Muutoksenhaku Hyvinkään Ohkolan ympäristöluvasta

KORKEIN HALLINTO-OIKEUS

ASIA
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin valitus Hyvinkään
Tapionkallion louhoshankkeen ympäristöluvasta (Dno UUS-2006-Y-539-111, No YS 1527), Vaasan
hallinto-oikeuden päätös 31.12.2009, Numero 09/0739/3, Diaarinumerot 00402/08/5109 -
00431/08/5109

VALITTAJAT
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys, Hyvinkää
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Helsinki

PROSESSIOSOITE
Tiedotusvastaava Yrjö Ala-Paavola
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys
Kanervakatu 4
05800 HYVINKÄÄ
Puhelinnumero: (019) 436 552, 040 8474 552
Sähköposti: yrjo.ala-paavola (at) pp.inet.fi

VAATIMUKSET
Pitäydymme alkuperäisessä vaatimuksessamme ympäristöluvan kumoamisesta. Tämän
muutoksenhaun lisäksi viittaamme alkuperäiseen valitukseemme Vaasan hallinto-oikeuteen ja
Vaasan hallinto-oikeudelle Uudenmaan ympäristökeskuksen vastineeseen annetun vastineemme
perusteluihin. Toivomme korkeimman hallinto-oikeuden perehtyvän myös näihin asiakirjoihin.

PERUSTELUT

1. ASIAN KÄSITTELY VAASAN HALLINTO-OIKEUDESSA
Vaasan hallinto-oikeus ei asian käsittelyssään, kuten ei aiemmin Uudenmaan
ympäristökeskuskaan lausunnossaan, ota kantaa muistutuksessamme esitettyihin asioihin.
Päätöksessään se vain toteaa, että valitukset eivät anna aihetta lupapäätöksen kumoamiseen,
vailla yksilöidympiä perusteluja.

2 SEIKAT, JOIHIN KORKEIMMAN OIKEUDEN TULISI OTTAA KANTAA

2.1 Melu

2.1.1 Melu ja hiljainen alue
Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä on melun osalta viitattu kategorisesti Valtioneuvoston
päätökseen melutason ohjearvoista (VNp 993/92). Hiljaisiin alueisiin ei Vaasan hallinto-oikeus ole
ottanut minkäänlaista kantaa.

Valtioneuvoston päätöksen antamisen aikaan ei hiljaisten alueiden kartoituksia oltu vielä tehty, eikä
koko käsitettä ollut vielä käytössä. Nyt sekä Hyvinkään kaupunki että Mäntsälän kunta ovat
kartoittaneet kyseisen Tapionkallion lähialueen hiljaiseksi alueeksi, jolla ihmisen aiheuttamat
häiriöäänet jäävät alle 30 dB:n.

Suomen uudessa melulinjauksessa, valtioneuvoston periaatepäätöksessä meluntorjunnasta (22.5.2006) todetaan,

että melutason ohjearvojen soveltamiskäytännössä on ongelmia.
Keskiäänitaso ei kaikissa tapauksissa kerro riittävästi melun haitallisuudesta, vaan melua tulisi
tarkastella myös muita tunnuslukuja käyttäjien. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan 55 dB
keskiäänitaso ei ole tavoitetaso, vaan tavoitteena tulisi olla ohjearvoja alemmat melutasot. Tämä
tulee huomioida jo uudessa oikeuskäytännössä.

Tämä koskee erityisesti hiljaiseksi alueeksi kartoitettua Kaukasten - Kivistön - Ohkolan aluetta,
jolla hakemuksen kohteena oleva Tapionkallio sijaitsee. Aiemmin hiljaisuuden suojeluun ei ole ollut
olemassa lainsäädännöllistä tukea, eikä hiljaisista alueista tutkimustietoa. Nyt tilanne on muuttunut
ja hiljaisuuden suojeluun on herätty Euroopan Unionin (ympäristömeludirektiivi 2002/49/EY) ja
Suomen tasolla. Hiljaisten alueiden säilyttämisestä on säädetty sekä EU:n että Suomen
lainsäädännössä (esimerkiksi ympäristönsuojelulain muutos 469/2004) ja valtioneuvoston asetus
Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista
(801/2 004). Myös valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta edellyttää hiljaisten alueiden
säilyttämistä.

Hiljaisen alueen voidaan myös katsoa olevan sellainen erityinen luonnonolosuhde, jonka tilan
huonontumista ei voida ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan hyväksyä. Hiljaista aluetta ei ole
Hyvinkäällä voitu merkitä alueen oikeudellisesti sitovaan yleiskaavaan, koska hiljaiset alueet on
kartoitettu vasta kaavan laatimisen jälkeen. Kuitenkin tehtyjen meluselvitysten, joihin hiljaisten
alueiden kartoitus sisältyy, tarkoituksena on ohjata alueen maankäyttöä. Myöskään Uudenmaan
maakuntakaavaan ei hiljaisia alueita merkitty eri intressitahojen (mm. kiviainestuottajat) ristiriitojen
vuoksi. Onkin hyvin mahdollista, että hiljaisia alueita ei lähitulevaisuudessakaan kaavoihin saada
merkittyä, jolloin on tärkeää, että korkein hallinto-oikeus ottaa kantaa siihen miten hiljaisten
alueiden suojeluun tulee suhtautua. Tämä kyseinen tapaus, jossa meluavaa toimintaa ollaan
sijoittamassa hiljaiseksi kartoitetulle alueelle, voisi toimia ennakkotapauksena suomalaisessa
oikeuskäytännössä.

