Lausunto Espoo - Salo -oikoradan yva-ohjelmasta

Uudenmaan ympäristökeskukselle

Viitaten kuulutukseenne 9.9.2009

Lausunto Espoo - Salo -oikoradan yva-ohjelmasta

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri toteaa asiasta seuraavaa. Kappalenumerointi viittaa ohjelman kappalenumerointiin.

Piiri lausuu asiasta Uudenmaan osalta ja kestävän kehityksen näkökulmista.

1 Hanke

Hankkeen tarpeellisuutta arvioitaessa tulee selvittää ennen muuta mitkä ovat muiden kuin 0+ -vaihtoehdon vaikutukset rantarataan. 0+ tulee esittää todellisena vaihtoehtona eikä vain vertailun kohteena.

Hankkeen kuvaus ei ole riittävän selvä. Millainen rata todella olisi? Eri toimijat näyttäisivät haluavan erilaisia ratoja (raiteiden määrä, poikkileikkaus, nopeus, asemien määrä, tavaraliikenne, kalusto). Näillä eri variaatioilla olisi suuri merkitys hankkeen ympäristövaikutuksiin.

Esimerkiksi jos mukana on mahdollisuus tavaraliikenteeseen, tulee arvioida maanteiltä vähenevä tavaraliikenne. Jos tavaraliikennettä ei ole, maantien haitat pysyvät samana.

Hankkeen elinkaarta ei ole kuvattu kunnolla. Kuinka pitkä olisi radan käyttöaika? Ja mitä sille tehdään käytön loputtua?

Liitännäishankkeilla on tällä kertaa poikkeuksellisen suuri merkitys. Varsinkin asemien sijainti, koko ja mahdollisesti niistä aiheutuva asuntorakentaminen ja muu infrastruktuuri on hyvin suuri tekijä hankekokonaisuuden ympäristövaikutuksissa. Yhteisvaikutukset muun maankäytön kanssa on kuvattava selostuksessa hyvin.

On ilmeistä, että hankkeen yhteisvaikutukset E18-tien kanssa ovat merkittävät.

Hanke-yvan ja tekeillä olevien maakuntakaavojen suhdetta on syytä tarkata.



2 Vaihtoehdot

Vaihtoehtovertailuun on lisätä myös Siuntio - Mustio - Lohja -vaihtoehto sekä Espoo - Lohja -kaupunkiradan vaihtoehdot. Mitä esimerkiksi Espoo - Lohjan hidas lähiliikenne vaikuttaisi välityskykyyn Espoo - Lohja -välillä?

Myös aiemmin esillä olleen Klaukkalan vaihtoehdon karsiminen tulee perustella.

Muun muassa ekologisten yhteyksien takia on syytä kehittää lisää alavaihtoehtoja, joissa olisi huomattavasti enemmän tunneleita ja siltoja. (Huomattakoon, että tunnelien kannattavuuteen vaikuttaa myös voiko kiviaineista myydä muualle.)

3.6 Aikataulu

Aikataulu on täysin epärealistinen. Huomattakoon, että tällä yvalla ei ole mikään kiire. Aikaa ennen rakentamista on ainakin vuoteen 2030.

Maastotyöt syksyllä 2009 eivät riitä. Luontoselvityksille tarvitaan ainakin toinen maastokausi keväällä ja kesällä 2010. Myös arkeologiset ja kulttuurimaisemaselvitykset tarvitsevat aikalisän. Muinaismuistolailla on voimakkaita oikeusvaikutuksiakin.

Näistä syistä yva-selostus voidaan kirjoittaa aikaisintaan vuoden 2010 loppupuolella ja pistää lausunnoille vuoden 2011 alussa. Nyt esitetty kuuleminen loma-aikaan kesä-heinäkuussa ei käy mitenkään  päinsä.

Lisäksi luontoinventointeja täytyy päivittää kymmenen vuoden välein. Niin täytyy tehdä viimeistään suunnitteluvaiheessa.

3.7 Osallistuminen

Osallistettavat tahot on kuvattu liian ympäripyöreästi: Keitä haastatellaan? Keille lähetetään lausuntopyyntöjä? Miten asukkaat saadaan mukaan?

4 Vaikutukset

Yleisesti ottaen lähtötiedot on kuvattu suppeasti. Myös menetelmien kuvaus on riittämätöntä. Kuka tekee mitä missä milloin ja miten?

