Lausunto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleista
31.8.2010
Uudenmaan liitolle
Viitaten lausuntopyyntöönne 7.5.2010 Dnro 86/09
Lausunto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleista
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.
Yleistä
On hyvä, että rakennemallityötä on tehty. Mikään ideaalityyppinen malli ei kuitenkaan sellaisenaan sovi jatkotyön pohjaksi.
Suuri puute on, että myös luontokohteita olisi pitänyt selvittää ja ekologista verkostoa kehittää yhtä aikaa muun rakennetyön kanssa. Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien luontoalueiden
ja suojelukohteiden selvittäminen on vielä tekemättä.
Mitkä alue- ja yhdyskuntarakenteen kokonaisratkaisun periaatteet tukevat parhaiten metropolimaakunnan kehittämistä?
Tärkeintä olisi päästä Uudellamaalla kestävään kehitykseen kohtuutaloudella. Yhdyskuntasuunnittelu ei enää voi jatkua tuotannon ja kulutuksen kasvun ehdoilla. Suomi on siirtynyt jälkiteolliseen tieto- ja palveluyhteiskuntaan, mikä mahdollistaa entistä ekologisemmat kestävät ratkaisut.
Uudenmaan maakuntastrategian mukaan yhdyskuntarakenteen tulee olla energian käyttöä ja liikkumistarvetta vähentävä.
Rakentamisen tulee perustua ensisijaisesti olemassa olevan rataverkoston käytön tehostamiseen. Lisäksi muuallakin kuin ratojen läheisyydessä sen tulee tukeutua joukkoliikenteen käyttöön (työmatkaliikenne) sekä jalankulkuun ja pyöräilyyn. Siksi täysin uusia rakentamisalueita tulee perustaa vain erityisen tarkan harkinnan jälkeen ja vain niin, että ekologiset ydinalueet ja verkostot säilyvät myös ihmisten virkistysalueina.
Uuden rakennuskannan tulee perustua matalaan energiankäyttöön mieluiten uusiutuvilla energiaratkaisuilla.
Asuntorakentamisessa neliömäärän kasvu ei ole toivottavaa eikä tarpeen. Lisäneliöt vievät lisää energiaakin. Viihtyvyyttä voidaan parantaa esimerkiksi yhteistiloja, pihoja ja puistoja rakentamalla.
Kevyen liikenteen ja jalankulun tarpeet on otettava huomioon yhdyskuntarakentamisen ja kaavoituksen lisäksi myös rakennussuunnittelussa (esimerkiksi pyörien säilytyksen helppous ja turvallisuus). Autoilun ja autojen vaatimaa tilaa on vähennettävä sekä väylien että paikoituksen osalta.
Palvelujen tulee olla pääosin kävelyetäisyydellä.
Luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä myös kaupunkialueilla erilaisin keinoin mm. hallitun hoitamattomuuden ja kasvivalintojen kautta puistoissa sekä pihoilla. Tämä lisää myös viihtyvyyttä ja vehreyttä, joka parantaa elämänlaatua.
Onko tarkoituksenmukaista ohjata uusi rakentaminen nykyiseen rakenteeseen mahdollisimman tehokkaasti?
Tulevakin aluerakenne on syytä perustaa nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja olemassa oleviin väyliin. Kevyeeseen ja joukkoliikenteeseen perustuva yhdyskuntarakenne ympäristölle on vähiten rasittava.
Maakuntastrategia korostaa olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä. Lisäksi maakuntastrategian tavoite hiilineutraalisuudesta tarkoittaa, että erityisesti liikkumistarpeen tulee pysyä minimissään. Siksi hajautuva yhdyskuntarakenne on vastoin strategiaa.
Nykyisen rakenteen perustalle rakentaminen säästää greenfield-alueita, ekologisia ydinalueita ja niiden yhteyksiä. Se säästää tilan lisäksi myös luonnonvaroja ja rahaa, koska uusi infrastruktuuri on kalliimpaa. Valtiolla ei ole varaa moniin uusiin teihin ja ratoihin. Nykyistenkin väylien kehittämisessä on vielä työtä. Ratojen nyt lakkautetut seisakkeet tulee ottaa uudelleen käyttöön ja niiden syöttöliikennettä parantaa. Monille väylille on kehitetty meluntorjuntatoimia, joita ei ole vielä toteutettu valtion rahapulan takia. Ekologisten yhteyksien ennallistamista tulee tehdä viherkansilla, -silloilla ja väylien alakulkutunneleilla.
Tiivistämistä ei kuitenkaan pidä tehdä liikaa, koska se vaarantaa hyvää elinympäristöä. Lähivirkistysmetsiä ja muita hulevesiä läpäiseviä pehmeitä pintoja tulee säilyttää.
Minkä kokoiset keskukset ovat toiminnallisesti optimaalisia?
Teoriassa 20-30 000 henkeä kannattaa koota kohtuullisen tiiviiksi puutarhakaupungiksi, jossa on rata ja vettä saatavilla sekä työpaikat, palvelut ja asunnot lähellä.
Käytännössä Uudellamaalla kannattaa panostaa nykyiseen rakenteeseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kauppakeskusten kurissa pitämiseen. ABC-tyyppiset huoltamokeskuksetkin voivat näivettää kyliä ja niiden palveluja.
Mitkä muut tekijät ovat keskeisiä metropolimaakunnan perusrakennetta laadittaessa?
Luonnon ydinalueet ja ekologinen verkosto tulee turvata. Läntisellä Uudellamaalla on ongelma uusien luontoselvitysten puuttuminen. Itä-Uudenmaan MALU-hankkeen kaltaiset maastoselvitykset on nyt aika tehdä lännessäkin. Sellaisia on YM:kin korostanut jo kahdessa maakuntakaavaa koskevassa vahvistuspäätöksessään. Tämä luontoselvitysasia tulee hoitaa Koko Uudenmaan maakuntakaavassa. Metsämantereiden ja muiden luontokohteiden yhteydet tulee varmistaa maakunnan rajojen yli naapurimaakuntiinkin.
Teollisuusalueiden sijoitus on syytä ratkaista maakuntakaavatasolla, koska teollisuus tarvitsee usein logistiikkaa sekä etäisyyttä asutukseen ja luontokohteisiin. Myös tuulivoiman sijoittaminen on tärkeä tehdä maakuntakaavassa. Sitä vastoin emme näe uudelle lentokentälle tarvetta Uudellamaalla.
Merialueiden suunnittelu on syytä aloittaa Koko Uudenmaan maakuntakaavassa, koska muuten vedenalaiset luontotyypit ja kalojen kutualueet menetetään ruoppauksien, merihiekan oton, laivaväylien, kaasuputkien ja kaapelien sekä merituulipuistojen alle.
UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI RY
Leo Stranius Tapani Veistola
puheenjohtaja luonnonsuojeluasiantuntija