2.1.2 Yhteisvaikutus liikennemelun kanssa

Hallinto-oikeus edellyttää myös liikenteen aiheuttaman melun ottamista mukaan
melumallinnukseen, mikä on kannatettavaa ja aiemman muistutuksemme mukaista.
Kuitenkin suunnitellussa kuljetusreitissä kiinni olevien rakennusten osalta hallinto-oikeus toteaa,
että:

”Louhosalueen liikenne voi aiheuttaa melu-, tärinä- ja pölyhaittoja kulkureitin välittömässä
läheisyydessä oleville asuinkiinteistöille. Haittoja mahdollisesti kokevat asuinkiinteistöt sijaitsevat
edellä mainitun risteysalueen lähellä ja Vanuntien alkupäässä. Tältä alueelta on louhosalueelle
matkaa 1,3 – 2 km. Etäisyys huomioon ottaen haitat esiintyisivät alueella, jonne varsinaisen
louhinta- ja murskaustoiminnan haitat eivät enää ulotu. Yhteisvaikutuksen puuttumisen johdosta
liikennöinnin haittoja on mahdollista tarkastella erillisenä asiana.”

Tällainen tulkinta ei voi olla oikea. Louhoksen aiheuttaman liikennöinnin haittoja ei voi tarkastella
itse toiminnasta erillisenä, vaan yhteisvaikutuksena. Myös etäisyyttä suunnitellulta louhosalueelta
liikennöinnin osalta häiriintyvimpiin kohteisiin on päätöksessä liioiteltu.

Vaasan hallinto-oikeus toteaa myös,että:

”Hakemus on sikäli puutteellinen, ettei siinä ole yksityiskohtaista selvitystä liikenteestä ja sen
järjestämisestä siten, ettei siitä aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n
tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta eikä terveyshaittaa.”

Tällaista selvitystä ei voidakaan antaa. Jos liikenne on suunniteltu kulkemaan yksityistietä pitkin,
tiessä käytännössä kiinni olevien rakennusten ohitse ja ruuhkaisimpina aikoina muutaman
minuutin välein, ovat tärinä-, melu- ja pölyhaitat väistämättä naapuruussuhteista annetun lain 17
§:n tarkoittaman kohtuuttoman rasituksen mukaisia. Kun osa asumuksista on vielä vapaa-ajan
asuntoja ja kuljetukset ovat vilkkaimmillaan kesäaikaan, tulisi keskiäänitasoonkin soveltaa 45 dB:n
ohjearvoa

(Asfaltoidulla kadulla 50 km/h ajettaessa raskas ajoneuvo aiheuttaa puolen minuutin ajan
suuruusluokkaa 75 dB olevaa melua 20 metrin etäisyydellä tiestä. Epätasaisella tiellä meluhuippu
nousee helposti 80 desibeliin ja minuutin ajalta integroitu ekvivalenttitaso on usein yli 75 dB.
Minuutin ajan 75 dB:n melu edellyttäisi 100 minuuttia täydellistä hiljaisuutta, jotta 100 minuutin
ekvivalenttitaso alittaisi 55 dB. Louhinta-alueen kuorma-autoliikennettä saisi siis olla yksi auto 100
minuutin välein, jotta ekvivalenttitaso pysyisi alle 55 dB:n. Lupapäätöksen tietojen mukaan
mursketta hakisi kuitenkin keskimäärin 30 kuorma-autoa päivässä, eniten kesäaikana (s. 10). Jos
autot ajavat lujempaa tai tie on epätasainen, kuten hiekkatie, melutaso nousee siitäkin. Kun
liikenteen aiheuttamaan meluun lisätään itse murskaustoiminnan melu, on erittäin todennäköistä,
että melutason ohjearvot ylitetään.)

2.3 Luontoselvitysten puutteellisuus

Hakijan luontoselvitys on ollut varsinkin eläimistön suhteen hyvin puutteellinen ja tehty väärään
vuodenaikaan. On hyvin valitettavaa, jos vastaavissa hankkeissa yleisemminkin hyväksytään
tämän tasoiset luontoselvitykset, jotka eivät kerro mitään alueen luonnon todellisesta tilasta.

3 YHTEENVETO

Viitaten aiempiin kirjoituksiimme, ympäristölupa kiviainesten louhintaan Tapiolan tilalla tulee
kumota, koska lupa on ympäristönsuojelulain 42 §:n vastainen. Hanke aiheuttaisi toiminnasta,
asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikkakin huomioon ottaen, yksinään tai yhdessä
muiden toimintojen (erityisesti liikenne) kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön
pilaantumista tai sen vaaraa (erityisesti melu), erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista
(varsinkin hiljaiset alueet) sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa
tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (melu ja tärinä).

PÄIVÄYS 29.1.2010

VAKUUDEKSI

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry.

Tuija Lahtinen   Esa Alkula

Puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri r.y.

Leo Stranius    Tapani Veistola
puheenjohtaja luonnonsuojeluasiantuntija