Sijainti: Pääsivu / Kannanotot / Kannanotot ja tiedotteet 2013 / Keskuspuiston keskiosan asemakaava

Keskuspuiston keskiosan asemakaava

Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) mielipide Keskuspuiston keskiosan asemakaavaehdotuksesta 29.5.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys r.y. – Helsingfors naturskyddsförening r.f. (Helsy) on Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Natur och Miljön paikallisyhdistys Helsingissä. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää monimuotoisen luonnon ja elinkelpoisen ympäristön sekä kulttuuri- ja rakennusperinnön hoitoa ja varjelua.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on aikanaan (20.9.2012) lausunut mielipiteensä Keskuspuiston keskiosan asemakaavaluonnoksesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipiteen vaikuttavuus itse kaavaan näyttää olleen hyvin vähäinen.

Tämän vuoksi toistamme valtaosan edellisessä mielipiteessämme esitetyistä kannoista ja kehitysehdotuksista. Alla nostamme esille vain muutamia keskeisinä pitämiämme muutostarpeita. Muiden osalta viittaamme 20.9.2012 jättämäämme mielipiteeseen, jossa mm. analysoimme tarkemmin alueen arvokkaiden luontokohteiden sijoittumista.

Lumenvastaanottopaikan siirrosta

Esitetty lumenvastaanottopaikan siirto on hyvin perusteltu.

Kaasuputken ohjeellinen linjaus

Asemakaavaehdotukseen on merkitty Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueelta tuleva maakaasuputken alustava linjaus. Helsy katsoo, että korkeapaineistettua kaasuputkea ei tule vetää keskuspuiston alueelle vaan valita jokin metsäalueita säästävä linjaus. Maakaasuputken upottaminen puistoon tulisi vaatimaan mittavien kaivaustöiden lisäksi puuston poistoa laajalta alueelta. Linjausta lienee mahdotonta toteuttaa ilman että vältyttäisiin koskemasta METSO-elinympäristöinä arvokkaisiin luontokohteisiin Pirkkolan urheilupuiston lounaisosassa.

METSO-selvitysten tulosten huomioimatta jättö

Kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöministeriön rahoituksella teettämissä METSO-selvityksissä on tunnistettu kohtalaisen hyvin (ei kaikkia) kaava-alueen metsäluonnoltaan arvokkaimmat lehto-, kangas- ja kalliometsät. Helsy pitää huolestuttavana eikä hyväksy sitä, että kaupunki on päättänyt jättää tämän aineiston huomioimatta. Ainoastaan ne METSO-elinympäristöinä arvokkaat kuviot, jotka sisältyvät arvokkaisiin kasvi- ja kääpäalueisiin on huomioitu kaavassa. Ratkaisua on mahdoton hyväksyä. Perusteeksi aineiston sivuuttamiselle ei riitä esimerkiksi se, että selvitykset on tehty eri kuviokarttapohjilla kuin kaupungin valmistelema uusi luonnonhoitosuunnitelma.

Erityisen perusteltua olisi käyttää luo-merkintää nykyistä laajemmin Pirkkolan urheilupuiston länsi- ja eteläosan arvokkaiden metsäalueiden osoittamiseen. Arvoalueiden rajausten osalta viittaamme kaavaluonnoksesta 20.9.2012 antamamme mielipiteen yhteydessä kaupungille toimitettuihin rajausesityksiin ja alueiden arvonmäärittelyihin. Keskeisimmät alueet on tunnistettu myös kaupungin omassa METSO-selvityksessä.

Luo-alueiden kaavamääräykset

Luo-alueille esitetyt kaavamääräykset ovat valitettavan ylimalkaisia, eikä niissä kunnolla yksilöidä suojeltavia luontoarvoja saati määritellä sitä, millaisia toimenpiteistä alueella saa tai ei saa tehdä. Käytännössä kaavamääräykset mahdollistanevat nykymuodossaan sen, että kaikilla alueilla voidaan harjoittaa muun muassa luontoarvoihin ja maisemaan merkittävästikin vaikuttavia uudistamis-, poiminta- ja harvennushakkuita ilman mitään kaavallisia rajoitteita.

