Ympäristöministeriölle lausunto Natura 2000-esityksen täydentämisestä

30.4.2009

Ympäristöministeriölle

Viitaten verkkosivuillanne olleeseen kuulutukseen

Lausunto Natura 2000 -esityksen täydentämisestä

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton piirijärjestö. Sen toimialue kattaa Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja osan eteläistä Hämettä. Se kiittää mahdollisuudesta lausua esityksestä ja toteaa asiasta toimialueensa osalta seuraavaa.

Esitetyt kohteet

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kannattaa esitettyjen kohteiden lisäämistä Natura 2000 -verkostoon. Kohteet ovat hyviä, maamme parhaimmistoa. Esitys on hyvin perusteltu.

Esityksen riittävyys

Uudellamaalla on paljon monimuotoisuutta mutta vähän suojelualueita. Varsinkaan maa-alueilla maakunnassa ei voi puhua Natura 2000 -verkostosta. Uudenmaan vähät ja pienet Natura-alueet ovat hajallaan. Suojelualueiden yhteydet ja toiminnallinen kytkeytyneisyys toisiinsa on heikko. Tilannetta pahentavat Uudenmaahan luontoon kohdistuvat maamme kovimmat maankäyttöpaineet.

Tästä syystä Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri katsoo, että YM:n esitys on maakunnan osalta ekologisesti täysin riittämätön. Siksi ympäristöministeriön tulee aloittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa selvityshanke maakunnan Natura-verkoston kehittämiseksi.

Maakunnan direktiivilajien ja luontotyyppien lisäsuojelutarvetta tulee pohtia ekologisten tietojen pohjalta. Tällaisia uusia selvityksiä ovat esimerkiksi:

- Suomen raportti EU:lle luontodirektiivin toimeenpanosta 2000-06. Tämä luontodirektiivin artiklan 17 raportti osoitti selvästi nykyisen Naturan puutteet. Valtaosa luontodirektiivin lajeista ja luontotyypeistä jää boreaalisella vyöhykkeellä epäsuotuisaan suojelun tasoon. Naturaa tulee siksi täydentää.

- Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -selvitys (SY 8/2008) tukee hyvin luontodirektiivin maaraportin tuloksia. Monet LUTU-luontotyypit vastaavat myös luontodirektiivin luontotyyppejä.

- Uudet direktiivien lajien ja luontotyyppien löydöt.

Myös nykyisten kohteiden rajauksien laajennustarvetta tulee pohtia myös vesitalouden ja ennallistettavuuden näkökulmista.

Myös kohteiden toteutuskeinojen tehokkuutta pitää parantaa. Nyt monet toteutuskeinot eivät ole olleet riittäviä varsinkaan alueiden yhtenäisyyden (integrity) turvaamiseen. Ääriesimerkkinä ovat Kytäjän Natura-alueen hakkuut. Ympäristöministeriön tulee vaatia luontodirektiivin artiklan 6 järjestelmän toimeenpanoa meneillään olevassa metsälain uudistuksessa. Yleisesti ottaen Natura-alueilla on syytä käyttää toteutuskeinona paljon laajemmin luonnonsuojelulakia.

Toteutuksen tehostamisessa tulee lisätä myös hoito- ja käyttösuunnitelmien rahoitusta. Yksi keino tähän ovat myös alussa olevat EU-rahastojen väliarvioinnit.

Erityisesti tulee kehittää Natura-alueiden ekologisia yhteyksiä (vrt. esimerkiksi Kettunen, M., Terry, A., Tucker, G. & Jones, A. 2007: Guidance on the maintenance of landscape connectivity features of major importance for wild flora and fauna. Guidance on the implementation of Article 3 of the Birds Directive and Article 10 of the Habitats Directive. IEEP ym. 2007.). Ympäristöhallinnon aktiivisuutta tarvitaan, koska Uudenmaan liitolla ei ole nyt käynnistyneessä toisessakaan vaihekaavassa riittäviä voimavaroja ekologisen verkoston kehittämisen edellyttämiin selvityksiin. Tämä on ongelmallista, varsinkin koska uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat ekologisia yhteyksiä.

Nykyinen täydennys kohdistui vain Uudenmaan vesiluontoon. Nyt valitut kohteet ovat hyvin perusteltuja, mutta uusia suojelunarvoisia kohteita löytyy varmasti vielä lisää VELMU-kartoitusten valmistuttua. Ympäristöhallinnon tulee lisätä VELMUn rahoitusta sen nopeuttamiseksi. Ilman VELMUa Uudenmaan merialueiden suunnittelu ei pääse käyntiin. Vaarana on, että nyt meriluontotyypit pirstoutuvat erilaisten hankkeiden levitessä hallitsemattomasti.

Linnut

Tämä täydennys kohdistui vain luontodirektiivikohteisiin. Lisäksi Uudenmaan lintudirektiivialueiden verkostoa tulee kehittää IBA- ja FINIBA-selvitysten ja uusien tietojen (esimerkiksi Tiira-tietokanta valossa). Esimerkiksi Espoossa on erityinen kiire Suomenojan suojelulla. Vastaavasti Matalajärvi kannattaisi yhdistää mahdollisimman pian Nuuksioon ja määritellä samalla SPA-alueeksi. Samanlaisia puutteita on monessa muussakin Uudenmaan kunnassa.

Yhteenveto

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kannattaa esitettyjä kohteita. Piiri pitää täydennystä kuitenkin luonto- ja lintudirektiivin suojelutavoitteiden kannalta täysin riittämättömänä. Tämä täydennys tulee tehdä heti, mutta heti sen jälkeen tulee käynnistää hanke maakunnan Natura-verkoston kehittämiseksi.

Uudellamaalla on lisäksi myös monia välittömästi suojelua tarvitsevia uhattuja kohteita. Niiden suojelu tulee hoitaa kiireesti tavalla tai toisella, esimerkkeinä Hyvinkään Kurkisuo ja Espoon Suomenoja.

UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI R.Y.

Leo Stranius                         Tapani Veistola

puheenjohtaja                       luonnonsuojelusihteeri