Lausunto Pohjankurun väylän syventämisen yva-ohjelmasta 30.9.2009
Uudenmaan ympäristökeskukselle
Viitaten kuulutuksenne 5.8.2009
Lausunto Pohjankurun väylän syventämisen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
30.9.2009
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää hyvänä, että väylän syventämisestä
tehdään kattava ympäristövaikutusten arviointi.
1. Vaihtoehdot
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää valittuja vaihtoehtoja riittämättöminä ja huonoina.
Läjityspaikkojen L0 ja L1 sijainti on sellainen, että niihin läjittämistä ei voi hyväksyä. Myöskään paikka L2 ei ole riittävän haitaton käytettäväksi läjitykseen. Vaihtoehtoihin tulee lisätä läjitys maalle sekä läjitys sisäisen aluevesirajan ulkopuolelle.
Nollavaihtoehdossa tulee arvioida liikenteen päästömäärät vaihtoehdoille, jossa koko lasti puretaan Lappohjassa ja kuljetetaan autoilla määränpäähän, osittainen lastin purku ja koko lastin kuljettaminen laivoilla Pohjankurun satamaan. Laskennassa on huomioitava, että lastista suuri osa on viety kauemmas sisämaassa sijaitseviin pisteisiin eikä maantiekuljetuksen tarvitse
kiertää Pohjan kautta.
2. Selvitettäviä vaikutuksia
Arviointiohjelmassa on lueteltu runsaasti selvitettäviä asioita. Niihin
tulee kuitenkin lisätä seuraavia asioita tai täydentää nykyisiä kohtia
seuraavilla näkökohdilla.
2.1. POP-yhdisteet
Meren pohjan sedimenteistä on mitattu erilaisia haitallisia aineita. Mitattaviin aineisiin tulisi lisätä kaikki POP-yhdisteet. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=52674&lan=fi)
On mahdollista, että sedimenteissä on muitakin POP-yhdisteitä kuin jo
mitattuja. Koverharin terästehtaalla on saattanut prosesseissa syntyä
sivutuotteena esimerkiksi PFOS-aineita ja mahdolliset päästöt ovat kertyneet
vesialueelle. Läjittäminen saattaa liuottaa kyseisiä aineita myös
läjityspaikan pohjasta. Näin käy erityisesti, jos pohjassa on hienojakoista
lietettä ja sen joukkoon kaadetaan raskaampia muualta pohjasta ruopattuja
aineita.
2.2. Ravinteet
Läjitettävästä materiaalista liukenee ravinteita mereen. Meren sietokyky
kestää pientäkään ravinnelisää Tammisaaren ja Inkoon saaristoalueella on
heikentynyt. Sen osoittaa viimeiset veden laadun arvioinnit alueella. Veden
yleinen virtaussuunta Suomenlahdella on Suomen rannikolla länteen.
Tammisaaren-Inkoon alueen huonolaatuista vettä leviää Hankoniemen
eteläpuolelle. Jos tähän vesimassaan liukenee lisää ravinteita
ruoppausmassoista, vesien rehevöitymisaste nousee edelleen.
Hankoniemellä ja ilmeisesti koko Suomenlahdella jotkin kalalajit ovat
vähentyneet oleellisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi kampela. Kampelan
vähenemiseen lienee vaikuttanut sopivien kutumatalikkojen hietikoiden
peittyminen rehevöitymisen myötä leväkasvustoon. Jotkin leväkasvustot myös
tukahduttavat rakkolevää, joka on tärkeää eräille kalalajeille
poikasvaiheessa.
Veden laadun heikkenemisellä on vaikutusta pohjaeläimistöön, kasvillisuuteen sekä kalojen mätiin. Vaikutukset tulevat näkymään myös koko ravintoketjussa ja alueen rikas linnusto ja harmaahyljekanta voivat kärsiä. Myös rannat saattavat kärsiä kiintoaineksen lisäämästä rehevöitymisestä ja monimuotoinen kasvillisuus yksipuolistuu.