4.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on syytä täsmentää. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset on erityisen tärkeää selvittää vaihtoehdoissa, jotka voivat johtaa tosiasiallisesti rantaradan taantumiseen tai loppumiseen. Siksi myös rantaradan seudun ja Lounais-Uusimaan ihmisiä on syytä haastatella Hankoa myöten.

Liikkumisesteiden syntyminen on hyvin oivallettu. Kuinka monta kilometriä syntyy uusia paikallisteitä, radan ylityksiä ja alituksia nykyisten paikallisten kulkuyhteyksien katketessa?

Uudet vaihtoehdot menevät historiallisten kulttuurimaisemien läpi. Myös elinkeinoja arvioitaessa tulee huomata, että peltojen ja maanviljelyksen merkitys Suomessa tulee kasvamaan voimakkaasti ilmastonmuutoksen myötä (vrt. myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja yhtenäiset peltoalueet).

Asukkaisiin kohdistuvien meluhaittojen kohdentuminen ja mahdolliset pehmeikköalueet, joilla tärinä kohdistuu haitallisena asukkaisiin, tulee selvittää.

Talousvaikutuksia arvioitaessa tulee huomata kiinteistöjen ym. omaisuuden arvon lasku uuden reitin kiinteistöillä jo suunnittelun aikana. Monet kansalaiset ovat rakentaneet lähelle linjauksia hiljattain tietämättä hankkeesta yhtään mitään. Pitää kuvata tarkkaan kuka hyötyy ja kuka häviää sekä paljonko.



4.6. Vaikutukset pohja- ja pintavesiin

Myös pienvedet pitää selvittää.

Pienvesien osalta on olennaista tuleeko purojen osalta riittävät rummut sekä suoristettaisiinko niitä vai saisivatko ne saisivat olla omissa väylissään. Saukkojen liikkuminen tulee selvittää. Luonnonuomien oikaisuja tulee välttää. Putkituksissa tulee huomioida vesien merkitys myös ekologisina yhteyksinä.

Lähteiden kuivumisvaara tulee tutkia.

4.7 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä luonnonvarojen käyttöön

Kalliokiviaineksista tulee selvittää mistä eri kivilajeja otettaisiin ja mitkä olisivat niiden kuljetusten vaikutukset. Vastaavasti myös tunnelien ym. ylijäämäkiviainesten läjitysalueiden tarve ja sijoittelu pitää esittää jo nyt ja arvioida.

Tunnelien ja siltojen tarve pitää tutkia. Moottoritiellä niitä oli paljon. Ekoyhteyksien takia niitä tarvitaan varmasti hyvin paljon. Jos rata sijaitsee moottoritien vieressä, levennetyt alikulut ja vihersillat tulee sijoittaa samoille paikoille.

Kiviainesten oton suhde geodiversiteettiin tulee selvittää muun muassa kallio-, MORMI-, TUURA- ym. selvitysten mukaan.

Yksi keskeisimmistä selvitettävistä asioista on paljonko luonnonvaroja, kuten kalliokiviainesta ja metalleja tarvitaan. Rautatieliikenteessä rakentamisen raskas ekologinen selkäreppu voi syödä esimerkiksi liikenteen vähempien päästöjen hyödyt (Liikenne-MIPS, Suomen ympäristö 820).

4.8 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Kulttuuriperintö- ja muinaismuistoalueet on syytä inventoida tarkkaan. Tässä yvassa on siihen aikaa. Mutta ellei näitä asioita selvitetä nyt, ne eivät enää vaikuta linjauksiin ja vaihtoehtoihin.

Ongelmia on monilla alueilla. Esimerkiksi Espoonjokilaaksosta alkava risteysyhteys tunnelissa Näkinmetsän ali alkaa VAT-alueelta ja päättyy toiselle VAT-alueelle. Lisäksi siihen liittyy historiallinen tie eli Kuninkaantie.


4.9 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin

Suomen merkitys EU:n lajien ja luontotyyppien suojelusta tulee lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastonmuutos lisää muutenkin ekologisten yhteyksien tarvetta. Siksi on tarkkaan arvioitava linjan alle jäävien luontotyyppien pinta-aloja ja pirstoutumista.

Huomattakoon, että rata tarvitsee hyvin leveän väylän. Myös asemat lähiöineen kaikkineen sekä liittymäliikenteen yhteydet uusille asemille syövät greenfield-alueita. Niiden väheneminen tulee esittää hehtaareina eri vaihtoehdoissa.

