Muutoksenhaku KHO:lle Sipoon yleiskaavasta

KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE

ASIA Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä 15.1.2010 (Dnro 00545/09/4102, 00547/09/4102, 00553/09/4102, 00580-00582/09/4102, 00584/09/4102, 00586/09/4102, 00588/09/4102, 00593/09/4102, 00596/09/4102, 00599-00603/09/4102), joka koski Sipoon kunnanvaltuuston päätökseen hyväksyä Sipoon yleiskaava 15.12.2008.

VALITTAJA Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry, Helsinki

PROSESSIOSOITE

Luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry.

c/o Suomen luonnonsuojeluliitto

Kotkankatu 9, 00510 Helsinki

puhelin (09) 228 08 266, 0400 615 530

telekopio (09) 228 08 200

sähköposti uusimaa (at) sll.fi

VAATIMUKSET

Kaavasta tulee ensisijaisesti poistaa Takamosan ympäristöön osoitettu maa-ainesten ottoalue – tai toissijaisesti supistaa aluevarausta siten, että se vastaa rajoiltaan Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa samalle alueelle osoitettua maa-ainestenottoaluetta.

PERUSTELUT

Sen lisäksi mitä olemme muutoksenhaussamme Helsingin hallinto-oikeudelle kirjoittaneet, toteamme seuraavaa:

1 Sipoon varaus on POSKI-aineistoa laajempi

Hallinto-oikeus ei ole huomannut, että Sipoon kunnan yleiskaavan merkitsemä alue on selkeästi laajempi kuin POSKI-aineistossa esitetty alue (liite 1). Siksi Sipoon kunnan esittämä väite siitä, että Sipoon yleiskaavassa esitetty ottovaraus olisi POSKI-aineiston mukainen, ei pidä paikkaansa.

2 Sipoon rajaus on maakuntakaavan kiviainesten ottorajausta laajempi

Itä-Uudenmaan maakuntakaavan 17.11.2007 ratkaisu perustui POSKI-aineistoon. Siihen verrattuna Sipoon yleiskaavan varaus on paljon laajempi.

Maakuntakaavassa alueen keskellä sijaitseva, jyrkkäpiirteinen ja kaukomaisemassa näkyvä kallioharjanne sekä alueella sijaitsevat lehdot ja osa alueen arvokkaista soista jäävät ottoalueen ulkopuolelle.

Itä-Uudenmaan maakuntakaava (17.11.2007) oli hyväksytty ennen Sipoon yleiskaavaa (15.12.2008). Siitä oli valitettu eli se ei ollut sinänsä lainvoimainen.

Vaikka Itä-Uudenmaan maakuntakaavalla ei siksi ole yleiskaavaan suoraa vaikutusta, niin sen ratkaisu jättää osa alueesta turvaan olisi pitänyt kuitenkin huomioida epäsuorasti. Maakuntakaavan ratkaisu oli osoitus alueen luontoarvoista. Kunnan olisi pitänyt ottaa se huomioon muun muassa MRL:n riittävien selvitysten ja yleiskaavan sisältövaatimusten kautta.

3 POSKI-aineistokaan ei ole luontoasioiden osalta riittävä selvitys

Huomattakoon, että edes POSKI-selvitykset eivät sellaisenaan ole ekologisesti kaavoitukseen riittäviä selvityksiä. Niissä ei ole otettu huomioon riittävästi esimerkiksi uhanalaisten luontotyyppien suojeluarvoja, jotka olisivat esteenä muun muassa maa-ainesluvalle.

POSKI-aineiston puutteet näyttää toteen se, että Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin selvityksissä (valituksemme Helsingin-hallinto-oikeudelle liite 6) ja Itä-Uudenmaan liiton vuonna 2009 tekemissä selvityksissä (liite 2) POSKI-selvityksessä kiviaineksen ottoon sopivaksi katsotulta alueelta on todettu huomattavissa määrin luontoarvoja, joiden takia sitä ei voi osoittaa yleiskaavan EO-rajauksella kiviainesottoon.

4 Maa-aineslain menettelyllä ei voi ohittaa kaavan tarkastelua

Vaikka maa-ainesten ottaminen ratkeaa lopullisesti maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisissa luvissa, nyt on kyse toisesta laista ja asiasta. Kaavoituksessa edellytetään, että kaavassa esitettyjen ratkaisujen osalta on kaavaa toteutettaessa löydettävissä hyväksyttävä ratkaisu. Takamosan alueen osalta tähän riittäviä selvityksiä ei ole kaavoittajan toimesta tehty.

YHTEENVETO

Takamosan EO-varausta koskeva Sipoon yleiskaavan ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös on maankäyttö- ja rakennuslain (varsinkin 9 § ja 39 §) vastainen.

PÄIVÄYS Helsingissä, 15. helmikuuta 2010

ALLEKIRJOITUKSET

Leo Stranius    Tapani Veistola

puheenjohtaja  luonnonsuojeluasiaintuntija

LIITTEET Toimitetaan maapostissa myöhemmin.

1 POSKI-vertailu

2 Itä-Uudenmaan liiton selvitys