi hyvin sellaisen tuotantopaikaksi. Vaihtoehtoisten polttoaineiden kuljetusmatkojen ei tarvitse olla pitkiä, koska tuotantolaitoksen voi sijoittaa lähelle polttoainetuotantoa. Tällöin nollavaihtoehdon päästöt olisivat hyvin lähellä nollaa.
Huomattakoon myös, että Venäjänkään maakaasuvarat eivät ole pohjattomat. Mikä olisikaan kaasuputken todellinen käyttöikä?
Vaihtoehtojen vertailutaulukoissa eri osissa yva-selostusta ei ole otettu mukaan nollavaihtoehtoa. Näin ei yvassa koskaan saisi tehdä, koska se peittää yvan tulokset eli putken vaikutukset. Useissa vertailukohdissa nollavaihtoehto olisi ainoa hyvä vaihtoehto.
Käytön ajan vaikutukset
Maakaasuputken käytön aikaisia vaikutuksia ei ole huomioitu vaikutusarvioissa. Kaasun siirto edellyttää pumppuasemia. Lisäksi putkelle tehdään huolto- ja korjaustöitä. Selostuksesta ei käy lainkaan ilmi, mitä vaikutuksia niillä on. Huoltokäyntien määrää ei arvioida, joten asianosaiset eivät voi tietää, paljonko liikennettä huolto- ja korjauskäynnit aiheuttavat.
Selostuksessa mainitaan myös putkivuotojen mahdollisuus. Maakaasu on erittäin haitallinen kasvihuonekaasu. Selostuksessa tulisi esittää arvio siitä, paljonko maakaasua pääsee ilmakehään palamattomana vuotojen tai ulospuhallusten vuoksi. Arvion voinee perustaa jo käytössä olevien putkilinjojen hävikkiin.
Yhteenveto
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri esittää, että putken tarpeellisuus arvioidaan uudelleen paremman nollavaihtoehdon kanssa. Tämä on keskeinen asia harkittaessa muun muassa lunastuslupien tarpeellisuutta ja edellytyksiä.
UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI RY.
Leo Stranius Tapani Veistola
puheenjohtaja luonnonsuojeluasiantuntija
