Yleisesti ottaen kaavan esitystapa ja sen osallistava suunnitteluprosessi ovat olleet hyvi�

Kaava on rakennettu paljolti vanhalle pohjalle. Edellisten kaavojen p�ityksen�� on varsin suppea ja maltillinen revisio. Toisaalta t��yyst�usia moderneja luontoselvityksi�i ole juurikaan tehty, poikkeuksena ansiokas ekologisten yhteyksien selvitys. Lis�lvitysten tarvetta korostaa kuitenkin esimerkiksi ekologiassa tapahtunut kehitys sek�arve identifioida kaavoituksessa my�aakunnalliset ja seudulliset suojeluarvot.

Lausunnon antamista helpottaisi kuvioiden numerointi ja nime�nen.

Kaavamerkint�n tulisi lis� luo-alueet, jollaiset tehostaisivat esimerkiksi V- ja MU/MY-merkint� luonnonsuojelullista merkityst�My��eiden lintualueiden (IBA) suojeluarvojen huomioon ottaminen paranisi luo-merkinn��Sama koskee geologisesti arvokkaita alueita, joiden geodiversiteetti luo pohjan usein my�uojelunarvoiselle biodiversiteetille. Ilman luo-tarkennetta merkint� suojeluteho ja k���aikuttavuus ei useinkaan riit�uontoarvojen turvaamiseen.

HELI-rata

Liikennev��elinkaaren aikana valtaosa uusiutumattomista luonnonvaroista kuluu rakentamiseen. T��yyst�usiin v�iin tulee suhtautua l��taisesti kielteisesti.

Lis�i HELI-rata ei kuulu LVM:n eik�atahallintokeskuksen suunnitelmiin. Sit�i ole my��valtakunnallisissa alueidenk�t�oitteissa (VAT).

N�t�yist�oko HELI-varaus tulee poistaa, kuten Kouvolan vaihtoehdolle on jo tehty. Sit�astoin It�udenmaan nykyist�ataverkkoa kannattaa kehitt�

Mik� HELI-linjaus kuitenkin j�t� kaavaan, ongelmakohtia on paljon ainakin Sipoonlahdessa (S�kullan ali menev�unneli parempi vaihtoehto), Loviisassa ja Ruotsinpyht�l�

Malmin lentokent�vaihtoehdot

Alueita on selvitetty VAT:n edellytt�ll�avalla. Lapinj�en kohteet ovat ainoat mahdolliset maakunnassa ilmatilan ja pinnanmuodostuksen takia. Ne ovat kuitenkin laajoja yhten�i�uontokohteita ja my�lmeisi�iljaisia alueita. Lis�i ne sijaitsevat aivan liian kaukana Helsingist��t�seen Malmin kent�vaihtoehdon kriteerit. N�t�yist�apinj�en kohteetkaan eiv�sovellu tarkoitukseen, joten merkinn�voi poistaa kaavasta.

Sipoonkorpi-�tersundom

Sipoonkorpea tulee kehitt�suojelu- ja virkistysalueena. N��arpeita korostaa p�aupunkiseudun kasvun lis�i my�uualla Sipoossa tapahtuva rakentaminen, joten Sipoonkorven suojelu on perusteltua my�t�udenmaan n�kulmasta. Sipoonkorvella on potentiaalia my�udeksi kansallispuistoksi. SL-merkint� (esimerkiksi uudet METSO-kohteet) ja luo-merkint� lis�inen alueelle kirkastaisi kaavan viesti�My�kologisia yhteyksi�ulee lis� luontoj�est� Sipoonkorpi II -ty�m��sitt�ll�avalla.

Sipoonkorven etel�aan merkitty muutospainealue tulee ensisijaisesti poistaa. Se veisi Sipoonkorven etel�an menness�. T�ainen alue ei miss� nimess�ovi kahden Natura-alueen v�in.

Jos muutospainealue j�kaavaan, se tulee toissijaisesti kaventaa olemassaolevaan asutukseen. T��my�aavam��t�n tarkennettava. Nyt se voisi sallia kaupunkimaisempaa asutusta, mit�astustamme. It�troa ei ole merkitty alueelle, eik�id��

�tersundomin taajamaa ei tule laajentaa nykyisen koirapuiston p�le, koska t��irkistysalueella on merkityst�y�uonnon kannalta. Karhusaaren MU-alueen merkint�ulee palauttaa A:n tilalle.

Soran, hiekan ja kiviainesten ottoalueet

Pid�e kaavan tavoitetta keskitt�kiviainesten ottoa kannatettavana. Nyt osoitetut alueet tarvitsevat kuitenkin viel�uontoselvityksi�Monet niist�ijaitsevat pohjavesialueilla, mutta my�lmeisill�aajoilla yhten�ill�ets�uella ja potentiaalisilla hiljaisilla alueilla. N� asiat tulee selvitt�ja ottaa huomioon ennen lopullisia ratkaisuja. Lis�i POSKI-aineistot tulee saada �husin sopimuksen mukaisesti kansalaisille julkisiksi.

