Lausunto Ekokem oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen (Riihimäki) yva-selostuksesta

Hämeen ympäristökeskus


Viite: kuulutus HAM-2008-R-15-531 JOT/30A/2009

Asia: Lausunto Ekokem oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen (Riihimäki) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 

(ns. Ekokem 2)

30.9.2009

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry on Suomen luonnonsuojeluliiton maakunnallinen piirijärjestö. Piirin toimialueena on Etelä-Suomen lääni. Koska esillä oleva hanke vaikuttaa piirin alueella, piiri katsoo olevansa asianosainen.


1. Yleistä

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää YVA-selostusta kohtuullisen hyvänä, mutta osa sen
perusteista on kestämättömiä. Sen ei täytä valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita. Tällaisen
laitoksen käyttöaika on kymmeniä vuosia. Arvioitaessa energiatarvetta tulisi huomioida pitkän
aikavälin ennusteet ja jo tiedossa olevat säädösmuutokset, jotka tulevat vaikuttamaan asiaan.

YVA-selostuksen esittelytilaisuudessa tuli esiin, että asiassa on tehty paljon selvityksiä, mutta
kaikkea ei ole otettu mukaan aineistoon. Koska muutoinkin esittelytilaisuudessa tuli esille, että
Ekokem oli arvioinut eräitä lähtökohtatilanteita ja vaikutuksia itselleen optimaalisella tavalla, heräsi
sellainen epäilys, että vastaavasti Ekokemille epäedullisia selvityksiä olisi voinut jäädä
julkaisematta tai huomiotta (esimerkiksi poikkeustilanteiden päästöt ilmaan). Tilaisuudessa todettiin, että laskelmat on tehty kaikille aineille normaali- ja poikkeustilanteessa. Laskelmia ei kuitenkaan esitetä selostuksessa. Ilman laskelmia on mahdotonta arvioida, onko jonkin aineen kohdalla poikkeustilanteiden päästöt sellaisia, että niihin pitäisi ottaa kantaa tai antaa niiden rajoittamiseksi erityisehtoja. Piiri vaatii kaikkien tehtyjen selvitysten julkaisemista asian arviomiseksi.


2. Vaihtoehdot

Nollavaihtoehtona on esitetty hankkeen toteuttamatta jättäminen. Nollavaihtoehdon haitat on arvioitu sellaisten pahimpien mahdollisten toteutustapojen mukaisesti, joiden toteutuminen ei ole lainsäädännön ja hyväksyttyjen strategioiden mukaista. Nollavaihtoehdossa olisi tullut käyttää vertailukohtana sellaisia ratkaisuja, jotka ovat EU:n ilmastotavoitteiden ja Suomen lainsäädännön ja strategioiden, kuten VALTSUn, mukaisia. Nollavaihtoehdossa on todettu, että korvaava energia tuotetaan osin fossiilisilla polttoaineilla. Perusoletuksena on, että Riihimäen ja Hyvinkään alueella tarvitaan lisää kaukolämpöä. Jo nyt tiedossa olevat rakennusmääräysten kiristyminen ja EU:n ministereiden päätös plusenergiataloihin siirtymisestä (lähde: http://www.europarl.europa.eu/pdfs/news/expert/infopress/20090330IPR52892/20090330IPR52892_en.pdf)
merkitsevät sitä, että kaukolämmön tarve lähtee laskuun ennen vuotta 2020. Samaa olettaa
Energiateollisuus ry:n selvitys Suomessa. Nollavaihtoehtoa ei siis tarvittaisi kaukolämmön vaan sähkön vuoksi.

Koska Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian käyttöä, vaihtoehtona tulisi olla
esimerkiksi energiapuun käyttö. Jos vaihtoehdossa 1 oletetaan saatavan jäte lähialueelta eikä pitkiä
kuljetuksia tarvita, vastaavasti energiapuu pitää olettaa saatavan lähialueelta. Molemmissa
tilanteissa pitää käyttää yhtä optimistisia (auki kirjattuja) oletuksia. Koska nollavaihtoehto voi sisältää ainoastaan sähkön tuotannon, sen sijoituspaikkaa valittaessa voidaan huomioida polttoainekuljetusten minimointi.

Nollavaihtoehto olisi voitu rakentaa myös mädättämällä tuotetun biokaasun ja sen käyttöä ajatellen.
Vaihtoehdossa 1 jäte poltetaan, mutta mädättämällä siitä saataisiin kaasua, jonka optimaalisella
käytöllä kokonaispäästöt pienenisivät selvästi. Kaasua voisi käyttää myös liikennepolttoaineena ja ykkösvaihtoehdon tuottama sähköä voitaisiin tuottaa tuulella. Tällä lailla jätteiden hyötykäyttö tuottaisi paljon paremman lopputuloksen esimerkiksi ilmastopästöjen osalta, kuin mitä nollavaihtoehdon arvioinnissa on oletettu.

