Lausunto Koverharin tuulipuiston asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
20.8.2009
Hangon kaupunki
Tekninen ja ympäristövirasto, hallinto-osasto
carita.sandstrom(at)hanko.fi
sten.ohman(at)hanko.fi
Viitaten verkkosivuillanne olleeseen kuulutukseen (13.8.2009)
Lausunto Koverharin tuulipuiston asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton maakunnallinen piirijärjestö. Hanko kuuluu sen toimialueeseen. Piiri lausuu tästä asemakaavasta, koska se osallistuu myös samaan aikaan asiasta tekeillä olevaan yvaan. Tästä syystä piiri ilmoittautuu osalliseksi myös tähän asemakaavaan.
Yleistä
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kannattaa tuulivoiman kehittämistä. Tuulivoimaloistakin on haittoja, mutta niitä voidaan ennalta ehkäistä tehokkaasti valitsemalla niille luonnon kannalta haitattomimmat sijoituspaikat. Tämä edellyttää myös asemakaavaa yleisempää pohdintaa. Piiri toivoo, että Hanko olisi aktiivinen tuulivoimaa ja luontokohteita koskevien selvitysten voimavarojen turvaamiseksi tekeillä olevassa Uudenmaan toisessa vaihemaakuntakaavassa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähtökohdista sekä vaihtoehdoista
Nyt ehdotettavan kaavan lähtökohtana on se, että tuulivoimalat rakennetaan. Kuitenkin on mahdollista, että yvan tulosten takia tuulivoimaloita ei voikaan rakentaa ollenkaan tai ainakaan suunnitelulla tavalla. Tämän vuoksi olisi jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettävä muitakin vaihtoehdoja kaavan toteuttamiseksi.
Yva-ohjelmassa esitetty viisi tai kuusi voimalaa ei ole riittävä vaihtoehtovertailu. Yvan vaihtoehtovertailun niukkuutta arvosteli myös Uudenmaan ympäristökeskus yhteysviranomaisen lausunnossaan 29.5.2009. Kaavassa vaihtelua saisi tekemällä vaikka kokeiluvaihtoehdon, jossa olisi vain puolet voimaloista toisessa päässä aluetta. Vaihtoehtovertailua voisi syventää myös vertailemalla tätä hanketta SABA Windin hankkeeseen muutenkin kuin hankkeiden yhteisvaikutusten osalta. Kiinnostavaa olisi vertailla tätä hanketta Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettuun Inkoon-Raaseporin merivaihtoehtoon, josta on parhaillaan yva menossa.
Vaikutusten arviointi
Osallistumis- ja arviointisuunitelman (OAS) luvussa 6 viitataan yva-ohjelmaan, jota ei kuitenkaan ollut liitteenä. Huomattakoon, että Uudenmaan ympäristökeskus esitti yva-yhteysviranomaisen lausunnossaan yva-arviointiohjelmaan vielä monia täydennystarpeita 29.5.2009. (Tämä lausunto olisi hyvä liittää kaavan asiakirjoihin.) Kaavaa varten olisi ollut syytä tehdä yva-lausuntokierroksen tulosten perusteella täydennetty uusi arviointiohjelma. Sen voisi itse asiassa tehdä vieläkin OAS:n päivityksenä.
Yva-yhteysviranomaisen lausunnossa todetun lisäksi esitämme kaavan näkökulmasta vielä seuraavia lisäselvitystarpeita ja tarkennuksia.
Vaikutukset nisäkkäisiin (lepakot)
Yva-yhteysviranomainenkin edellytti lausunnossaan lepakkokartoitusta ja sille riittävää aikaa. Tässä suhteessa on merkittävää, että Hankoniemellä on tavattu lähes kaikki maamme lepakkolajit. Niiden muutto tulee selvittää perusteellisesti. Hankoniemen kärjessä sekä Taktomissa tehdyt selvitykset ovat kuitenkin liian kaukana antamaan täydellistä perustetta muuton arvioimiseksi tuulipuiston alueelle.
Ohjeistuksena viittaamme Eurobats-julkaisuun ja vastaaviin selvityksiin muualla1. Eurobats-ohjeen mukaan on näin tärkeän muuttoväylän tutkimukseen käytettävä kaksi maastokautta. Myös tutkimusalueen tulee olla laajempi ja Eurobats-ohjeen mukainen. On arvioitava myös ilmastonmuutoksen vaikutukset lepakkojen muuttoon koko tuulipuiston käytön ajalle. On ilmeistä, että muuttavien lepakoiden määrä kasvaa ilmastonmuutoksen myötä.