Radan junat liikkuvat tulevaisuudessa erittäin suurella nopeudella. Rata on
aidattava sekä ihmisten, että eläimistön varalta. Jotta ekologiset yhteydet
eivät katkea, on suunniteltava riittävä määrä sekä ekologisia alikulusiltoja
että tunneleita.

Pirstoutumisen yhteisvaikutukset muun muassa E18-tien ym. hankkeiden kanssa tulee ottaa huomioon. Vaarassa on muun muassa pitkällä tähtäimellä lajien perinnöllisen monimuotoisuuden väheneminen.

Ekologisten yhteyksien jatkumisen varmistaminen suhteessa E18-tiehen on
tärkeää uuden moottoritien osalta. Sen lisäksi Espoo- Lohja-välille olisi
tehtävä kokonaan uusi ekologisten yhteyksien suunnitelma, joka otettaisiin
huomioon radan suunnittelussa ja myös, kun vanha moottoritieosa tulee
peruskunnostusvaiheeseen. Nythän tällä välillä ekoyhteyksiä ei ole huomioitu
lainkaan.

Luontohaittojen lieventämiseksi tarvittaisiin lisää siltoja ja tunneleita. Pitää selvittää tarkkaan ylitysten ja alitusten tarve: minne niitä tarkkaan ottaen tulisi? Luontoa varten tehdyt tunnelit ja sillat ovat yleensä vain pieni osa hankkeen satojen miljoonien kokonaiskustannuksista. Leveät alikulut ovat myös ihmisten kannalta parempia ulkoilureitteinä sekä maatalouskoneiden ja puukuormien kuljettamiseen.

Maakunnalliset ja ylimaakunnalliset yhteydet tulee huomioida muun muassa Suomusjärven Kiikalan selänteen alueella.


Natura 2000

Suhde Natura-alueihin ja varsinaisen laajemman Natura-arvioinnin tarve tulee jo nyt selvittää. Myös vaikutukset muihin luonnonsuojelualueisiin tulee tutkia. Niitä on ratalinjalla esimerkiksi Espoossa.

Maastotöiden tarve

Mitä lähtötietoihin tulee, ympäristöhallinnonkin tietokannat ovat hyvin puutteellisia. Niiden varaan ei voi laskea vaan tulee tehdä maastotöitä.

Syksyiset maastotyöt eivät riitä. Luontoselvitykset pitää tehdä oikeana vuodenaikana. Muuten ne eivät täytä riittävien selvitysten kriteereitä.

Kartat ja ilmakuvat eivät riitä, vaan tutkijoiden pitää kävellä kaikki linjausvaihtoehdot maastokaudella läpi. Siihen tarvitaan luontotyyppien määrittelemiseen kykenevä luontokartoittaja ja tärkeimpien lajiryhmien määrittämiseen kykeneviä ihmisiä. Pitää selvittää LUTU-, METSO-ja  luontodirektiivin luontotyypit. Paahdeympäristöt pitää selvittää muualtakin kuin Lohjanharjulta.

Luontodirektiivin lajit

Kaikki liito-oravat ym. luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit on syytä selvittää jo nyt. Näillä lajeilla on voimakkaita oikeusvaikutuksia, jotka asettavat laillisia suunnittelulle reunaehtoja. Selvitystarve koskee myös lepakoita ja niiden eri elinvaiheissaan käyttämiä kohteita. On erikoista, että lepakoista ei ole ohjelmassa mitään mainintaa.

Erityisesti pitää selvittää maakunnallisesti tärkeä Etelä-Espoon liito-oravien yhteys. Sitä uhkaa jo nyt Blominmäen jätevedenpuhdistamo viemäreineen sekä samoille paikoille osuva Kehä III:n kehittäminen, mikä voi viedä mahdollisuuksia radan tunneloinniltakin.


Nuuksion järviylänkö

Rata tulisi välillä Hista - Nummela hyvin lähelle Nuuksion Natura-alueita. Lisäksi radan edellytys on, että toteutetaan 20 000 asukkaan Hista. Se tuleenäin suurella ihmismäärällä tulee aivan liian lähelle Nuuksion kansallispuistoa eli puisto muuttuu asukkaiden lähiulkoilualueeksi. Hankkeen vaikutukset valtioneuvoston periaatepäätökseen Nuuksion järviylängöstä tulee selvittää. Hista ja rata ovat selvästi vastoin periaatepäätöstä.


Muita vaikutuksia

Erilaiset pienilmastovaikutukset tulee tiedostaa. Samoin melu ja hiljaiset alueet.