Nollavaihtoehdon vertailussa oletetaan liikenteen pysyvän ennallaan. Jos mädättämällä tuotettua
kaasua voidaan käyttää liikennepolttoaineena, liikenteen ennallaan pysyminenkin tuottaa
nollavaihtoehdossa vähemmän päästöjä kuin muissa vaihtoehdoissa. Nollavaihtoehdossa oletetaan
päästöjen ilmaan ja ilmastovaikutusten kasvavan, mutta todellisuudessa asia on päin vastoin.
Hajuhaitoissa on vastaava virhe, nollavaihtoehto on arvioitu pessimistisesti ja muut vaihtoehdot
optimistisesti.


3. Energian tarve ja tuotto

Jätteenpolttoa perustellaan kaukolämmön tarpeella. Sen tarve kuitenkin tulee kääntymään laskuun jo ennen vuotta 2020. Laitoksen rakentaminen pääsee käyntiin arviolta vuonna 2016 (valituskierroksen jälkeen). Laitos valmistuisi siinä vaiheessa, kun kaukolämmön tarve on todennäköisesti jo kääntynyt laskuun. Laitoksen elinkaaren aikana suurin osa sen tuottamasta lisälämmöstä joudutaan lauhduttamaan eli se on tarpeetonta.

Laitoksen sähköntuotannon tuottosuhteeksi on oletettu 19%. Sekin voi olla liian optimistinen oletus.
Vaikka se pitäisikin paikkansa, sähköntuotannolle optimoitu energiapuuta polttava laitos voi päästä
yli 35%:n hyötysuhteeseen. Se tarkoittaisi suunnilleen puolta pienempää polttoainemäärää. Jätteen
vähäinen energiasisältö tarkoittaa, että kuljetuksissa tilavuus on rajoittava seikka, ei tonnimäärä. Se
lisää kuljetusten määrää. Tuottamalla sama sähkömäärä puulla päästään puolta pienempään
kuljetustarpeeseen. Vastaavasti voitaisiin tehdä oletus, että korvaava sähkö tehdään tuulivoimalla,
jolloin liikenteen tarve laskee oleellisesti edelleen. Liikenteen tarvitsema energia tulisi ottaa
huomioon koko hankkeen energiataseessa.


4. Yksityiskohtaisia havaintoja

4.1. Poltettavan jätteen saatavuus

Ekokem olettaa, että se saa poltettavat jätteet läheltä. Kun huomioidaan jo nyt olemassa oleva ja
tulossa oleva jätteenpolttokapasiteetti Etelä-Suomessa, lähialueelta ei voida saada sellaista jätemäärää, mikä täyttäisi laitoksen kapasiteetin. YVA-selostuksen esittelytilaisuudessa Ekokemin edustajat totesivat, että asiassa vaikuttaa markkinatalous ja kokonaiskustannukset. Jos Ekokem ottaa vastaan jätteet niin edullisesti, että kaikki lähiympäristön jätteet tuodaan Ekokemille, muut polttolaitokset joutuvat tuomaan jätteet kauempaa. Silloin Ekokemin polttolaitos välillisesti lisää jätteenkuljetusmatkoja.

Lähempänä valtakunnan rajaa olevat laitokset joutuvat silloin tuomaan jätettä ulkomailta.
Jätteenpolton kapasiteetin lisääminen johtaa väistämättä kuljetusmatkojen pidentymiseen. Jätelaki
myös kieltää kauempaa tuotavat jätteet ( 3. luku, §6, (10) jätteet on käsiteltävä jossakin lähimmistä
asianmukaisista jätteen käsittelypaikoista; ).

Valtakunnallinen jätestrategia tähtää jätteiden vähentämiseen, niiden hyödyntämisen lisäämiseen ja
vasta viimeisenä vaihtoehtona on kierrätyskelvottoman jätteen poltto. Oletusarvona ei tule pitää sellaista vaihtoehtoa, että Suomi rikkoo EU:n määräyksiä ja että Suomessa lakeja ei noudatettaisi. Määräysten noudattamista on pidettävä lähtökohtana. Poltettavan jätteen määrä tulee vähenemään, kun noudatetaan lainsäädäntöä ja jätesuunnitelmia. Tämä tulee entisestään lisäämään pitkiä kuljetusmatkoja.

