Lausunto Mäntymäen kiviainesten oton, kiviaineksen käsittelyn ja maan vastaanoton yva-selostuksesta

Uudenmaan ELY:lle

Viitaten verkkosivuilla olleeseen kuulutukseenne 26.11.2009

Lausunto Mäntymäen kiviainesten oton, kiviaineksen käsittelyn ja maan vastaanoton yva-selostuksesta

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa.

Vaihtoehdot

On hyvä, että vaihtoehtoja oli nyt useampi kuin arviointiohjelmassa. Vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole riittävän poikkeavat ympäristövaikutustensa osalta. VE1a:n ja VE1b:n ympäristövaikutukset poikkeavat nyt lähinnä pohjaveden pinnanvaihtelujen ja muiden vaikutusten keston osalta. Vaihtoehtona olisi voinut olla myös alueen pienempi rajaus, jolloin esimerkiksi teeren, pyyn, tiltaltin elinalueet olisi ollut ehkä mahdollista säilyttää. Alueen erilaisella rajauksella olisi voinut olla myös vaikutusta alueen länsipuolen lehtoihin sekä alueen virkistyskäyttö mahdollisuuksiin.

Pintavedet

Vedenlaatua tulisi seurata alueen pintavesistä säännöllisemmin ennen toiminnan laajentamista. Yva-selostuksessa olevat selvitykset eivät ole vielä riittäviä kertomaan laskuojien vedenlaadusta.

Jos suunniteltu laajennus toteutuu, tulee pintavesien vedenlaatua seurata suunniteltua useammin, jotta toimenpiteisiin voidaan ryhtyä riittävän ajoissa.

Yva-selostuksessa ei ollut selvitetty laskuojien eliöstöä ja ojien kiintoaineksen lisääntymisen ja rehevöitymisen mahdollisia vaikutuksia niihin.

Selostuksessa on todettu räjähdysaineiden typen lisäävän vain vähän vesistön typpipitoisuutta. Typpipitoisuuden nousun merkitystä on vähätelty sillä, että sisävesissä fosfori on minimiravinne. Osa typestä joutuu kuitenkin Vantaanjokeen ja sitä myöden Suomenlahteen. Siellä typpi on minimiravinne. Yvasta puuttuu arvio siitä, paljonko typpeä päätyy mereen. Kokonaistyppimäärässä tulee huomioida myös työkoneiden ja kuljetusten typpipäästöt. Lisäksi tulee muistaa, että typpipäästöt jatkuvat senkin jälkeen, kun itse räjäytystoiminta on loppunut.

Kiviainesoton aukko on suunniteltu täytettäväksi maa-aineksillä siten, että keskikohta on reunoja korkeammalla. Se aiheuttaa sadevesien valumaa ulkoreunoille ja niiden mukana erilaisten ainesosien huuhtoutumaa vesistöihin. Vaihtoehtona tulisi selvittää, voisiko täytön tehdä siten, että vedet valuvat täyttöalueen keskelle ja suodattuvat siitä maan läpi ennen valumistaan vesistöihin. Olipa lopullinen ratkaisu kumpi tahansa, kaikki huuhtoutuma vesistöihin on minimoitava.

Tällä hetkellä ollaan määrittelemässä direktiivien mukaisesti kriteereitä pintavesien kemiallisen laadun määrittämiseksi. Ympäristövaikutuksissa tulee arvioida myös kyseisen kriteerin mukaisten aineiden pääsy vesistöihin.

Luontoselvitykset

Yva-selostuksessa ei ollut selvitetty sijoittuuko suunnitellun hankkeen vaikutusalue maakunnallisesti tai alueellisesti tärkeälle ekologisen verkoston alueelle.

Ulkoilureitin ja muun virkistyskäytön mahdollisuuksien häviäminen olisi tullut huomioida paremmin yva-selostuksessa. Hankealueen läpi kulkevan Seitsemän veljeksen ulkoilureitin varrella on monimuotoista luontoa ja alueen asukkaat käyttävätkin reittiä sekä alueen muuta lähiluontoa säännöllisesti. Alueella tulisikin säilyttää mahdollisuus siihen, että asukkaat voivat virkistäytyä lähiluonnossa.

Koska erillistä raporttia lepakkokartoituksesta ei ole saatavilla, on vaikeaa arvioida kuinka tavoitteet lepakoiden suotuisan suojelun tavoitteesta on otettu huomioon. Autolla ajaen ei saa oikeita tuloksia eikä linjalaskentamenetelmää ole tarkoitettu jonkin alueen inventoinniksi. Linjalaskentamenetelmä on tarkoitettu populaatioiden seurantaan sekä lajijakautuman arvioimiseen pitkällä aikavälillä (vuosia tai vuosikymmeniä). Arvioinnissa ei myöskään ole tuotu esille levähtämis- tai lisääntymispaikkojen tai eikä syksypuolen parveilupaikkojen etsintää. Näiden puutteiden valossa, varsinkaan kun ei ole tiedossa lepakkohavaintojen sijoittumista alueelle, on varsin vaikeaa arvioida onko alueella tärkeitä elementtejä lepakoille.

Kokonaisuutena alueen suurin ongelma lieneekin lepakoiden ja myös muun nisäkäslajiston kulkuyhteyksien turvaaminen. Tätä voidaan helpottaa jättämällä riittävän leveä puustoinen puskurivyöhyke jolla on yhteydet alueen ympäriinsä ja ettei kenttä- ja pensaskerrostakaan vaurioiteta.

UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI R.Y.

Leo Stranius     Tapani Veistola

puheenjohtaja    luonnonsuojeluasiantuntija