Alueen vedenkierto on luonnostaan hidas ja virtaussuunnat voivat vaihtua jopa useita kertoja päivässä. Sedimenttien kulkeutumista on siis vaikea arvioida.
Ravinteiden liukenemisen vaikutus tulee arvioida isolla alueella ja ottaen
huomioon meren olematon kestokyky ravinteiden lisääntymiselle. Yvassa tulee arvioida, millaiset vaikutukset koko ekosysteemiin on lisääntyvällä ravinteiden ja haitta-aineiden liukenemisella. Lisäksi kulkeutumissuunnat tulee arvioida useiden eri virtaussuuntien mukaisesti.
2.3. Onnettomuusriskien kasvu
Laivaliikenteessä on vähäinen onnettomuusriski. Pohjanpitäjänlahti ei kestä
isoa öljyvuotoa eikä välttämättä muitakaan mahdollisen laivaonnettomuuden
seurauksia. Arviointiohjelmassa tulee arvioida onnettomuusriski ja sen
mahdollinen kasvu. Mahdollisen onnettomuuden seuraukset tulee myös arvioida
vähintään karkealla tasolla.
2.4 Kaavoitus
Maakuntakaavassa väylä on luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi merkityllä alueella.
Tammisaaren pohjoispuolella väylä sijaitsee Pohjanpitäjänlahden osayleiskaavan alueella, jonka mukaan vesialueen luontosuhteiden ja veden laatutekijöiden vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen mitä toimintoja alueelle sijoitetaan ja alueella tapahtuvan liikkumisen luonteeseen ja liikkumisalueisiin.
Yleiskaavassa Tammisaaren alueella läjitysalueet ja väylä sijaitsevat alueella, jolla on merkittäviä luonnonarvoja ja lisäksi se kuuluu merialueen osalta Natura 2000 -alueeseen.
Kaavoituksen mukaan alueen luontoarvot tulee säilyttää. Selvityksillä ja vaihtoehtojen kehittämisellä tulee varmistaa, ettei hankkeesta tule haitallisia vaikutuksia.
2.5 Luontovaikutukset
Hankealue kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000 -alueeseen. Alueen kasvillisuus monimuotoista ja onkin luokiteltu yhdeksi maamme arvokkaimmaksi alueeksi korkean vesikasvillisuuden lajimäärän ansiosta. Hankealueella on runsas lajimäärä merilintuja, joihin lukeutuu myös lukuisia lintudirektiivin lajeja. Lisäksi alueella on luontodirektiivin mukaiset seuraavat luontotyypit: Laajat ja matalat lahdet sekä kapeat salmet. Natura 2000 -ohjelman lisäksi alue on osa myös muita suojeluohjelmia. Kohde on myös osa HELCOMin BSPA-verkostoa ja ympäristöministeriön vesistöjen erityisuojelutyöryhmä on asettanut sen erityisiä suojelutoimia vaativaksi merialueeksi. Alue on myös Ramsar-kohde.
Toiminnasta ei saa olla haittaa näiden suojeluohjelmien vaatimusten toteutumiselle. Tämä tulee riittävillä selvityksillä varmistaa.
Hankkeella saattaa olla myös vaikutuksia Helsingin yliopiston Tvärminnen tutkimusasemaan. Yvassa on selvitettävä perusteellisesti onko toiminnalla haitallisia vaikutuksia tieteellisten tutkimusten onnistumiselle.
3. Aikataulu
Yva-ohjelman lausumisen jälkeen ei jää riittävästi aikaa ennen selostuksen arvioitua valmistumisaikaa. Lisäksi väliin jäävä aika on talvikuukausia, jolloin tarvittavia luontoon ja vesistöön liittyviä lisätutkimuksia on mahdoton tehdä.
Lopuksi
Muissa yksityiskohdissa yhdymme Hangon ympäristöyhdistyksen lausuntoon.
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry.
Pertti Sundqvist Tapani Veistola
varapuheenjohtaja luonnonsuojelusihteeri