Etelä- ja Läsi-Suomen jätesuunnitelmaluonnoksen SOVA:ssa on arvioitu tulevan jätesuunnitelman toimenpiteitä. Se toteaa muun muassa, että "Polttoon ohjataan sellaisia biohajoavia jätteitä, joita ei voida kierrättää tai ehkäistä. Jäteperäisten liikennepolttoaineiden käyttöä edistetään. Lisäksi biojätteestä valmistetun kompostituotteen käyttöä lisätään erityisesti julkisessa rakentamisessa." Kyseessä oleva laitos ei täten toteuttaisi jätesuunnitelmaa vaan estäisi sen toteutumista. 

4.2. Ongelmajätteiden poltto

Laitoksessa suunnitellaan poltettavan myös ongelmajätteitä. Jätelain mukaan jätteet on lajiteltava ja
pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa.  Lainaus laista, 3.luku, §6:
”7) jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä
laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan
ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä
teknisesti ja taloudellisesti mahdollista;
8) erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin
paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan
tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa;”

Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin. Tässä tapauksessa ei voi vedota kohdan 8
poikkeusmahdollisuuteen, koska toiminta ei ole käsittelyn kannalta välttämätöntä, jätettä ei
hyödynnetä ja YVA-selostuksen mukaan jätteen poltosta on haittaa (esim savukaasupäästöt).
Energiakäyttöä ei voi tässä tapauksessa pitää jätteen hyödyntämisenä, koska kaukolämmön tarvetta
ei ole ja sähkön tuottosuhde on muihin tuottomuotoihin nähden negatiivinen. Kohdan 8 mukaan
vähäinenkin haitan tuotto riittää perusteeksi sille, että ongelmajätteitä ei saa sekoittaa muihin
jätteisiin. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää outona sitä, että yhtiö suhtautuu lainsäädännön vaatimuksiin väheksyvästi.

Ongelmajätteiden polttaminen muuttaa lisäksi kaikki laitoksen tuhkan ongelmajätteeksi. Se
vähäinenkin hyötykäyttömahdollisuus, mikä tuhkalla muutoin olisi, estyy kokonaan suunnitellun
ongelmajätteen sekoittamisen vuoksi. Vaikka Ekokemillä olisi nyt tilaa sijoittaa ongelmajätetuhka
loppusijoitukseen, pidemmällä aikavälillä loppusijoitus tulee ongelmalliseksi. Jo pelkästään ongelmajätteeksi muuttuva tuhkan määrä on sellainen haitta, joka estää em kohdan 8 mukaan ongelmajätteen sekoittamisen muihin jätteisiin.


4.3. Lietteen poltto

Lietteen poltto tuottaa erittäin vähän energiaa. Lietteen käsittely saattaa kuluttaa enemmän energiaa
kuin mitä siitä polttamalla saadaan (vrt. sähkön alhainen tuottoprosentti ja sähkön käyttö lietteen
käsittelyssä). Lietteen polttoa voidaan siis pitää pelkkänä lietteen hävittämisenä. Lietteestä saadaan
paljon enemmän energiaa hyödynnettäväksi, mikäli lietettä käytetään mädätysprosessissa biokaasun
tuotantoon. Vaihtoehtovertailussa nollavaihtoehdon hyötyihin tulisi lisätä se energialisä, mikä
lietteestä saadaan optimaalisella käytöllä ja vaihtoehdossa 1 haittoihin tulisi lisätä prosessin
monimutkaistuminen ja hallinnan komplisoituminen, mikäli lietettä poltetaan. Hallinnan
komplisoituminen saattaa vaikeuttaa muun polton optimointia ja päästöjen minimointia.

4.4. Hajupäästöt ja päästöt ilmaan

YVA-selostuksessa on esitetty kuvia rikkidioksidin vuorokausipitoisuuksista. Kuvioiden muodosta
voinee olettaa, että ne ovat keskimääräisiä tilanteita eivätkä ota huomioon tuulen vaikutusta
päästökuvioon. Keskimääräinen tuuli saattaa olla vakio vuorokausien mittaisia jaksoja. Silloin
vuorokausipitoisuuksien rajat muuttuvat oleellisesti. Typpioksidien kohdalla todetaan, että
korkeimmat vuorokausipitoisuudet sijoittuvat 600-800 metrin etäisyydelle laitoksesta koilliseen
vallitsevan tuulen suunnan mukaan. Mikäli tuulee koillisesta joitakin vuorokausia,
vuorokausipitoisuuksien maksimit ovat lounaispuolella. Keskiarvon keskiarvo ei anna oikeaa kuvaa
asiasta.

