Sijainti: Pääsivu / Kannanotot / Kannanotot ja tiedotteet 2013 / Itäinen saaristo

Itäinen saaristo

Tiedote PDF-tiedostona

Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) mielipide Itäisen saariston asemakaavaluonnoksesta 12.6.2013

 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys r.y. – Helsingfors naturskyddsförening r.f. (Helsy) on Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Natur och Miljön
paikallisyhdistys Helsingissä. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää monimuotoisen luonnon ja elinkelpoisen ympäristön sekä kulttuuri- ja rakennusperinnön hoitoa ja varjelua.
 
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on aikanaan (30.4.2012) lausunut mielipiteensä Itäisen saariston alustavasta asemaakaavaluonnoksesta.

Yhdistys on tutustunut uuteen kaavaluonnokseen sekä muuhun suunnitteluaineistoon ja lausuu siitä mielipiteenään seuraavaa.

Yleistä suunnittelualueesta

Asemakaava-alue on pääkaupunkiseudun mittakaavassa huomattavan tärkeä ja monelta osin hyvin säilynyt alue, jossa huomattavat luonto-, virkistys- ja maisema-arvot kohtaavat. Kaavaselostuksessa ja itse kaavaluonnoksen maankäyttöratkaisuissa ei ole täysimääräisesti tunnistettu alueen luontoarvojen monipuolisuutta.

Alueella sijaitsee muun muassa eräs Helsingin harvoista maakunnallisesti arvokkaista lintualueista (Kallahden vedet). Lisäksi alueella on lukuisia arvokkaita lintu- ja kasvialueita sekä ainakin yksi tunnistettu arvokas lepakkoalue. Alueen saarista löytyy myös huomattavia määriä luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsäelinympäristöjä, kuten luonnontilaisen kaltaisia varttuneita ja vanhoja kangas- ja kalliometsiä sekä monipuolisia rantalehtoja.

Huomattavien luontoarvojen vuoksi alueen suunnittelussa tulisi voimakkaasti painottaa asemakaavan sisältövaatimusten luontoa ja virkistystä koskevia seikkoja. Yhdistyksen näkemys on se, että alueen suunnittelussa on syytä laajalla säilyttävien ja suojelevien kaavamerkintöjen kirjolla turvata itäisen saariston keskeiset maa- ja vesiympäristöihin liittyvät luontoarvot. Tällainen ratkaisu edistäisi myös sitä, että alueen virkistyskäyttöä voidaan lisätä ja kehittää kestävästi tavalla, joka ei itsessään merkittävästi heikennä alueen nykyisiä kesä- ja talviaikaisia vetovoimatekijöitä. Nykyisessä asemakaavassa säilyttävien ja suojelevien toimien määrä on jäänyt pahasti kehittävien toimien jalkoihin.

Koska kaava-alueella on runsaasti  herkkiä luonnonympäristöjä, on syytä varmistaa myös se, että kaavan ratkaisut pohjautuvat riittävän monipuolisiin ja kattaviin luontoselvityksiin.

Saarten erityispiirteiden tunnistaminen

Kaava-alueen kullakin saarella on omat erityispiirteensä. Niiden luonto, historia ja nykyinen maankäyttö  eroavat toisistaan suuresti.  Esimerkiksi pääosa Villingistä on ollut ihmisvaikutuksen piirissä satoja vuosia. Toisaalta mm. Hernesaaressa on hyvin pitkään rauhassa kehittyneitä vanhoja metsiä.

Nämä erityispiirteet tulisi tunnistaa kaavaa tehdessä ja kirjata kaavaselostukseen nykyistä paremmin. Vasta niiden pohjalta pystytään tekemään järkevät maankäyttöpäätökset, jotka kunnioittavat näitä helsinkiläisen luonnon- ja kulttuuriperinnön arvokkaita erityispiirteitä.

