Sijainti: Pääsivu / Kannanotot / Mielipide Nupurinkallion asemakaavan valmisteluaineistoista

Mielipide Nupurinkallion asemakaavan valmisteluaineistoista

(22.11.2011)


Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle                                                                 22.11.2011

Mielipide Nupurinkallion asemakaavan (640700) valmisteluaineistoista



Lausunnon antajat

Espoon ympäristöyhdistys ry, Espoo
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry,  Helsinki


Prosessiosoite

Luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
Puhelin 0400 615 530
uusimaa(at)sll.fi

Yleistä kaava-alueesta ja luontoarvojen huomioimisesta

Kaava-alue on osa valtakunnallisesti arvokasta Nuuksion järviylänköä. Se sisältää tavanomaista asemakaava-aluetta enemmän luontoarvoiltaan merkittäviä alueita. Alueella tehdyissä luontoselvityksissä ja kaavavaihtoehdoissa on tunnistettu vain osa alueen luontoarvoista. Erityisiä puutteita on kaavan elinympäristöselvityksissä, joissa ei ole selvitetty ja tunnistettu:

1) luontodirektiivin luontotyyppejä, kuten boreaalisia luonnonmetsiä ja puustoisia soita
2) METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaisia arvokkaita kangas-, kallio-, korpi- ja rämemetsiä.

Espoon kaupunki on keväällä 2011 ilmoittanut priorisoivansa kaupungin monimuotoisuuden vaalimistyössä virtavedet, ekologiset yhteydet ja vanhat metsät. Näistä jälkimmäisiä esiintyy kaava-alueen rakentamisvarausten alla niin kangas- kuin kalliometsinä molempien vaihtoehtojen alueella.

Osallistumis- ja arviosuunnitelmassa kaavan tavoitteet on määritelty näin:

"Asemakaavoituksen päätavoitteita ovat alueen palveluiden parantaminen, maankäytön tehostaminen luonnon ja maiseman erityispiirteet huomioon ottaen, liikenneverkon parantaminen sekä alueen viher- ja puistoalueiden kehittäminen."

Nyt kaavassa korostuvat maankäytön tehostaminen ja alueen katuverkon parantaminen. AP-1 kaavamääräys sallii jopa kolmikerroksisen kerrostalon rakentamisen. Sitä vastoin kaavassa ei ole huomioitu riittävästi maakuntakaavan viheryhteyttä ja yleiskaavan viheralueita.

Vaihtoehtojen suhde voimassa olevaan yleiskaavaan

Kumpaankin vaihtoehtoon sisältyy asuinpientalojen rakentamista myös voimassa olevan yleiskaavan virkistysaluevarauksille. Ratkaisua ei voi pitää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena.

Kaavan jatkotyöstä

Kaavalle asetettuja asukastavoitteita tulee laskea ja kaavailtuja rakennusalueita (ja niiden vaatimia tieyhteyksiä) vähentää olennaisesti etenkin alueen pohjoisosasta siltä osin kuin rakentamista esitetään luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten kallio- ja kangasmetsien päälle tai liian lähelle alueen pohjois- ja koillisosan arvokkaita korpia ja rämeitä.

Tällaisia luontoarvojen kannalta haitallisia kaavaratkaisuja ovat ainakin seuraavat vaihtoehdon A mukaiset AP- ja AO-kaavavaraukset: 74132, 74133, 74134, 74135, 74151, 74152, 74153, 74157, 74158:n koillisosa, 74159 ja 74165:n itäosa.

Vastaavasti vaihtoehdossa B vastaavia ongelmia sisältävät varaukset 74131 (rakentamaton lounaisreuna), 74133 (rakentamaton osa), 74149, 74150:n länsiosa, 74151:n itäosa, 74153, 74155:n koillisosa ja 74157.

Suojaviheralueiden hoito olisi syytä määritellä tarkemmin.

Alueen hulevesisuunnitelman laatiminen vaatii täsmennyksiä kaavamääräyksiin.

Lisäaineistoa

Espoon ympäristöyhdistys on vuonna 2003 toimittanut Espoon kaupungille metsätalousinsinööri Jyri Mikkolan maastoinventointien perusteella työstämät kartat Nuuksion järviylängön metsäalueiden luonnontilaisuudesta. Näissä kartoissa on eri väreillä jaettu metsät erilaisiin luokkiin niiden luonnontilaisuuden ja eräiden muiden luontoarvojen perusteella. Aineistosta voisi olla suuri apua muun muassa siinä, jos Espoon kaupunki haluaa välttää rakentamisen ohjaamista luontodirektiivin priorisoituihin luontotyyppeihin kuuluvien boreaalisten luonnonmetsien päälle.

Kyseinen kartta-aineisto löytynee ainakin Espoon ympäristökeskukselta. Aineisto on pääosin ajantasaista edelleen (pois lukien tuoreet metsänhakkuut), joten olisi toivottavaa, että kaupunki käyttäisi siitä kaavaratkaisuissaan ja varmistaisi myös sen, että aineisto on kaavojen luontoselvityksiä tekevien konsulttien käytössä. Tämä saattaisi edesauttaa muun muassa sitä, että aidosti arvokkaat laajemmat vanhan metsän luonteiset alueet tunnistettaisiin kaavojen valmistelun yhteydessä.

Lopuksi

Pyydämme lautakunnan kannanottoa mielipiteeseemme.


ESPOON YMPÄRISTÖYHDISTYS RY

Stephen Venn              Pasi Raipola
puheenjohtaja              varapuheenjohtaja


SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Pertti Sundqvist            Tapani Veistola
varapuheenjohtaja        luonnonsuojeluasiantuntija