Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Röjsjön alueen turvetuotannon yva-ohjelmasta

                                                                                                                                                    7.8.2009

Uudenmaan ympäristökeskukselle

Viitaten verkkosivuillanne olevaan kuulutukseen 6.5.2009

Lausunto Röjsjön alueen turvetuotannon yva-ohjelmasta

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa. Kappaleiden numerot viittaavat yva-ohjelman otsikoihin.

Yleistä

Röjsjö on seutukunnan merkittävin laaja suomuodostuma (yli 300 ha). Alueen hävittäminen heikentäisi olennaisesti mahdollisuuksia ennallistaa tulevaisuudessa Itä-Uudenmaan soita. Näin laaja turvemuodostuma on seudulla korvaamaton.

2.2 Hanke

Hanketta on perusteltu muun muassa sillä, että turve olisi muihin verrattuna "hintavakaa" polttoaine. Tämä ei ilmastonmuutossyistä pidä tulevaisuudessa välttämättä lainkaan paikkaansa. On ilmeistä, että päästökauppa puree ennemmin tai myöhemmin turpeeseen, koska Suomen nykyiset tuet ovat ympäristöpoliittisesti haitallisia (perverse incentives). Polttoteknisestikin turpeelle on muita vaihtoehtoja (kuten pyrolyysiöljy).

Myös muiden toimijoiden turpeenottohankkeet tulee kuvata (sijainnit, turpeenottomäärät ym.), jotta tämän hankkeen tarpeellisuutta voidaan harkita. Itä-Uudellamaallakin on tänä vuonna myönnetty hiljattain ympäristölupa ainakin Ruotsinpyhtään Dragmossenille. Myös käytöstä poistettujen suopeltojen tilanne maakunnassa tulee arvioida (vertaa uusien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden turvekirjaus).

Alueen soveltuvuudessa ei ole mainittu, että se on maakuntakaavassa MY-alue.

2.7.4 Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia

Tulee mainita myös EU:n ilmastopoliittiset päästötavoitteet ja päätökset, joissa turvetta käsitellään fossiilisena.

3.2 Aikataulu

Aikataulu on liian tiukka. Kannanotot yva-ohjelmasta on oltava valmiita elokuun alussa. Tämän jälkeen yhteysviranomainen antaa lausuntonsa. Selostuksen sanotaan kuitenkin olevan valmis jo syksyllä 2009, joten tähän väliin ei jää riittävästi aikaa tehdä tarvittavia lisäselvityksiä esimerkiksi maastokauden aikana.

4.2 Vaihtoehdot

Selvityksissä ei ole millään tavalla arvioitu suon tai sen eri osien ennallistamismahdollisuuksia. Luontoselvityksestä ei myöskään käy riittävästi ilmi se, mikä on soiden todellinen muuttuneisuuden aste ojikko–muuttuma–turvekangas- akselilla. Myös vettymät tulisi arvioida eli sellaiset suon osat, joissa vesitalous on palautumassa ojien umpeuduttua. Ohjelman monessa kohdassa tunnustetaan esimerkiksi että navero-ojat ovat osin umpeutuneet – eli suo on alkanut ennallistua. Suon ennallistaminen tulee ottaa 0+ -vaihtoehdoksi.

5.2.1 Kaavoitus

Seutukaavaan ja maakuntakaavan mukaan aluetta ei ole merkitty turvetuotantoalueeksi vaan MU- ja MY-alueeksi.  Hanketta ei voida toteuttaa, koska se on kaavassa osoitetun maankäytön vastainen. Hanke haittaisi olennaisesti alueen käyttämistä maakuntakaavassa osoitettuun tarkoitukseen.

6.6 Liikenne

Ohjelmassa ei ole selkeästi mainittu tullaanko alueelle rakentamaan lisää teitä. Selostuksessa tulee tarkkaan merkitä kartalle mahdolliset rakennettavat tiet. Ilman varmuutta tieyhteyksistä ei voi arvioida esimerkiksi melua. Lisäksi nykyisten teiden ja mahdollisten siltojen kunto tulee arvioida, jotta varmistetaan niiden kestävän raskaita ajoneuvoja.

6.7 Luontoselvitykset

Alueen luonto on monimuotoisuudeltaan rikas. Esimerkiksi linnuista on havaittu monia tavanomaisia lajeja sekä harvinaisempia lajeja (alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, direktiivilajeja ja Suomen kansainvälisiä vastuulajeja). Lajirikkaus osoittaa alueen olevan tärkeä osa ekologista verkostoa.

Alueella ja sen läheisyydessä on selvityksissä havaittu kirjoverkkoperhosta ja saukkoa. Luonnonsuojelulaki kieltää niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen. Alueelta tulee tarkistaa myös liito-oravat. Erityisesti tulee selvittää miten turvetuotanto vaikuttaa Koskenkylänjoen vuollejokisimpukoihin ja alueen direktiivikorentoihin.