Meluvallien ym. maansiirtotöiden materiaalit ja vaikutukset tulee selvittää. Niistä voi päästä luontoon myös ravinteita ja haitallisia aineita.

Myös rakennusaikaiset ja pysyvät maa-aineksien läjitysalueet ympäristöhaittoineen tulee osoittaa ja arvioida. Ne tulivat moottoritiellä monissa paikoissa ongelmallisiksi.

Erityisesti pitää selvittää haitallisten vieraslajien leviäminen pientareita pitkin. Ja jos pientareita aiotaan myrkyttää myös myrkkyjen vaikutukset pitää selvittää.

Moottoritielinjaus johti jo suunnitteluvaiheessa uraa ennakoiviin metsänhakkuisiin. Tämä tulee tiedostaa jo nyt suunnittelemalla vastapainoksi lähialueiden luontoa suojaavia toimia.


4.10 Vaikutukset liikennejärjestelmään ja yhteiskuntatalouteen

Matka-aikojen vähenemisen käyttö yhteiskuntataloudellisissa laskelmissa on ongelmallista. Matka-ajalle ei voi oikeasti laskea palkkaa, kun yhä useammat voivat työskennellä esimerkiksi kannettavan tietokoneen kanssa junassakin.

Radanrakentamisen hyötykustannuslaskennan tapaa on muutettava siksikin, että se ei huomioi esimerkiksi meluvallirakenteiden hyötyjä vaan katsoo ne vain hanketta rasittaviksi kustannuksiksi.

Joskus on epävarmaa voiko ennakoitu matka-aika toteutua käytännössä esimerkiksi liityntäliikenteen kehittymättömyyden takia.
 
Erityisesti tulee selvittää ihmisten ja liikenteen mahdollinen siirtyminen pois rantaradalta. Tämä vaikuttaa ihmisten lisäksi myös elinkeinoelämää. Myös rantaradan loppumisen vaikutukset esimerkiksi lisääntyvään sitä korvaavaan autoliikenteeseen tulee selvittää.

Yksi erityinen ongelma on Lohjan aseman sijainti. Kaukana oleva asema ja radasta mahdollisesti johtuva bussien väheneminen voi heikentää Lohjan joukkoliikennettä. Nyt Lohjalla bussi tulee keskustaan ja Virkkalaan.


4.11 Rakentamisen aikaiset vaikutukset

Esimerkiksi kaivojen tyhjentymisen vaara ja rakentamisaikainen apuliikenne (mahdollisine uusine aputeineen) tulee ottaa huomioon.


5 Vaihtoehtojen vertailu ja painotukset

Vaihtoehtotaulukossa on oltava myös 0+ mukana.  Myös taloudelliset kulut ja tappiot on arvioitava.
Yhteisvaikutukset elinkeinoelämään ja maankäyttöön tulee selvittää 0+:n ja uusien vaihtoehtojen välillä.

Junaliikenteen kasvu on pelkkää päästöjen kasvua, jos ei huomioida sen tuomaa autoliikenteen vähenemää. Vertailukohtana tulee olla pienipäästöiset autot, koska ilmastopolitiikka vähentää niiden päästöjä.

6 Haitallisten vaikutusten lieventäminen ja ehkäiseminen

Mahdolliset mitigaatiot ja kompensaatiot tulee toteuttaa ennen itse hanketta, jotta voidaan varmistua niiden toimivuudesta. Ne edellyttävät riittävää tutkimusta, inventointeja, ohjelmointia ja seurantaa.

7 Seuranta

Seurannoista ei ole sanottu juuri mitään. Näitä luontoinventointeja on kuitenkin syytä päivittää kymmenen vuoden välein. Seurannan osa-alueiden hahmottaminen ja seurannan eri vaiheiden tavoitteiden pohtiminen sekä pitkäaikaisseuranta pitää lisätä ohjelmaan.

8 Hankkeen jatkosuunnittelu ja toteuttaminen

Hankkeen hinta voi moninkertaistua muun muassa tarvittavien ekoyhteyksien ja tunnelien takia. Vuoden 2030 jälkeistä hintatasoa on vaikea arvioida.

Lisäksi tarvitaan rahaa laajempaa arvomaailmaa. Myös ympäristöarvot ja maisema merkitsevät, ei vain raha ja hyöty.


Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry.




Leo Stranius        Tapani Veistola
puheenjohtaja      vs. toiminnanjohtaja, luonnonsuojeluasiantuntija