Vaikutukset lintuihin
Hankoniemen läpi muuttaa paljon lintuja keväisin ja varsinkin syksyisin. Yva-yhteysviranomainen edellytti lintujen muuttoa selvitettäväksi yva-ohjelmaa tarkemmin muun muassa petolintujen osalta.
Lintujen muuttolinjat tulee selvittää hankealueen kohdalla riittävän pitkiltä ajanjaksoilta sekä kevät- että syysmuuttokauden osalta. Myös alueen pesimälinnuston selvittämiseksi tulee tehdä riittävän monta maastokäyntiä – yksi kerta ei riitä.
Tuulipuiston aluetta koskevia lintujen muuttotutkimuksia on vähän2. Siksi lintujen muuton selvittäminen on tehtävä huolellisesti. Parasta olisi selvittää näkyvän muuton lisäksi "näkymätöntä" pikkulintumuuttoa ja yömuuttoa esimerkiksi tutkalla.
Luontotyypit ja niiden pirstoutuminen
Kaavan kannalta on tarpeen maastossa tarkastaa onko alueella suojeltuja, uhanalaisia (Suomen ympäristö 8/2008) tai METSO-luontotyyppejä. Alueella saattaa olla ainakin dyynejä.
On myös syytä pohtia hankkeen vaikutuksia alueen luonnon pirstoutumiseen. Nykyisellään alue on sodan jälkeen istutettua nuorta metsää. Sitä pirstoo 110 kV:n voimalinja ja rautatielinja. Jos tuulipuisto rakennetaan, alue muuttuu teollisuusalueeksi, mikä lisää pirstoutumista. Lisäksi reunavaikutukset lisääntyvät, kun teitä rakennetaan sekä itse tuulivoimalat rakennetaan. Tämä on omiaan muuttamaan alueen ominaispiirteitä vaikuttaen myös kasvillisuuteen ja eläimistöön. Tämä olisi selvitettävä ja arvioitava.
Maakuntakaavan ohjeellinen ulkoilureitti
Kaavaan tulee sisällyttää selvitys mahdollisesta uudesta ulkoilureitistä, jossa on otettu huomioon tuulivoimaloiden melu ja muut vaikutukset. Tämän reitin tulee olla meluvaikutustenkin osalta sellainen että virkistysalueille asetettavat melurajat toteutuvat.
Aikataulu
Aikataulu on liian tiukka: alle vuodessa kaikki inventoinnit ja kaavan laadinta näytteillepanoineen. Siinä ei ole mahdollisesti lisäselvityksiä varten tarvittavaa toista maastotyökautta.
Seuranta
Kaavan vaikutuksille tulisi tehdä seurantaohjelma.
Vakuudeksi
Tämä lausunto annetaan sähköisesti (Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta, 13/2003). Voimme täydentää sitä eri pyynnöstä paperiversiona.
UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI R.Y.
Pertti Sundqvist Tapani Veistola
varapuheenjohtaja luonnonsuojeluasiantuntija
Kirjallisuusviitteet
1) Eurobats-ohjeesta (numero 3, http://www.eurobats.org/publications/publication_series.htm) on Suomen muuttoaikatauluihin sovellettu suomenkielinen käännös, joka julkaistaaan hyvin pian.
Muita lepakkoasiaa selventäviä julkaisuja: AHLÉN, INGEMAR. ym. 2007: Bats and offshore wind turbines studied in southern Scandinavia. VINDVAL. Report 5571. The Swedish Environmental Protection Agency sekä BACH, L. 2001: Fledermäuse und Windenergienutzung – reale Probleme oder Einbildung? Vogelkdl. Ber. Niedersachs. 33: 119-124.
2) Tällainen tutkimus on BERGMAN, G. & K. O. DONNER 1964: An analysis of the spring migration of the Common Scoter and the Long-tailed Duck in southern Finland. Acta Zool. Fennica, 105:3-59. – Se koskee vain kahta vesilintulajia, mutta sen avulla voidaan arvioida myös tarpeita linnustoselvitysten laajuudelle. Myös Hangon lintuaseman aineistoista voi saada vinkkiä tehtävän laajuudesta.
Tuulivoimasta ja linnuista on muuten esimerkiksi kaksi Euroopan neuvoston lähdettä:
HAAS, D. ym. 2003: Protecting Birds from Powerlines. A practical guide on the risks to birds from electricity transmission facilities and how to minimise any such adverse effects. Convention on the Conservation of European Wildlife and Natural Habitats. Bern Convention.
LANGSTON, R.H.W. & J. D. PULLAN 2003: Windfarms and Birds. An analysis of the effects of windfarms on birds, and guidance on environmental assessment criteria and site selection issues. Convention on the Conservation of European Wildlife and Natural Habitats. Bern Convention.