Esitetyn kaavamääräyksen noudattaminen metsänhakkuissa voitaneen minimissään toteuttaa jättämällä hakkuissa jokunen lahopuu metsään. Tämän pitäisi olla muutenkin kaupungin normaalikäytäntö nykyohjeiden mukaan toimittaessa. Tosiasiallisesti myös arvoluokan I kääpäalueen arvojen säilyminen ja kehittyminen olisi parhaiten taattavissa mahdollistamalla merkittävällä osalla alueesta lahopuuston luontainen muodostuminen (vrt. lahopuun tuotto hakkuiden yhteydessä). Tämä edellyttää kuitenkin sellaisia kaavamääräyksiä, jotka rajoittavat hakkuita edes niissä metsissä, jotka ovat viime vuosikymmeninä saanet kehittyä ilman merkittäviä hakkuita (ns. hallitun hoitamattomuuden käytännöllä kehittyneet arvometsät).

Nykyisten kaavamääräysten vaikuttavuutta heikentää olennaisesti myös se, että selkeimmät metsänhoidossa huomioitavat metsäluonnon rakennepiirteet (puuston luonnontilaisuuden aste kangas-, korpi- ja lehtometsissä, arvokohteiden puuston ikä, lahopuun määrä ja laatu) on määritelty METSO-elinympäristöselvityksessä, jonka tuloksia ei nyt ole huomioitu luo-alueiden luonnonarvojen määrittelyssä eikä aluerajauksissa.

Helsingin kaupungin tulee kehittämään luo-merkinnöille nykyistä yksilöidymmät kaavamääräykset. Mallia voi hyvin ottaa esimerkiksi Vantaan vuoden 2007 yleiskaavan luo-kohteiden kaavamääräyksistä sekä tavasta, jolla kyseisten alueiden arvot on Vantaan kaupungin toimesta yksilöity (Ojala 2005).

Pilaantuneiden maa-alueiden poisto

Kaava-aineistoissa kiinnitetään paljon huomiota ulkoilumajan pohjoispuolisten maa-alueiden pilaantuneisuuteen. Epäselväksi jää kuitenkin se, kuinka raskaita toimia alueella (jossa on myös arvokkaita luontokohteita) mahdollisesti saatetaan tulevaisuudessa tehdä. Tämä tulisi selventää ennen kaavan hyväksymistä.

Yhdistys uudistaa aikaisemman kantansa, jonka mukaan etenkään luo- ja SL-alueilla tai muilla arvokkailla luontokohteilla ei ole syytä toteuttaa puuston tai maaperän käsittelyä vaativia toimia, jollei maa-alueiden poistamatta jättämisestä aiheudu selkeää ja huomattavaa riskiä ihmisten terveydelle. Lähinnä tarvetta lienee metsässä liikkujien ohjeistukselle ja tiedottamiselle pilaantuneiden maa-alueiden mahdollisista vaikutuksista (mm. kyltit syistä, joiden vuoksi sieniä ei kannata alueelta kerätä).

Pirkkolantien eteläpuolinen uusi ulkoilureitti

Yhdistyksen mielestä reitin tarve pitäisi arvioida uudelleen. Kaava-alueen reitistö on yhdistyksen mielestä jo nykyisellään kattava. Nykyisten vähäreitistöisten osa-alueiden varjelua tulisi Helsyn mielestä lisätä. Reitti tulisi lisäksi heikentämään muutaman arvokkaan lehtokuvion luontoarvoja.

Uusi palloiluhalli ja parkkipaikan laajennus

Kaavaehdotuksen sijoittamisratkaisut pienentävät jonkin verran nykyisiä yhtenäisempiä metsäalueita. Niiden osalta kannattaisi miettiä myös hankkeiden sijoittamista uimahallin ja lämpökeskuksen väliseen metsäkaistaleeseen.

 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puolesta,

29.5.2012 Helsingissä,

Jarmo Nieminen Johanna Kare-Haavisto

Puheenjohtaja Järjestösihteeri

Lähteet:

Ojala A. 2005: Vantaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet. Vantaan kaupunki.