Koko laajalla Pohjanlahdella on tällä hetkellä vain Kemin edustalla sijaitseva Perämeren pienialainen kansallispuisto sekä Ruotsin puolella sijiatsevat Haaparannan ja ja Skuleskogenin pienehköt kansallispuistot. Selkämerellä ei ole yhtään kansallispuistoa. Tilanne on täysin toinen Suomenlahdella, jossa on kolme laajaa kansallispuistoa: Saaristomeren, Tammisaaren ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistot.

Selkämeren kansallispuistossa tarvitaan laajuutta varsinkin Varsinais-Suomen puolella. Uudenkaupungin, Kustavin ja Pyharannan kuntien mukaantulo olisi tärkeää mereisten ekosysteemien suojelussa. Keskustelussa olleen kalankasvatuksen mahdollisuudet voidaan turvata myös kansallispuiston perustamisen yhteydessä avomerialueella.

Runsaasti matalia merialueita sisältävänä Selkämeren kansallispuisto täydentäisi merkittävästi Suomen osuutta Itämeren ja sen rannikkoluonnon suojelussa. Maailman mitassakin harvinaisella maankohoamisrannikolla luonto on jatkuvassa muutostilassa. Merestä kohoava maa muokkaa myös maisemaa.

Selkämeren rannikkoalueiden kansallispuiston perustaminen kokonaisena osoittaisi myös ympäristöministeri Lehtomäen ja johtavan hallituspuolueen keskustan tahtoa Itämeren suojelemisessa.

Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos ovat selvittäneet kansallispuistojen ja retkeilyalueiden merkitystä paikallistaloudelle. Niihin tehdyt investoinnit voivat maksaa itsensä 20-kertaisesti takaisin työpaikkoina ja taloudellisena toimeliaisuutena.

Valtionuvosto teki viime lokakuussa periaatepäätöksen Selkämeren kansallispuiston perustamisesta. Lopullisesti asiasta päättää eduskunta ensi syksynä. Lakiehdotuksen Selkämeren kansallispuistosta valmistelee ympäristöministeriö.

Lisätietoja:

• Hannu Klemola, aluepäällikkö, SLL / Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, puh. 040 735 9029
• Terhi Rajala, aluesihteeri, SLL / Satakunnan luonnonsuojelupiiri, puh. 044 508 7654
• Risto Sulkava, hallituksen puheenjohtaja, SLL, puh. 050 560 2113