Tehtyjen luontoselvitysten riittävyydestä ja lisäselvitysten tarpeesta

Kaavaselostuksen perusteella on ilmeistä, että alueen nykyiset luontotiedot ovat vahvasti puutteellisia. Tietopohja rakentuu lähinnä Helsingin luontotietojärjestelmän varaan, jossa on sen jatkuvasta kehittymisestä huolimatta edelleenkin niin paljon puutteita, että sen pohjalta vain harvalla kaava-alueella täyttyy yksin sen perusteella maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämien riittävien selvitysten taso. Itäinen saaristo on juuri tällainen riittämättömästi selvitetty luonnonarvojen keskittymä.

Luontotietojärjestelmän keskeisin ongelma monen suunnittelualueen osalta on puutteellinen tietämys metsäluonnoltaan arvokkaiden alueiden sijainnista ja arvosta. Vuoden 2011 METSO-selvitys paransi tietopohjaa olennaisesti pääosalla manner-Helsinkiä, mutta saaristoalueilla METSO-selvityksiä tehtiin vain Vartiosaaressa.

Kaavaselostuksesta käy ilmi se, että olemassa olevia inventointeja on tarkennettu ja ajantasaistettu maastokäynnein yhdessä Helsingin ympäristökeskuksen edustajan kanssa.  Tosiasiallisesti kaavaselostukseen luontoselvityksestä kirjatut seikat  eivät anna kuvaa  uskottavasta ja riittävästä tietopohjasta.

Kaavaselostuksen lyhyiden mainintojen sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen omien asiantuntijoiden maastokokemusten perusteella kaava-alueella on säästynyt nykymetsätaloudelta merkittävä määrä puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia vanhempia kallio- ja kangasmetsiä sekä kasvillisuuden ja puuston rakennetekijöiden perusteella arvokkaita rantalehtoja. Käytännössä luontotietojärjestelmä antaa edellä mainituista monimuotoisuuden suojelulle keskeisen tärkeistä metsäelinympäristöistä melko lailla riittävän tietopohjan korkeintaan kasvistollisesti arvokkaista lehdoista. Muista  biotooppiryhmistä luontotietojärjestelmä ei saariston osalta sisällä lainkaan inventointi- tai arvottamistietoa. Keskeisten maaelinympäristöjen selvittämättä jättämistä asemakaavatasolla vuonna 2013 ei voi perusteella millään  kestävällä argumentilla.

Kaavaselostuksesta ei käy ilmi myöskään se, miten alueen vedenalaisen luonnon suojeluarvoja on selvitetty. Se, että selostuksessa mainitaan tältä osin Metsähallituksen Natura-alueella tekemät sukellusinventoinnit, viittaa osaltaan siihen suuntaan, että kaava-alueen Natura 2000 -ohjelmaan kuulumattomilla alueilla vedenalaisen luonnon selvityksiä ei ole lainkaan tehty.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys esittääkin, että alueen metsäisissä saarissa toteutetaan METSO-elinympäristöjen selvitykset ainakin siten, että edustavuusluokkien I ja II kallio- ja kangasmetsien sekä lehtojen sijainti saadaan selville.

Lisäksi on ilmeisiä tarpeita parantaa tietopohjaa vedenalaisen luonnon arvoista kaava-alueella (muun muassa uhanalaisten vedenalaisten luontotyyppien esiintyminen alueella). Todennäköisesti alueella on myös lepakoiden kannalta tärkeitä alueita enemmän kuin mitä LTJ:ssä on tunnistettu.

Kaava-aineistoon tulisi sisältyä myös aluekohtainen luontotietodokumentaatio niistä alueista, joihin esitetään rakentamista (RA, RA/s) tai virkistyspalvelualueita. Etenkin näiden alueiden osalta on keskeisen tärkeää varmistaa se, että alueilla ei ole merkittäviä luontoarvoja, kuten edustavia METSO-elinympäristöjä.

Arvokkaiden luontoalueiden huomioinnista kaavaratkaisuissa

Kaavaselostuksen mukaan luontotietojärjestelmän kohteista on huomioitu vain arvoluokka I:n kohteet. Ratkaisun perusteet eivät ole kestäviä, koska myös luokkien II ja III kohteissa on sellaisia, joiden osoittaminen asemakaavatasolla suojelevilla kaavamerkinnöillä on  perusteltua.

