Lausunto TEM:lle Nord Streamin maakaasuputken talousvyöhykeluvasta
(31.8.2009)
Helsingissä, 31.8.2009
Työ- ja elinkeinoministeriölle
Viitaten verkkosivuilla olleeseen kuulutukseenne
Asia: Luonnonsuojeluliiton lausunto Nord Streamin maakaasuputken talousvyöhykelupaa koskevasta hakemuksesta
Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri toteavat asiasta seuraavaa.
Valitussa asian käsittelyjärjestyksessä talousvyöhykelupa käsitellään ennen vesilupaa. Tässä päätöksenteon vaiheessa ongelmallista on kuitenkin ympäristöselvitysten puutteellisuus ja Suomen vesilain suppea näkökulma.
1) Ympäristöselvitysten puutteellisuus
Molemmissa ympäristövaikutusten arvioinnista (yva) annetuissa yhteysviranomaisten lausunnoissa – Uudenmaan ympäristökeskus Suomen yvasta (2.7.2009) ja ympäristöministeriö Espoon sopimuksesta (5.6.2009) – todettiin monia lisäselvitystarpeita. Tässä suhteessa on ongelmallista, että lupahakemus tehtiin ennen yvan päättymistä näihin lausuntoihin, niiden edellyttämistä lisäselvityksistä puhumattakaan.
Ympäristövaikutusten osalta lisäselvitystä vaativat kysymykset ovat laajoja ja keskeisiä, esimerkiksi
- reitin vaihtoehdot (Suursaaren eteläisempi vaihtoehto pitäisi selvittää tarkemmin);
- tarkempi riskinarviointi;
- merenkulun haittojen vähentäminen (esimerkiksi öljy- ja kemikaalivahingot);
- kalastusvaikutukset;
- putkilinjan käytöstä poistamisen vaihtoehdot;
- tarkempi Natura 2000 –selvitys;
- tarkempi selvitys hankkeen suhteesta Itämeren suojeluohjelman tavoitteisiin;
- tarkemmat pohjasedimenttien sekä niiden haitta-aineiden ja ravinteiden leviämistutkimukset;
- suoja- ja rajoitusalueiden tarve;
- tarkempi selvitys ankkurointikäytävästä;
- putken lämmitysvaikutukset;
- muu infrastruktuuri (kaapelit, muut putket jne);
- vaikutukset Itämeren seuranta-asemiin;
- koeponnistusveden ottaminen ja mahdolliset kemikaalit;
- mahdollisesti ympäristömyrkkyjä sisältävien hanke-alueella olevien tynnyrien käsittely;
- lieventämistoimien tarkemmat selvitykset;
- kulttuuriperinnön turvaaminen töiden aikana;
- dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen vaikutukset;
- ankkureiden käsittely;
- töiden ajoitus;
- hylkeiden vahingoittumisen ehkäiseminen töiden aikana;
- tarkkailuohjelma; sekä
- lisäselvitykset valtioiden rajat ylittävistä vaikutuksista.
Lisää selvitettäviä asioita on tullut esiin hankkeen ammusten räjäytyksien vesiluvan muistutuskierroksella. Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 14.8.2009 antamamme lausunnon mukaan esimerkiksi sedimentissä olevien haitta-aineiden esiintymisen ja käyttäytymisen kuvaus räjäytyksissä – yhteisvaikutuksineen ja epävarmuuskertoimineen – on mielestämme yhä varsin yleispiirteinen. Tämä on ongelmallista, koska haitta-aineiden ylityksiä voi tulla ainakin paikallisesti.
Mielestämme talousvyöhykelupaa ei voi käsitellä ennen yvaa täydentävien lisäselvitysten saamista.
2) Vesilain näkökulman suppeus
Kaikki hankekokonaisuuden ympäristöongelmat eivät välttämättä tule otettua riittävästi huomioon Suomen vesilain varsin suppeassa näkökulmassa.
Tästä syystä talousvyöhykelupa voisi olla se vaihe, jolloin otettaisiin vesilupaa laajemmin kantaa myös hankekokonaisuuden sellaisiin ongelmiin, joihin yva ei ulottunut ja vesilupakaan ei välttämättä pure, kuten
- vaikka kaasuputki on suurin ihmisen Itämereen koskaan tekemä rakenne, sen käytön jälkeinen käsittely on vielä auki;
- Itämeren kaasuputken muut vaihtoehdot, kuten eteläisemmät maalla sijaitsevat maakaasuputkihankkeet; ja
- hankkeen vaikutukset Suomen maa-alueella: Mistä Suomessa otettava kiviaines otetaan? Mitä vaikutuksia siitä on? Mitkä ovat putken varastointialueiden ja niiden liikenteen ympäristövaikutukset?
Näistä syistä talousvyöhykelupaa ei tule käsitellä kevyesti ja riittämättömin selvityksin ajatellen, että asiat tulisivat selvitettyä tyhjentävästi vesilupaprosessissa.
Välitön täytäntöönpano
Mielestämme täytäntöönpanoa ei tule koskaan myöntää ennen luvan lainvoimaisuutta. Se heikentää osallisten asemaa. Tässä tapauksessa se lisäisi paineita myös Länsi-Suomen ympäristölupavirastoa kohtaan sen harkitessa hankkeen vesilupaa. Tässä hankkeessa mahdolliset muutoksenhaut ehdittäisiin käsitellä hankkeen vesiluvan käsittelyn aikana. Lainvoimaisen talousvyöhykeluvan odottaminen ei aiheuttaisi viivytystä hankkeelle siksikään, koska yhtiö ei voi käytännössä ryhtyä töihin ennen vesilupaa.
Yhteenveto
Pidämme tärkeänä, että yva-yhteysviranomaisten lausunnoissa edellytetyt lisäselvitykset tehdään ennen talousvyöhykeluvan ja vesiluvan käsittelyä. Toiseksi talousvyöhykelupaa käsiteltäessä tulee arvioida hankkeen ympäristövaikutusten kokonaisuutta pelkkää vesilain näkökulmaa laajemmin. Kolmanneksi vastustamme välitöntä täytäntöönpanoa, koska mahdolliset valitukset ehdittäisiin käsitellä vesiluvan käsittelyn aikana.
Eero Yrjö-Koskinen Pertti Sundqvist Tapani Veistola
toiminnanjohtaja varapuheenjohtaja luonnonsuojeluasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry.
Lisätietoja:
- luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, puhelin (09) 228 08 266, tapani.veistola [AT] sll.fi