Päästöistä pitäisi olla sellaiset arviot, joissa tuuli on epäsuotuisin mahdollinen ja
samanaikaisesti päästöt suurimmat mahdolliset vuorokausipäästöt. Sellaisella laskennalla nähdään
huonoin mahdollinen tilanne. Jos laitokselle määritetään suurin vuorokausikeskiarvo, kyseistä arvoa
ei saa ylittää minään vuorokautena, ei myöskään huonoimmassa tilanteessa. Vastaavasti
määritettäessä 99 prosentin  tai jokin muu raja-arvo, sellaista ei saa ylittää edes huonoimmissa
olosuhteissa. Päästökuvioiden määrittely keskimääräisille sääolosuhteille ei siis ole riittävä.

4.5. Melu

Melulaskenta näyttää suoritetun teknisesti hyvin, mutta lähtöarvot on valittu optimaalisesti ja liikaa
keskiarvoihin perustuen.

Melulaskenta perustuu arvioituihin liikennemääriin. Niissä käytetään keskimääräistä vuorokautista
liikennemäärää. Jos arvioidaan laitoksen vuodessa tarvitsemaa jätemäärää ja keskimääräistä auton
kokoa, saadaan vuositasolla tarvittava ajoneuvomäärä. Se puolestaan voidaan jakaa vuorokausien
lukumäärällä. YVA-selostuksessa ei ole kerrottu, millaisia oletusarvoja keskimääräisiä
liikennemääriä laskettaessa on käytetty. Näyttäisi kuitenkin siltä, että suuruusluokka on oikea.
Todellisuudessa liikennemäärät lienevät suurempia, koska oletuksena on saattanut olla isojen,
täyteen lastattujen autojen käyttö. Lisäksi auton kantokykyä tonneina ei välttämättä voi käyttää
laskentaperusteena, koska jotkin jätelajit ovat kevyitä ja auton tilavuus asettaa kuormalle rajoituksia
ennen painorajaa.

Autojen vuorokautista määrää laskettaessa vuosimäärää ei voi jakaa luvulla 360. Jätteiden kuljetus
painottuu arkipäiviin. Lisäksi jätteitä kuljetetaan vaihteleva määrä eri aikoina vuodesta. Mikäli
polttolaitos tuottaa pääasiassa kaukolämpöä, kesällä jätteitä kuluu vähemmän kuin talvella.
Tällaisista tekijöistä johtuen liikenne voi joinain päivinä olla yli kaksinkertainen keskimääräiseen
verrattuna.

Melurajat lasketaan päivä- ja yöajan ekvivalenttitasoina. Jos melurajaksi asetetaan päivän ajalle
55 dB(ekv), se tarkoittaa, että minään päivänä klo 7-22 ei kyseistä arvoa saa ylittää. Mikäli
laskennassa käytetään vuotuiseen keskiarvoon perustuvaa liikennemäärää, tulos ei kerro totuutta.
Kun sellaisella laskentatavalla saadaan johonkin kohtaa 55 dB(ekv) melutaso, meluraja
todennäköisesti ylittyy puolena päivistä ja alittuu toisena puolena. Joidenkin laitosten lupaehdoissa
on todettu, että raja saa ylittyä esim viitenä vuorokautena vuodessa. Kun tällaiseen arvoon pyritään,
pitää laskennassa käyttää sellaisia liikennearvioita, jotka vastaavat vaihtelevan liikennevilkkauden
mukaan noin vilkkaita päiviä. Liikennemäärien pitää siis olettaa olevan sopivalla tavalla
jakautuneita (esim Poisson-jakauma) ja melualueita laskettaessa on käytettävä 2,5%:n
todennäköisyydellä esiintyvä vilkas päivä (2,5% tulee oletuksesta, että liikennettä on 200 päivää ja viitenä päivää saa olla ylityksiä).

Melukaaviot päättyvät liian suppealle alalle, erityisesti laskenta-alueen länsipäässä. Laitoksen aiheuttama liikenne ei lähde nyt piirretyn melualueen rajalta. On todennäköistä, että laitoksen aiheuttama liikenne on lähes saman suuruista laitoksen ja moottoritien välissä. Melun kannalta
ongelmallisimmat kohdat ovat siellä, missä asutus ja melulle herkimmät laitokset ovat lähinnä tietä.

Kuvassa (1) näkyy, että melulle altistuvia kohteita on Uramon ja Kirjauksen kaupunginosissa.
Aluesairaalan sijainti on sellainen, että liikennemelu Lahdentieltä saattaa kantautua sairaalalle asti.
Meluselvityksessä tulisi näkyä myös, nostaako laitoksesta johtuva Lahdentien liikenteen kasvu
melutason sairaala-alueella yli ohjearvojen. Muitakin häiriintyviä kohteita saattaa olla.


Kuva 1.


Helsingissä 30.9.2009


Leo Stranius                Ursula Immonen
puheenjohtaja                 toiminnanjohtaja


Tarkennamme tarvittaessa lausuntoa.