Kaavassa ei ole myöskään huomioitu “Kallahden vedet” -nimisen lintualueen suojeluarvoja, vaikka kohde on maakunnallisesti arvokas. Tietoja kohteen arvoista on myös toimitettu kaavoittajan käyttöön kevään 2012 mielipiteiden annon yhteydessä Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen (Tringa ry) toimesta. Tilanteessa, jossa alueen virkistyskäyttöä pyritään aktiivisesti lisäämään ja kehittämään, arvokkaaksi tiedetyn lintualueen huomioimatta jättäminen on ratkaisuna perin vastuuton. Todennäköisesti lisääntyvä virkistyskäyttö tulee ilman tarkempaa kaavallista ja muuta ohjausta vaikuttamaan haitallisesti muun muassa kyseiseen lintualueeseen. Lisäksi kaava-alueella on lukuisia erityiskohteita, joilla pesii rikas lintulajisto.

Esitämme, että kaupunki lisää huomattavasti säilyttävien ja suojelevien kaavamerkintöjen (SL, S-1, sl, slk, luo) käyttöä kaavassa. Vähintäänkin kaikki Luontotietojärjestelmän mukaiset luokan II kohteet tulisi lisätä kaavaan sl-merkinnöillä. Paras osa suojelemattomista LTJ-kohteista sopisi myös SL-aluevarauksiksi. Lisäksi on ilmeistä, että kaava-alueella on olemassa merkittävä määrä vastaavan arvoluokan luontokohteita, joita ei LTJ:ssä ole tunnistettu.

Lisäksi esitämme harkittavaksi sitä, että sl-merkinnän sijasta käyttöön otetaan riittävällä kaavamääräyksellä varustettu luo-merkintä, joka yhdessä riittävässä määrin yksilöityjen kohdekohtaisten luontoarvotietojen kanssa kertoo parhaiten kunkin arvokohteen arvoista. Kyseinen ominaispiirremerkintä sopisi hyvin osittamaan esimerkiksi luontoarvoiltaan rikkaimmat VR-kohteet tai niiden osat.

Todennäköisesti selkein lopputulos saataisiin, mikäli luo-merkinnät jaettaisiin esimerkiksi indeksi-numeroilla (luo-1, luo-2 jne) arvokkaisiin kasvi-, lintu- ja metsäkohteisiin, jolloin kaavamääräykset voitaisiin räätälöidä kohteiden arvoon ja suojelutarpeeseen nähden asianmukaisiksi

Kaava-alueella sijaitseva maakunnallisesti arvokas lintualue on syytä osoittaa kaavassa luo-alueena (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Kohteen kaavamääräyksessä tulisi muun muassa ohjata veneilyä pois lintualueelta erityisen herkkinä aikoina (esimerkiksi muuton ajat) sekä rajoittaa ruoppaamista alueella.

Metsäisistä saarista löytyy merkittäviä, nykyisessä kaavaluonnoksessa huonosti huomioituja luontoarvoja muun muassa Villingin keskiosasta ja Hernasaaren alueelta. Todennäköisesti näitä löytyy monilta muiltakin kohteilta.

Säilyttävien alueiden puutteelliset kaavamääräykset 

Suojelevien merkintöjen kaavamääräyksissä on sellainen vakava puute, että S-1, luo-1 ja sl-merkinnöille ei ole esitetty lainkaan varsinaista kaavamääräystä. On vain merkinnän sisällön toteava merkinnän kuvaus, varsinainen kaavamääräys puuttuu. On selvää, että asiallisessa kaavassa tulee olla näille merkinnöille suojelu-, suunnittelu- tai rakentamismääräys (mieluiten näiden yhdistelmä), jossa määritellään merkinnän muulle maankäytölle aiheuttamat rajoitukset.

