Selvitystyö tuottaa tuloksia
Metsäkampanjan varoilla tuetaan Luonnonsuojeluliiton työtä arvokkaiden metsäalueiden kartoittamiseksi, tietojen koostamiseksi ja suojeluesityksien laatimiseksi. Alueiden suojelua yhdessä metsänomistajien ja viranomaisten kanssa. Varsinaiseen metsien ostamiseen käytetään valtion varoja sitten, kun alueet on ensin paikannettu.
Liiton työn tuloksena tai myötävaikutuksella moni arvokas metsä on päätynyt suojeluun.
Yhden metsähehtaarin ostamiseen vaadittavalla summalla saadaan paikannettua useita kymmeniä suojelunarvoisia metsäalueita.
Mitä on saatu aikaiseksi?
Keväällä 2009 aloitetun metsäkampanjan lahjoituksilla on kartoitettu metsiä yli 50 kunnan alueella (ks. karttakuva). Kartoitukset ja suojelualoitteet ovat myös johtaneet konkreettisesti uusiin suojeluhehtaareihin.
Varainkeruu suojelutyön jatkamiseksi ja uusien alueiden kartoittamiseksi jatkuu tänäkin vuonna.
Mysrkytuhometsistä suojelualueita
Kesällä 2010 puhtaltaneista myrskytuulista seurasi tappioiden lisäksi myös runsaasti lahopuuta ja luontorikkauksia. Yhteistyössä Luonnonsuojeluliiton luontokartoittajien kanssa Keski-Suomeen ja Etelä-Karjalaan on perustettu suojelualueet myrskytuhokohteille.
Keuruun seudulla Keski-Suomessa perustetiin noin 6 hehtaarin kokoinen yksityinen suojelualue Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin kartoitustöiden tuloksena (ylin kuva). Alueella oli runsaasti kesän 2010 myrskyjen aiheuttamia tuhoja, mutta kaatuneet puut eivät alueen suojelua haitanneet. Päinvastoin, myrskypuut muodostavat arvokkaan lahopuukeskittymän monille kuoriaisille, kääville ja muille eliöille. Suojeltuun alueeseen kuului myös taimikkoa ja ojitettuja osia, jotka tukevat alueen arvokkaimpia ydinalueita.
Etelä-Karjalassa Rautjärvellä luonnonsuojelupiirin kanssa yhteistyössä suojeltiin puolentoista hehtaarin metsäalue, jonne oli muodostunut tuulenkaatoina runsaasti lahopuuta (keskimmäinen ja alin kuva). Alue on kuusivaltainen, järeäkuusinen lehto, jolla kasvaa myös mukavasti lehtipuita ja etenkin järeää haapaa. Alueelta löytyi myös lähde ja lehtisammalten täyttämää lähteen tihkupintaa. Mukaan mahtui myös nuorempaa taimikkoa.
Kummankin alueen suojelusta maanomistaja sai METSO-ohjelman kautta korvauksen. Samalla metsänomistaja säästyi puiden korjuutyöltä.
Karttarajauksesta suojelualueeksi Nurmijärvellä
Metsäkampanjan kartoitus- ja selvitystöiden tuloksena suojeluun päätyi nurmijärveläinen metsäpalsta Nuuksion läheltä.
Valtiolle METSO-ohjelman puitteissa ostetulle aluelle perustetaan lainmukainen suojelualue.
Reilun 15 hehtaarin kokoisen metsäpalstan kauppahinta on arvioilta 75 000 euroa. Suojeltavan alueen ja sen seutujen kartoitustöihin on käytetty Metsäkampanjan varoja tästä vain murto-osa.
Metsäalue sisältää runsalahopuustoisia kalliometsiä, jyrkänteitä, kuusivaltaisia lehtoja ja kangasmaita sekä luonnontilaisia korpia. Löytyypä alueeltä vielä lähteikkö ja liito-oravakin. Todellinen metsäluonnon helmi siis!
Päijät- ja Kanta-Hämeen arvokkat metsät pantiin kartalle
Kesän 2009 Päijät- ja Kanta-Hämeessä toimittiin 10 000 euron yksittäislahjoituksen turvin.
”Sillä rahalla pystyimme paikallistamaan yli 3000 hehtaaria luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsiä”, inventoijana toiminut metsätalousinsinööri Jyri Mikkola kertoo.
"Oman maakunnallisen mausteensa monille Päijät-Hämeen kohteille antoi se, että niiden puusto oli Suomen oloihin poikkeuksellisen kookasta. Toinen merkille pantava seikka oli se, että monen löytyneen kohteen kohdalla ei suinkaan ollut kyse mistään sattumalta tehometsätaloudelta säästyneistä metsänsirpaleista, vaan laajahkoista luonnonarvonsa säilyttäneistä alueista. Suurimmat yhtenäiset alueet olivat usean sadan hehtaarin laajuisia", hän jatkaa.
Selvitys Pääkaunkiseudun arvometsistä
Lahjoituksilla on pystytty myös palkkaamaan pääkaupunkiseudun arvometsien kartoituksiin Uudenmaan piirin luonnonsuojeluryhmän Keijo Savola.
Minkälaisia metsäkohteita pääkaupunkiseudun kartoituksissa löytyi? ”Kartoituksissa löytyi hienoja, luonnontilaisen kaltaisia vanhoja kangas- ja kalliometsiä sekä niihin liittyviä lehtoja ja korpia. Kohteiden koko vaihteli kymmenestä sataan hehtaariin.”
Miten alueet oikein löytyivät? ”Monista alueista oli jo järjestöihmisten aiempien retkien perusteella alustavaa tietoa. Nyt kohteiden luontoarvot pystyttiin selvittämään tarkemmin, ja tiedot dokumentointiin. Uusia kohteita löytyy parhaiten etsimällä sopiva alueita ensin ilmakuvien avulla.”
Mitä kohteille tehdään niiden paikallistamisen jälkeen? ”Ensin dokumentoidaan kohteiden tiedot ja luontoarvot. Kohteesta riippuen otetaan yhteyttä maanomistajaan tai toimitetaan tiedot viranomaisille. Tietoja on käytetty muun muassa vaikutettaessa siihen, mitkä kohteet päätyivät mukaan Espoon kaupungin 550-juhlavuoden lopullisiin suojeluesityksiin. Osa kohteista on siis jo päätynyt näiden prosessien kautta suojeluun! Osa odottaa edelleen suojelupäätöstään. Tietoja hyödynnetään vastaisuudessakin, esimerkiksi lausuttaessa kaupunkien metsäsuunnitelmista.”
Mitä seuraavaksi? ”Tämän vuoden 2011 työssä keskitytään pääkaupunkiseudulla etenkin Helsingin metsiin, sillä on saatu erityisesti tähän tarkoitukseen lahjoitettua rahaa.”