Suunnitellun alueen läpi kulkee kaksi viheryhteyttä. Toteutuessaan hankkeella olisi vaikutuksia eläinten kulkureitteihin sekä elinpiiriin. Vaikutukset tulee selvittää riittävän tarkasti.

Ohjelmassa oli maininta, että vuoden 2007 luontoselvityksissä pohjoisen osan tietyiltä osa-alueilta löytyi huomattavia luontoarvoja. Nämä arvot tulee kuvata myös selostuksessa ilman että viitataan pelkkiin liitteisiin. Tämä tulee ottaa huomioon myös vaihtoehtoja punnittaessa.

6.9 Vaikutukset vesistöön

Kuormituksen myötä pohjaeläimistön määrä ja lajisto voivat muuttua, jolloin vesistön koko nykyinen lajisto kärsii. Kiintoaineen ja ravinnekuormitusten määrät, vaikutukset ja niitä estävät toimenpiteet on siis selvitettävä erittäin hyvin, koska Koskenkylänjoella on suuri merkitys alueen luonnon monimuotoisuudelle.

Kuormituksen vaikutukset tulee selvittää erityisesti Gammelbyvikeniin (hoito- ja käyttösuunnitelma kieltää alueen elinolojen heikentämisen), Pernajanlahteen (osa Natura 2000-verkostoa ja lintuvesien suojeluohjelman luonnonsuojelualue) ja vuollejokisimpukkakantaan. Arvioinnissa tulee huomioida myös erityistilanteet, kuten rankkasateiden, sulamisvesien ja tulvien aikaiset suuremmat vesimäärät.

Laskeutusaltaiden sijainnit tulee osoittaa karttakuvalla sekä niiden koot tulee mainita kaikissa eri vaihtoehdoissa. Myös pintavalutuskentän koko on mainittava eri vaihtoehdoissa. Yva-ohjelmassa mainittu koko olisi liian pieni vaihtoehtoon kolme. Pintavalutuskentän rakenne tulee kuvata tarkemmin yva-selostuksessa: esimerkiksi turpeen paksuus, leveyden ja pituuden suhde ym. Kaivettavista ojista tulee mainita kaivetaanko ne kivennäismaahan asti ja kaivettavien ojien luiskakaltevuuden on oltava riittävän loiva, jotta sortumisvaara ja lisääntyvä kiintoaineen kulkeutuminen vesistöihin vältetään. Lisäksi ojien sijainnit tulee merkitä kartalle.  

Purkuojan vedenlaadusta on oltava ajankohtaisempaa ja pidemmältä aikaväliltä olevaa tietoa, jotta turvetuotannon vaikutuksia voidaan verrata totuudenmukaisesti vedenlaadun muutoksiin. Vain keväällä otetut vesinäytteet eivät ole riittävät kertomaan vedenlaadusta. Tässä tarvittaisiin jatkuvaa mittausta.

Kalastotutkimuksesta tulee antaa tarkempaa tietoa menetelmistä, kuten kuinka usein sähkökoekalastusta on tehty ja milloin. Ohjelmassa ei myöskään mainittu riittävän selkeästi millä menetelmillä ja milloin rapukantaa aiotaan tutkia.

Myös alueen maaperän laatu tulee selvittää. Happamilla mailla vaikutukset vesistöjen happamoitumiseen ja metallien liukenemiseen maaperästä todennäköisesti lisääntyvät.

Erikseen pitää selvittää miten hanke suhtautuu vesienhoitolain tavoitteeseen vesien hyvästä ekologisesta tilasta.

6.11 Vaikutukset ilmanlaatuun, ilmastoon ja meluun

Tulee arvioida myös vaikutukset suon hiilitaseeseen eli kuinka paljon nykyinen suo toimii hiilen varastona.

Alueelle tulee laatia melumallinnus, jossa huomioidaan myös liikenteen aiheuttama melu yhteisvaikutuksineen.

6.12 Vaikutukset virkistykseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen

Metsätaloutta arvioidessa tulee tiedostaa alueen luonne MY-alueena.

Koskenkylänjoki toimii tärkeänä melonta sekä virkistys- ja matkailukalastuskohteena. Turvetuotannon myötä kiintoainekuormitus joessa lisääntyy ja vaarantaa jo valmiiksi heikkolaatuisen joen elinolosuhteita. Yva-selostuksessa tulisi arvioida myös mitkä ovat toiminnan sosiaaliset vaikutukset virkistyskalastuksen mahdollisesti huonontuessa. Yva-ohjelmasta ei käynyt ilmi mitä menetelmiä tullaan käyttämään arvioitaessa toiminnan vaikutuksia virkistyskäyttöön.

6.15 Nollavaihtoehto

Nollavaihtoehdossa tulee pohtia myös keinoja korvata turve muilla polttoaineilla.

Kaikessa arvioinnissa tulee huomata alueen MY-luonne.

6.16 Riskit

Tulee pohtia voisiko suo imeä vettä ja hillitä tulvia, jos sitä ei oteta turvetuotantoon.

UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI R.Y.

Leo Stranius                    Tapani Veistola

puheenjohtaja                    luonnonsuojeluasiantuntija