Maisemansuojelun tai geologian kannalta arvokkailla kallioilla sallitaan vain luonnon- ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. helsinkiläisessä toimintaympäristössä (muun muassa kaupungin oman rakennusviraston toiminta). Luonnonhoito kattaa kuitenkin kaiken mahdollisen avohakkuista talousmetsien hoidolle tyypillisiin harvennuksiin. Kaavamääräystä kannattaisi tältä osin kehittää esimerkiksi seuraavan kaltaiseksi: Maisemansuojelun, geologian tai luontoarvojen kannalta arvokas kallio, jolla sallitaan vain näitä arvoja vaarantamattomat kevyet maisemanhoitotoimet.

Vastaavasti erilaisille VR-merkinnöille (etenkin VR ja VR/s) tulisi kehittää kaavamääräykset, joissa otettaisiin kantaa myös saarissa harjoitettavaan metsänkäsittelyyn. Nyt ainoat säädeltävät asiat ovat telttailu ja virkistystä palvelevat lisärakenteet.

MU-1 ja MY-1- alueiden kaavamääräykset ovat nekin kovin epämääräisiä. MU-alueella sallitaan nykyisen kaavamääräysten perusteella kaikki muut metsätaloustoimet paitsi avohakkuut. MY-alueiden metsät tulee säilyttää luonnonmukaisina. Osallisten, maanomistajien ja viranomaisten kannalta olisi tärkeää määrittää tarkemmin, mitä tämä “luonnonmukaisuus” tarkoittaa.

Esitämme edellä yksilöityjen ongelmakohtien korjaamista kaavaehdotukseen.

Virkistyskäytön ohjaaminen

Kaavassa on ymmärretty hyvin tarve rajoittaa voimakkainta kulutusta aiheuttavaa virkistyskäyttöä (muun muassa telttailu) tietyillä saarilla. Periaate ansaitsee kaiken kiitoksen. Nähtävilläolon  kiireinen aikataulu ja puutteelliset luontotiedot eivät kuitenkaan mahdollista sitä, että yhdistys pystyisi yksilöimään, onko VR-merkittyjen saarten ja säilyvien saarten jako tehty asiallisesti “kehitettäviin” (VR-1) ja “säilyviin” (VR, VR/s).

Vaikutusarvioinnista

Kaavan vaikutusarvioinnissa (kaavaselostuksen sivu 42: Vaikutukset luontoon ja maisemaan) väitetään, että ”rakennuspaikkoja ei ole osoitettu jo rakennettujen alueiden ulkopuolelle ja maankäyttö pysyy lähes nykyisellään”. Yhdistys ihmettelee, mitä muuta Villingin keskiosan vanhan metsän alueen reunojen ja Itä-Villingin pohjoisrannan lisärakentaminen on kuin rakentamisen laajentamista nykyisellään rakennettujen alueiden ulkopuolelle? Vaikutusarvioinnissa on kohtalaisen paljon muutakin kehittämistarvetta ainakin negatiivisten luontovaikutusten asiallisen arvioinnin osalta.

Esitetty lisärakentaminen

Esitetty lisärakentaminen sisältää sekä harkittua olemassa olevan rakennuskannan täydentämistä nykyisten talokeskittymien  muodostamien ryhmien sisällä että rakentamisen laajentamista nykyisen rakennuskannan ulkopuolella säilyneille metsäalueille. Mielestämme Itäinen saaristo on niin tärkeä alue luonnolle ja  helsinkiläisten yleiselle virkistyskäytölle, että jälkimmäistä ei kaava-alueella tulisi sallia. Kaava vaatisi tältä osin vaihtelevanlaajuisia muutoksia useiden saarten osalta. Suurimmat korjaustarpeet liittyvät Villinkiin ja Itä-Villinkiin.

Itä-Villingin huomiointi

Kaavassa kiinnittää huomiota rakentamisen ohjaaminen Itä-Villingin nykyisin rakentamattomalle pohjoisrannalle sekä alueen nykyisin täynnä Metsähallituksen mökkejä olevan etelä- ja keskiosan osoittaminen VR-alueeksi. Ratkaisun logiikka ei aukene kaavaselostuksesta.

 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puolesta,

12.6.2013 Helsingissä

Jarmo Nieminen    Johanna Kare-Haavisto

puheenjohtaja    järjestösihteeri