Luonnonsuojeluliiton edustaja Kaarina Tiainen kiittää työryhmää sen edistymisestä.

”Saimaannorpan tilanteen vakavuus ymmärretään nyt aiempaa paremmin. Työ jäi kuitenkin puolitiehen toimenpiteiden osalta”, Tiainen arvioi. ”Aukkoista ja liian vähäistä suojeluesitystä emme voi hyväksyä, kun kyse on äärimmäisen uhanalaisesta kannasta. Aukot voivat muodostua norppapyydyksiksi, kun niissä verkkojen määrä kasvaa eivätkä norpat ymmärrä rajoitusalueen aukkoisuutta.”

Maa- ja metsätalousministeriön Saimaannorppa ja kalastus – seurantaryhmä II:n raportin liitteenä on Metsähallituksen laatima kartta noin 2000 neliökilometrin laajuisesta suosituksesta kalastusrajoitusalueeksi. Siinä on otettu ydinaluetta laajemmin huomioon kuuttien liikkuminen pesäpaikan ympäristössä. Tämä alue olisi Luonnonsuojeluliiton mielestä pitänyt ottaa suojelun lähtökohdaksi. Jos tutkijoiden seurannat osoittavat, että alkukesän rauhoitusaika 15.4.-30.6. ei riitä, sitä tulisi liiton mielestä pidentää.

”Työryhmän omienkin linjausten mukaan kannan tulisi alkaa kasvaa 14 yksilöllä vuodessa kohti suotuisan suojelun tasoa. Emme usko, että työryhmän tekemillä toimenpide-esityksillä tähän päästään”, Tiainen perustelee.

Liiton mielestä riittävät kalastusrajoitusalueet tulee muodostaa valtioneuvoston asetuksella heti, kun se on mahdollista. Valtion tulee harkita myös rahankäyttöään siten, että kalastusosakaskunnille maksettavia korvauksia ei kustanneta muun luonnonsuojelun vähäisistä rahoista.


Lisätietoja:

• Kaarina Tiainen, aluepäällikkö, SLL / Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri, puh. 050 5303270 (Saimaannorppa ja kalastus –seurantaryhmä II:n jäsen)