Kaikkein ongelmallisin alue on Myrskyl�harjujaksolla. Merkint�ulee poistaa Loviisan pohjaveden takia. Malminharjulla on my�uomattavia vanhan mets�arvoja.

Sipoonjoen latvojen l�lle merkitty kohde tarvitsee Natura-arviointia, joten selvint�lisi poistaa se. Sipoossa Porvoon rajaan rajoittuva kiviainesten ottoalue Porvoonv��etel�olelle katkaisee t�in ekologisen yhteyden. S�kullan yl�� Sipoon osa Kulloota ovat my�ngelmallisia. Porvoon Anttilan kautta Sipoon S�kullan yl�� kulkeva ekologinen yhteys on katkeamassa t�in kiviainesalueiden takia (yhteystarve merkitt� kartalle) jne.

Teollisuusalueiden suojavy�keet

Seveso-s�n�n suojavy�keet on syyt�erkit�aakuntakaavaan, vaikka ne ovat voimassa muutenkin. Maakuntakaavaan merkittyn�aikki toimijat kuitenkin tiet�t ja tiedostavat asian.

Sk�ikin T1-alueella on syyt�it�lis�kentamisen est� m��, jonka voisi laajentaa T2-alueelle. Mit�aajempi Pohjoismaiden suurimman �njalostamon puskuri- ja suojavy�e on, sit�aremmin se turvaa sek�aitoksen ett�hmisten turvallisuuden. T2-rajaus on mahdollinen, koska kansallisesti voidaan menn�U-s���itemm�e.

Kauppakeskukset

It�lmen kauppakeskus sijoittuu herk�e alueelle. Se tulee poistaa, kuten KHO:n ratkaisut ja Sipoon kunnan tuore p��n edellytt�t.

Tuulivoimalat

Olemme samaa mielt�iit�ett�erkityt kolme kentt�ovat parhaat sijoituspaikat.

Suojelualuevaraukset

It�udenmaan suojelualueiden v�isyyden takia kaikki vanhat suojelualueet tulee s�ytt� N� Askolan V�j�en suojeluvaraus on syyt�alauttaa.

Koska kaavaan on lis�y erilaisia rakennushankkeita, rakentamisen alle j�ien luontotyyppien m��ja pirstoutuvia yhteyksi�orvaamaan tarvitaan vastaavasti lis�suojelualueita. Uudet suojelualuevaraukset toisivat kaavaan tasapainoa.

Esimerkiksi Myrskyl�Luikonm� (Kirkkoj�en kaakkoisnurkka) MY-varauksen voi nostaa suojeluvaraukseksi. Vastaavasti Lapinj�en Taasianjoen varren lehtokohteiden lis�ist�uojeluvaraukseksi kannattaisi tutkia.

Yleisesti ottaen kaikki Natura-alueet kannattaa merkit�L-alueiksi. My�ansallispuistot kannattaa merkit�arttaan, koska niill�n informaatioarvoa. T��uhteessa on merkitt��ett�ehtisen saaren luontoselvitykset ovat kesken. Alueen etel�a kannattaisi lis� suojelualueeksi. N� se toimisi It�en Suomenlahden manneryhteyten�n.

Selvitystarpeet

Kaavaa tulee viel�ehitt�uusien kulttuuriymp�st�rakennusperinne- ja maisemaselvitysten mukaan. N�en lis�i LYM- ja hiljaisten alueiden selvitykset tulee saada samaan aikaan samalle kartalle. N� saataisiin yht�kainen kokonaiskuva "peltojen" ja "metsien" arvoista niin, etteiv�eriaikaiset selvitykset ohjaisi vahingossa toimintoja ep�sapainoisesti toiselta arvokkaalta luontotyypilt�oiselle.

Yleisesti ottaen It�udellamaalla tarvittaisiin vanhojen luontoselvitysten p�itys ottamaan huomioon uudet tarpeet (esimerkiksi EY-s��t, uusi uhanalaisluettelo jne.), ekologian kehitys sek�arve laajentaa n�kulmaa valtakunnallisista arvoista my�aakunnallisiin ja paikallisiin.

Luontoselvityksi�arvitaan kiireellisesti kaavan aikaisemmin mainituille ongelmakohdille (HELI-rata, kiviainesten ottoalueet jne.). Sama koskee Myrskyl�pohjoista ohikulkutiet�a Loviisan H�holmeniin merkitty�utta tiet�alueella voi olla esimerkiksi ojittamattomia soita). Riitt�t selvitykset ovat t�eit�aakuntakaavan sis��timuksien ja hyv�ytt�yden kannalta.

N�in selvityksiin It�udenmaan liiton tulee varata riitt�sti aikaa ja voimavaroja.

Lis�etoja

• luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola, puhelin (09) 228 08 266

UUDENMAAN YMP�IST�SUOJELUPIIRI R.Y.

Jussi Pesola

varapuheenjohtaja

Tapani Veistola

luonnonsuojelusihteeri